15
Sennii ki jiin maruŋ po
Ki Yennu yet Moses a wun pak ki tur Israel teeb ki yet a: Li-i tee ki i tan kɔɔ tiŋ nba ki n jikit ki teeni ki li tee i doo na ni, i saa fit jii naajak koo pejak koo peeuk koo buuk ki mann maruŋ ki joo muu ki tur Yennu, koo li-i tee ki i yaa yin mann maruŋ ki gbeen mɔsonn, koo li-i tee yanbɔɔ Yenpiinii, koo ki tee i Yenpiinii nba ki i sii yɔɔ mann ki li tee jiantii maruŋ, ki Yenpiinii maŋ nubiru saa maŋ Yennu. 4-5 Daanɔ nba jikit peeuk koo buuk ki li tee mujoonu piinii ki teen Yennu, wun pukin bonkobuk na paak yon bɔrik-gbinn, ki ŋmat olif tiinii kpan*15.4 Olif tiinii kpan ŋan, ki li daauk bia paar. salena ŋanlee, ki lii tee jeet Yenpiinii, ki pukin tilɔɔna daan salena ŋanlee. Li-i munii tee ki i jikit pejakie ki li tee Yenpiinii, yin pukin yon bɔrik-gbina ŋanlee, ki ŋmat olif tiinii kpan salena ŋantaa, ki jii tur ki lii tee jeet Yenpiinii, ki pukin tilɔɔna daan salena ŋantaa, ki Yenpiinii maruŋ maŋ nubiru saa maŋ Yennu. Li-i munii tee ki i jikit naajakie ki li tee mujoonu Yenpiinii, koo ki i gbeent mɔsonnie, koo ki li tee weinanleeb Yenpiiniie, yin pukin yon bɔrik-gbina ŋantaa, ki ŋmatir nan kpan salena ŋanna, ki jii tur ki lii tee jeet Yenpiinii, 10 ki pukin tilɔɔna daan salena ŋanna, ki maruŋ maŋ nubiru saa maŋ Yennu.
11 Yaa sii dia naajak koo peeuk koo buyenɔkɔɔ ki mann maruŋ biaŋinbae na. 12 Li-i tee ki i mann maruŋ ki li gar bonkob-yenɔkɔɔ, yin tun bonkobuk kur nan u maruŋ nba tee. 13 Wunba kur tee Israel sɔn saa tun biaŋinba na, li-i tee ki u baar nan mujoonu Yenpiinii, ki jeet maŋ nubiru saa maŋ Yennu. 14 Boorganu nba kɔɔ nani na, waa saa kɔɔ nani yoo waame, koo waa sii be yoo kure, wuu yaa wun jii u maruŋ ki tur Yennu yoo nba kur, wun tun nan yaa tuun biaŋinba na, ki jeet maŋ nubiru saa maŋ Yennu. 15 Yoo nba baat kur, sennu na sii tee kaare ki tur yimm nan boorganu nba kɔɔ nani na. Yimm nan boorganu na sii tee yomm Yennu boor. 16 Senn-yennkɔɔe dia yimm nan boorganu nba kɔɔ nani na.
17 Ki Yennu yet Moses 18 a wun pak Israel teeb a: Li-i tee ki i kɔɔ tiŋ nba ki n jikiti ki saa nani na ni, 19 tiŋ maŋ-i nan jeet ki i saa di, yin bɔkit jeet maŋ waan ki lii tee i burchinpiinii ki tur Yennu. 20 Yaa saa jaan i sinsinn jeet ki pur li sinsinn boroboro nba na, ii jii tur Yennu, ki lii tee burchinpukinn. Ii jii burchinpukinn na ki tur Yennu nan yaa tuu boor dii ki tur biaŋinba na. 21 I maaru nan maaru nba baat, i tuu saa jii piinii na booru, ki lii tee i sinsinn jeet nba ki i jaan ki tur Yennu.
22 Li-i tee ki sɔɔ ki mi, ki ki wei Yennu sennii nba ki u tur Moses na yenn-nba, 23 koo ki li tee sianyoo ki niib na ki wei sennii nba ki Yennu tur Moses na, 24 ki toonkpeta maŋ tuun, ki li tee niib na ki mi li poie, ŋann niib na kur saa baar nan naajake ki lin joo muu, ki li nubiru saa maŋ Yennu, ki bia pukin jeet nba tee li maruŋ jeet nan daan Yenpiinii, ki bia pukin bujak, ki lii tee yanbɔmm Yenpiinii. 25 Manntɔɔe tuu saa ŋamm Israel teeb kur paak ŋammir, ki bin la nyikin chab, kimaan bi bo ki mie ki tun kpet, ki ji baar nan bi Yenpiinii nba jokin muu ki teen Yennu, bi biit paak, ki li tee yanbɔmm Yenpiinii. 26 Israel teeb nan boorganu nba kɔɔ namm na saa la nyikin chab, kimaan sɔɔ kur bo pukin toonkpeta maŋ niwa.
27 Li-i tee ki i yenɔ kpet tun yanbɔmm, wun baar nan busar nba dii binyennkɔɔ, ki li tee yanbɔmm Yenpiinii. 28 Ki manntɔɔ saa ŋamm daanɔ nba tun yanbɔmm na, maruŋ binbintir na boor; li-i tee ki bi ŋamm u paak ki gbenn, u saa la nyikin chab. 29 Sennu na dia wunba kur kpet tun yanbɔmme, waa lek tee Israel nirɔ koo boorganu nba kɔɔ nani.
30 Ŋaan wunba miwa ŋaan tun yanbɔmm, waa lek tee Israel nirɔ koo boorganu, u tun ki yisin Yennu-wa. Bin kpiu, 31 kimaan u yêt Yennu mɔb, ki bia biir u sennuwa. Ii nyinn daanɔ maŋ Yennu niib ni. Ŋɔɔe lon u kuun.
Ki jiin daanɔ nba biir foon daar sennu po
32 Israel teeb nba din daa be kunkoouk paak na, ki bi din tan la jasɔɔ ki u yi daat foon daar. 33 Binba din lau ki u yi daat foon daar na din baar nanɔ Moses nan Aarɔnn nan Israel teeb kur boor, 34 ki bi kɔɔnɔ dipabik ni ŋaan guu-u, kimaan bi daa din ki mi baa saa teenɔ biaŋinba. 35 Ki Yennu yet Moses a, “Jɔɔ na tee wun kpoe. Niib na kur n jaatɔ tana ki kpiu kaaŋ na kpiŋ.” 36 Ki niib na jiiu ki nyii nanɔ kaaŋ na kpiŋ, ki jaatɔ tana ki kpiiu, nan biaŋinba ki Yennu wann Moses na.
Ki jiin liant mɔgbankookii po
37 Ki Yennu yet Moses 38 a wun pak tur Israel teeb a: “Yimm nan maaru nba saa wei tuu saa nyar chab-bɔnwuwura gbenta i liant mɔgbankookii paak. 39 I tuu saa got ki la i liant mɔgbankookii gbenta na, ki li sii tee tiarin ki turi, ki i sii dia n sennii kii saakir, ki li saa te ki i ji kan nyikin ŋaan tun i yanbɔɔtoona. 40 Liant mɔgbankookii gbenta na tuu sii tee tiarin ki turi, ki i saa dia n sennii na fanu, ki i sii tee n niib nan barmɔnii. 41 Mine tee i Yomdaanɔ Yennu, ki tee wunba nyinni Ijipt tiŋ ni, a mii tee i Yennu. Mine tee i Yomdaanɔ Yennu.”

*15:4-5 15.4 Olif tiinii kpan ŋan, ki li daauk bia paar.