1 Kalu i kita imaanan mbaka' i kita sian raranga' na giigii' upa men ooskononta, ka' rampot a noanta na giigii' upa men sian piile'onta. 2 Mian mbaripian mase kokana'na Alaata'ala gause i raaya'a imaanan.

3 Gause i kita imaanan mbaka' i kita ninginti'i se' dunia kani'i ia sidakon Wurungna Alaata'ala. Mbali' upa men kita piile' koini'i taasi' nisidakon na upa men kampiile'an.

4 Gause i Habel imaanan mbaka' i ia nomokela kurbaan men porena tia kurbaan ni Kain. Mbali' Alaata'ala nangalabot kurbaanna ka' nompotuutuu' i ia bookoi mian men kana'. Habel nolapusmo, kasee ka' imaanna iya'a, mbaka' i ia dauga' morobu pataka koini'i.

5 Gause i Henokh imaanan mbaka' i ia nileengket dako' mongololongi lapus. Wakana sianmo nitausi, gause ia leengketmo Alaata'ala. Na Alkitaap isian nitulis se' koo'po tia i Henokh nileengket, Alaata'ala nangaan i ia se' kokana'-Na.

6 Kalu mian sianta imaanna mbaka' sabole sian kokana'na Alaata'ala. Gause mian men mongooskon Alaata'ala tio parasaya se' Alaata'ala isian, ka' uga' tio parasaya se' Alaata'ala mantamboi mian men tuutuu' mansarak i Ia.

7 Nuh ia tundunii Alaata'ala upa men bo rumpakionna, men sianpo nokampiile'an na ko'ona. Gause i Nuh imaanan mbaka' i ia layaon ka' malolo' na Alaata'ala pataka i ia nangawawau sa'angu' kapal men sida mansalamatkon wakana tia suo'na. Gause imaanna iya'a, ia nimpipiile'konmo se' sala' a wawauna mian na tano' balaki', kasee i ia mian men kana' a wawauna gause parasaya na Alaata'ala.

8 Gause i Abraham imaanan mbaka' i ia malolo' na Alaata'ala tempo Alaata'ala nengeleelo' i ia ka' nomosuu' mae' na dodongoan men ia toonkonmo Alaata'ala bo tombonoionna. Kasi Abraham nomae' men sian ia inti'i se' aana a bo rae'ionna. 9 Gause i Abraham imaanan mbaka' i ia nodumodongo koi mian men taasi' tombonona dodongoan men ia toonkon Alaata'ala na ko'ona. Ia nodumodongo indo'o na lalomna kema. Koiya'a uga' i Ishak tii Yakub, men koikoimo ia toon Alaata'ala. 10 Abraham nongooskon kota men isian pandasina, kota men ia toropoti Alaata'ala ka' nipokerer.

11 Gause i Abraham imaanan mbaka' i ia no'anakon tia boroki'na men i Sara, maune' i ia langkai'mo tuu', ka' i Sara kamba'. Abraham parasaya se' Alaata'ala bo mongololoikon toon-Na. 12 Maune' i ia na tempo iya'a koi mian men nolapusmo a wakana, kasee i ia dauga' nandapot lee' biai' men sian pokoon saa'on, koi kobiai'na bitu'on na lealaa ka' bone na poso'oleon.

13 Giigii' mian iya'a imaanan pataka nolapus, maune' raaya'a sianpo nandapot men ia toonkon Alaata'ala. Raaya'a tongko' nimiile' ka' nantaponi men dauga' oloa. Raaya'a mompotuutuu' se' i raaya'a tongko' mian men taasi' tombonona dodongoan ka' mian notumaka na tano' balaki' kani'i. 14 Wurung men koiya'a minsiso'kon se' i raaya'a pintanga' mansarak bo dodongoannamo. 15 Taasi' dodongoan men ia poko parereimo i raaya'a a inau'onna. Gause kalu koiya'a, mbaka' i raaya'a kaloanganan mule'kon na dodongoan iya'a. 16 Kasee i raaya'a mingintoomkon dodongoan men pore tuu' na surugaa. Koiya'a mbali' Alaata'ala sian makamaa' ngaanon Alaata'alana i raaya'a, ka' i Ia noko pontoropotikonmo sa'angu' kota bo ko'ona i raaya'a.

17 Gause i Abraham imaanan mbaka' i ia nongorookon i Ishak bookoi kurbaan tempo Alaata'ala nimitopongi imaanna. Abraham isianmo toon se' bo isian lee'na, kasee ia maloos a noana momokela anakna men sa'a-sa'angu' bookoi kurbaan, 18 maupo na ko'ona nipoko bantilkonmo: “Lee' men ringkat ni Ishak a men bo ngaanon lee'em.” 19 Ia parasaya se' Alaata'ala kuasaan momotuo'i mian lapus. Ka' sida ngaanon koikoi se' i Ishak nolapusmo ka' nipotuo'i.

20 Gause i Ishak imaanan mbaka' i ia nontoonkonmo barakaat men bo rumpakionna i Yakub ka' i Esau ni'imarian.*Kej. 27:27-29, 39-40

21 Gause i Yakub imaanan mbaka' tempo i ia boomo lapus, ia nambarakaatimo rurua' anak ni Yusuf, kasi nonsoosa' Alaata'ala tuku-tuku' na puusna tokonna.

22 Gause i Yusuf imaanan mbaka' tempo i ia montorumpaki kolapusanna, ia nuntundun no'umuaranna lipu' Israel na tano' Mesir ka' nantako' potuun bo pangkakaliangankon bangkena.

23 Gause minti'i ni Musa imaanan mbaka' i raaya'a nanganaa' i Musa tolu' bitu'on a nau'na sarataa i ia nongamea'. Raaya'a nimiile' se' i ia sa'angu' anak men tingkai ka' raaya'a sian layaonkon potoona tomundo'.

24 Gause i Musa imaanan mbaka' sarataa i ia nobalaki'mo, ia bude' ngaanon anakna anak ni tomundo'na Mesir men wiwine.*Kel. 2:10-12 25 Ia bagiakon mongololongi repaan tia mianna Alaata'ala. Sobii ka' munsuri ma'amat men tongko' sangkodi' na tutuo'na mian men dosaon. 26 Ia bagiakon munsuri idekion supu-supuana i Kristus men ia toonkon Alaata'ala iya'a. Sobii ka' mandapot kupang na lipu' Mesir, gause i ia mongooskon tambo na ilio komburi'.

27 Gause i Musa imaanan mbaka' i ia namarereimo Mesir ka' sian layaonkon komaso'ionna tomundo' Mesir. Ia nokotaan gause i ia koikoi se' nimiile' Alaata'ala men sian kampiile'an iya'a. 28 Gause i Musa imaanan mbaka' i ia nuntumbei nangawawau Paska ka' nomosuu' lipu' Israel mimpipirkon rara'na domba na soopanna laiganna i raaya'a kada' Malaa'ikat Kolapusan alia mampapatei anakna i raaya'a men balaki'na.

29 Gause lipu' Israel imaanan mbaka' i raaya'a sida nengelembeti Tobui Memea' koikoi se' i raaya'a mae' na katano'an men makangkung, kasee samba Mesir ia limbusi tobui iya'a na tempo i raaya'a uga' nontopongi lumembet.

30 Gause lipu' Israel imaanan mbaka' i raaya'a nintikumi kota Yerikho koi pitu' ilio a nau'na pataka tembokna koruntun.

31 Gause i Rahab imaanan mbaka' mau i ia wiwine men mambalukkon wakana, see i ia sian nosilaka' tia mian men sian malolo' na Alaata'ala, gause i ia nangalabotimo pore-pore mian men mae' ninggimatai dodongoanna.

32 Ka' upa soosoodo a men tio ngaanonku? Tempongku tongko-tongko'na iya'a. Yaku' sianpo muntundunkon tutuo' nari Gideon, Barak, Simson, Yefta, Daud, Samuel, ka' giigii' nabii. 33 Gause i raaya'a imaanan mbaka' i raaya'a nungurungku'imo toropii batomundo'an. Raaya'a ningilimang men kana' pataka nangalabot upa men ia toonkonmo Alaata'ala. Raaya'a nongompodimo nganga'na singa, 34 nampapatei apu men dodoa, nitotok see sian nokana', sian momoko ba'upa kasee sida nobukuan ka' moonggor na poopapatean pataka sida mungurungku'i surudaduna lipu' saliwana. 35 Isian wiwine men imaanan, men nopoorumpak soosoodo tia poto'utusanna men noko lapusmo kasee ia potuo'i Alaata'ala.

Isian uga' men nitalalais pataka nolapus. Raaya'a bude' uarkonon, kada' mantausi tutuo' men pore tuu'. 36 Isian uga' men ni'iroki ka' nibabali, ka' nikalo' kasi nitarungku.*1Raj. 22:26-27; Yer. 20:2 37 Raaya'a nilapak tia watu pataka lapus. Isian men nikolong tia garagaji. Isian men nipapatei tia bakoko'. Raaya'a potokeaano' men tongko' nopake anitna domba ka' anitna bembe'. Raaya'a kaasiasi, nitalalais ka' nipapolosi. 38 Dunia kani'i sian kana' bo dodongoanna i raaya'a. Raaya'a potokeaano' na tano' maleas ka' na buu'na, ka' dumodongo na leeng tia selengkakna watu.

39 Maupo i raaya'a giigii' kokana'na Alaata'ala gause imaanan, raaya'a sianpo nungurumpaki upa men nitoonkon iya'a. 40 Alaata'ala nontoropotikonmo upa men porena bo ko'onta' tii raaya'a, kasee i raaya'a sianpo popokalepuon, dauga' mempeperai i kita, kada' singka-singkat tii kita.