Surat ni Paulus
Bona Jama'at Na Kota
ROMA
1
Tabea'
1:1-7
Yaku' i Paulus, ata' ni Kristus Yesus. Yaku' ni'ange bo sida poposuu' ka' niruruki bo pengelelekon Lele Pore men ringkat na Alaata'ala. Lele Pore iya'a ia toonkonmo Alaata'ala na tempo mbaripianpo koi men ia tadulkonmo nabii-Na ka' nitulis na Alkitaap men molinas. Lele Pore iya'a muntundunkon Anakna Alaata'ala. Na komianan-Na, Ia lee' ni Daud. Kasee na koTumpuan-Na, Ia Anakna Alaata'ala. Men koiya'a sida nanasa gause kuasa men balaki' tuu' tempo i Ia notumuo' soosoodo noko daa lapus. Iamo i Yesus Kristus, Tumpunta. Gause i Yesus, isian kaporeanna Alaata'ala men Ia rookon na ingku' pataka i yaku' nosida poposuu' bona giigii' lipu', kada' i raaya'a parasaya ka' malolo' ka' mompobalaki' ngaan ni Kristus. Kuu uga' tonsoop tii raaya'a men ni'angemo kada' tombonoionna i Yesus Kristus.
Bona ko'omuu men dumodongo na kota Roma. Kuu a men kolingu'na Alaata'ala, men ni'ange bo sida mian-Na. Sulano kaporean ka' koratongan men ringkat na Alaata'ala Tamanta ka' i Tumpu Yesus Kristus surionmuu na tutuo'muu.
Paulus mingkira' mae' na Roma
1:8-15
Tumbena yaku' munsukuurkon i kuu na Alaata'alangku mimpu'u ni Yesus Kristus, gause imaanmuu notolelemo na longkop tano' balaki'. Yaku' balimang bona Alaata'ala tia noa men tuu' tempo mengelelekon Lele Pore muntundunkon Anak-Na, ka' Alaata'ala ninginti'i se' na sambayangku, yaku' sinampang minginau' i kuu. 10 Yaku' pa'ase' na sambayangku, sulano Alaata'ala mantarai yaku' salan taka na ko'omuu, gause i yaku' nanau'mo mingkira' mengelego'i i kuu. 11 Yaku' mingkira' pootuung tii kuu kada' sida mongoboskon na ko'omuu upa men ia rookon Alus Molinas na ingku' bo pompoporampot i kuu. 12 Panduungku mase koi kani'imari: kita men koikoimo nosidamo mian parasaya ni Yesus Kristus, kita tiodaa poopoporampot imaan, yaku' na ko'omuu ka' i kuu na ingku'.
13 Utu-utus! Yaku' bude' kalu i kuu sian minginti'i se' i yaku' malia' basagia taka na ko'omuu, kasee pataka koini'i sinampang kotalantangian. Kikira'ku kada' isian ee'na palimangonku na ko'omuu koi men yaku' limangmo na lipu' sambana men taasi' Yahudi.* Tun. 19:21 14 Yaku' munsuri se' isian men tio limangonku, mau bona lipu' Yunani kabai uga' bona lipu' sambana, mau bona mian men nosikola kabai se' mian men sian nosikola. 15 Koiya'a mbali' i yaku' uga' mingkira' tuu' mengelelekon Lele Pore na ko'omuu men dumodongo na kota Roma.
Alaata'ala kuasaan mansalamatkon mian
1:16-17
16 Yaku' sianta kakamaa'ku a mengelele'kon Lele Pore, gause na Lele Pore iya'a muntundunkon Alaata'ala men kuasaan mansalamatkon sanda' mian men parasaya, tumbena bona lipu' Yahudi, ka' uga' bona lipu' Yunani.* Mrk. 8:38 17 Gause na Lele Pore iya'a Alaata'ala minsiso'kon na ko'onta' se' koi upa i Ia mompopokana' i kita. Sasalanna, kita tio parasaya na Alaata'ala na tumbe pataka kokomburi'anna, koi men nitulis na Alkitaap, “Mian men popokana'onna Alaata'ala gause parasaya na Ko'ona bo mantausi tutuo' men pore.”
Ukumanna Alaata'ala bona mian men sian mingimamat i Ia
1:18-32
18 Alaata'ala na surugaa mantakakon maso'-Na na giigii' mian men bolongoli, gause wawauna i raaya'a ba'idek mantalintangi mian minginti'i pisiso' men kana'. 19 Isian men na Alaata'ala men daa pokoonna mian inti'ion. Ka' men koiya'a manasa, gause Alaata'ala a men nompopopanasakon. 20 Sarataapo Alaata'ala ninsidakon dunia, isian upa na Ko'ona men sian piile'on kasee sida inti'ion, koimo kuasa-Na men sidutu ka' koTumpuan-Na. Ya'a inti'ionna mian na giigii' upa men Ia sidakonmo. Mbali' mian sianta salanan mangaan se' sian minginti'i Alaata'ala.
21 Mau mian ninginti'imo Alaata'ala, kasee mian bude' mangangga'i i Ia bookoi Alaata'ala men tio angga'ion ka' uga' bude' basukuur na Ko'ona. Raaya'a tongko' niminoakon men sian mingkaliangan, pataka noana i raaya'a sianmo minginti'i men kana' ka' nombiotmo.* Ef. 4:17-18 22 Raaya'a munsurikon koi se' isian pinginti'ianna, kasee men tuutuu'na nosidamo bobo'. 23 Kobalaki'anna Alaata'ala men sidutu bolosionna i raaya'a tia patung men dudusna koi upa-upa men sian sidutu, koimo mian, sapu', ayop men papaat a saratna ka' ayop men dumaanga'.* Ul. 4:16-18
24 Koiya'a mbali' Alaata'ala nandalaimo i raaya'a bariosonna pisuuna kada' mangawawau koi pingkira'na noana i raaya'a pataka poorere waka. 25 Alaata'ala men tuutuu'na bolosionna i raaya'a tia pinginti'ianna men borek. Men kanggion ka' soosa'onna i raaya'a taasi'mo Alaata'ala men ninsidakon tano' balaki', kasee raaya'a nonsoosa'mo upa-upa men isian na tano' balaki' iya'a. Bookoi Alaata'ala men ninsidakon tano' balaki' a men tiodaa tunde'on pataka sidutu! Amin.
26 Gause i raaya'a nangawawaumo men koiya'a mbaka' Alaata'ala nandalaimo i raaya'a tololo' na pisuuna men kakamaa'. Tamban isian wiwine men sianmo ningkikira'i moro'one koi men dele kasee poopakemo simbaya' wiwine men bookoi doso. 27 Koiya'a uga' a moro'one sianmo ningkikira'i wiwine koi men dele kasee pisuuna dodoa tuu' pataka i raaya'a poopake simbaya' moro'one. Mbali' i raaya'a nungurumpaki ukumanna na waka-wakana men sintutu' tia wawauna men nansala'konmo.
28 Gause i raaya'a munsuri sakat minginti'i Alaata'ala, mbaka' Alaata'ala nandalaimo i raaya'a monoa men ba'idek, pataka i raaya'a mangawawau upa-upa men bookoi sian sida wawauon. 29 Raaya'a tongko' miminoakon men ba'idek, men sian kana', dekongan, wawau men ba'idek, masindir, mingkira' mampapatei mian, poosinsala', umakal, ka' monoa ba'idek. 30 Raaya'a muntundun mian, momotaekon, maso'kon Alaata'ala, aripuru, mintidaa-daa, lambak, minsida mingilimang men ba'idek, sian malolo' na minti'i, 31 sianta tiidoona, sianta malolo', sianta minginti'i molingu' ka' sianta polingu'na. 32 Mau inti-inti'i men taena ukumna Alaata'ala se' sanda' mian men mangawawau upa-upa men ba'idek iya'a tio papateion, raaya'a taasi' tongko' nangawawau, kasee uga' nansangadai mian men mangawawau koiya'a.

*1:13 Tun. 19:21

*1:16 Mrk. 8:38

*1:21 Ef. 4:17-18

*1:23 Ul. 4:16-18