20
Satan jöhögetka yara 1.000:gö dop kösö mire tarök.
Miaŋgö andöŋe Suep garata kun ekiga Suepnöhök erök. Yaŋön ömewöröme yeŋgö löm dutŋi qahö miaŋgö ki moröŋi aka tapep (muŋgamuŋga) ketaŋi kun mi böröŋan memba erök. *Jen 3.1Garata miaŋön eta sekak namŋi ilikŋambuk (dragon) mi memba (yara) yambu 1.000 tatmawaŋgöra jöhöyök. Sekak namŋi mi möpŋaŋgö möpŋeyök mokoleŋ aka mala korök. Qetŋi alaŋi mi Bölöŋaŋgö Toŋi aka Satan. Yambu 1.000:gö uruŋe toroqeba ambazip kantri dop kuŋguba gölme dop jaŋjuŋ akŋegöra tilipköm eŋgibapuköra jöhöyök. Jöhöba gili ömewöröme yeŋgö löm dutŋi qahö miaŋgöreŋ geiga önunŋi köla sapö ala muŋgem supapnöŋ (sil) qekötahöba ki namŋi misii geiga uruŋe tarök. Mewö tari Suep garatanöŋ kewö jiyök, “Yambu 1.000 teköiga miaŋgö andöŋe Anutunöŋ jii kunbuk pösatketka nalö töröpŋi nupŋi memba malma.” Mewö jiyök.
*Dan 7.9, 22Miaŋgö andöŋe jakömbuak dumŋi dumŋi ehal. Anutunöŋ tosatŋi kukösum eŋgiiga ambazip keuŋini jim tekömei, yeŋön mönö dumŋi dumŋi miaŋgöreŋ eta tatket. Mewöyök ambazip Jisösgö könaŋi naŋgöba jigeraŋgöra aka Anutugö Buŋa keugöra aka jölŋini yandigetka kömugeri, mönö yeŋgö uŋaŋini eŋgehal. Mewöyök ambazip jemnemba aka yaŋgö imutŋaŋgö waikŋi qahö memba möpöseigeri aka yaŋgö supapŋi mi mesoholŋine me böröŋine qahö memba aŋgön kölgeri, mönö yeŋgö uŋaŋini eŋgehal. Uŋaŋini mi eŋgekiga mönö guliba wahötket. Wahöta Kraistpuk (yara) yambu 1.000:gö dop yuai pakpak galöm köla malget.
Kömugeri, yeŋgöreŋök tosatŋan kömupnöhök wahötwahöt mutukŋi miaŋgö nalöŋe qahö guliget. Qahöpmö, (yara) yambu 1.000 mi mambötket teköiga miaŋgö andöŋe mönö guliba wahötme. Denike yeŋön kömupnöhök wahötwahöt mutukŋaŋgö nalöŋe gulimei, yeŋön mönö oyaeŋkoyaeŋ aka töröŋi sarakŋi akze. Nalö miaŋgöreŋ gulibagun mönö indimŋi yahöt qahö kömume. Kömup yahötŋaŋgö kukösumŋan mönö yeŋgö qakŋine qahö öŋgöi kömumbingö osime. Yeŋön mönö Anutu aka Kraist yetkö jike nup galömurupŋiri akŋe. Mi aka Kraistpuk (yara) yambu 1.000 mi yuai pakpak galöm köla mal öŋgöme. Mewö.
Anutunöŋ Satangö keuŋi jim teköiga etma.
(Yara) yambu 1.000 mi teköiga Satan kösö mireyök (kopurumŋeyök) pösatketka etma. *Eze 7.2; 38.2, 9, 15Eta anda ambazip kantri dop tilipköm eŋgimamgöra gölme dop liliköma. Gölme göraŋi likeplikep eu emu anda kaba (uruŋini moŋgosohowa) siksauk ak eŋgiba kantri qetŋiri Gog aka Magog mi tok dop köla anma. Anutu tuarenjoŋ aka bim qemegöra kuŋgum eŋgiiga tokogetka jaŋgöŋinan köwetkö sak kösakö dop akŋa. Tokoba kaba kutuba Israel gölme dop köl teköba anda Anutugö könagesö yeŋgö selŋini aka Anutugö wölböt sitiŋi (Jerusalem) mi liliköba tatme. Mewö tatmemö, Anutunöŋ könöp bölam aliga suepnöhök eta jem kutum eŋgim teköma.
10 Jem kutum eŋgim teköiga Bölöŋaŋgö Toŋi tilipköm eŋgiiga jaŋjuŋ akeri, garata yeŋön i aköm waŋgigetka löm salfa kötkö könöp bölamŋan koasikpuk jemakzawi, mönö miaŋgö sianöŋ geyök. Mutuk jemnemba aka kezapqetok azi takapulakaŋi mewöyök aköm etkigetka miaŋgöreŋ geba maljahot. Miaŋgöreŋ suŋgem asak ihileknöŋ ohotirim eŋgigetka teteköŋi qahö sihimbölö önöŋi qahö möta mal öŋgöme. Mewö.
Anutunöŋ ambazip kömugeri, yeŋgö keuŋini jim teköma.
11 *Dan 7.9-10Miaŋgö andöŋe jakömbuak dum ketaŋi tuatŋi aka miaŋgöreŋ tatzawi, i ehal. Ekiga suep gölme mi yaŋgö jemesoholŋeyök qahöwaka angaiyohot. Angaiba kunbuk etkekinaŋgö dop qahö ahot. 12 Angaiyohotka ambazip kömukömuŋi öŋgöŋgöŋi eretŋi eŋgekiga jakömbuak dum wösöŋe kingetka Anutunöŋ buk papiaŋi papiaŋi kötulök. Papia alaŋi kun qetŋi malmal köhöikŋaŋgö qet areŋ papia mi mewöyök kötulök. Kötula ambazip kömukömuŋi yeŋgö keuŋini kewöriga ahakmemeŋinaŋgö kösohotŋi buk papianöŋ ohogetka ahöyöhi, yaŋön mönö miaŋgö dop oyoŋda ambazip jim teköm eŋgiyök.
13 Köwetnöŋ kömumba geba malgeri, mi köwet Toŋan meleŋ eŋgiiga Anutugö jeŋe kaŋgotket. Kömupkö kondotkondot Toŋaŋgö böröŋe malgeri, mi Toŋi miaŋön köleŋda al eŋgiyök. Kömumba kömupkö uŋem mire geba malgeri, mi miaŋgö Toŋan meleŋ eŋgiiga Anutugö jeŋe kaŋgotket. Mewö kaŋgota asuhugetka Anutunöŋ keuŋini mohot mohot kewöta ahakmemeŋinaŋgö dop jim teköm eŋgiyök. 14 Jim teköm eŋgiiga kömupkö kondotkondot Toŋi aka kömupkö uŋem miri Toŋi mi aköm etkigetka löm könöp koasikpuk jemakzawi, mönö miaŋgö sianöŋ geyohot. Könöp sia miaŋgöreŋ gegeri, miaŋön mönö kömup indimŋi yahöt akza.
15 Anutunöŋ kungö qetŋi malmal köhöikŋaŋgö qet papianöŋ qahö ohogetka ahöi miwikŋaiyöhi, i mönö aköm waŋgii löm könöp koasikpuk jemakzawi, miaŋgö sianöŋ geyök. Mewö.

*20:2: Jen 3.1

*20:4: Dan 7.9, 22

*20:8: Eze 7.2; 38.2, 9, 15

*20:11: Dan 7.9-10