2
Rutnöŋ Boazkö nupnöŋ bali qendaŋnök.
1 Naomikö apŋi Elimelekö isik uruŋe tinitosolomŋi aiwi qetbuŋaŋaŋguk kun qetŋi Boaz malök.
2 *Lew 19.9-10; Dut 24.19Nalö kunöŋ Moab anbi Rut yaŋgön iranŋi Naomikö muewö ezöyök: “Ölip zöm tekönöŋga nöŋgön nup kunöŋ anda anbazip bali ipŋi kohola iriremönŋi mosoramjei, mihi qendaŋda tokomam. Ni ölip aiwi kungö jeŋe eksihim miwikŋaiwiga ‘Oŋ!’ zöiga ölip yaŋgö andöŋe anda mihi tokomam.” Mewö zöiga Naominöŋ zöyök: “O böratni, ölip anman.”
3 Mewö zöiga mosota nup kun dahöreŋ nuwa, mihi qahö mötaga tondup laŋ anda kinda bali koholgetka yengö andöŋine anda ipŋi mohok mohok qeqelaŋlaŋ heta ahögeri, mihi qendaŋda qendaŋda anök. Nup köriŋe anöhi, mihi Boaz, iranŋi Elimelekö isiknöhök kun yaŋgöreŋ nuwa ahöyök.
4 Yaŋgön dölmuhu Betlehemök kauta nup anbazipŋi engeikta yaizözökŋini muewö zöyök: “Bönjöŋ! Kembunöŋ enguk malma.” Mewö zöiga meleŋda muewö qetket: “Kembunöŋ mönö kötuetköm gihima.”
5 Mewö qetketka Boaznöŋ nup galimŋi muewö qesiyök: “Anbi mihi dahön?”
6 Mewö qesiiga muewö meleŋnök: “Anbi mihi köriwengöra. I Naomiguk Moab kantrinöhök kayöwöt. 7 Yaŋgön söŋan hömandiŋe kamba qesim niŋgiiga ölip zömbiga nup anbazip yengö könaŋine engohorata bali ipŋi qendaŋda tokoza. Nup pöndaŋ memba malzawa döldimuhu koumnöŋ endu anda luhut memba tatza.”
8 Mewö meleŋniga Boaznöŋ Rutköra muewö zöyök: “Böratni mötnöŋ, nöŋgön keu goroya kun gihimam: Gi nup muhu de mosota tosatŋi yengö nupŋine qahö anda bali memba tokoman. Mönö nöŋgö welenqeqe anbiurupni yenguk mohotŋe muyaŋgöreŋ qendaŋda malman. 9 Ni nup aiwiurupnan gömisiriwekuköra soŋgo halzal. Nup denike denike anda padi koholmei, gi mönö miaŋgö jegalim hala yengö andöŋine anda anbi yenguk malman. Ougaŋgö mötman ewö, welenqeqe yengön ou köwöraŋgenöŋ huzei, ölip miaŋgöreŋ anda ou neman.”
10 Mewö zöiga Rutnöŋ mihi möta balöŋnöŋ gewa bamgöwa Boazköra muewö zöyök: “Ni denöwököra kian mala tondup göhö jege halkomukomu miwikŋaiwiga mewö köyan köl niŋgizan?”
11 Mewö zöiga muewö meleŋnök: “Nöŋgön göhö ambamemegaŋgö sundutŋi mihi körek zögetka mötzal. Göhön apkan komuiga irangi ölip galim köla mala kutnöŋ. Göhön namönmamgi hala hikŋaihikŋai kantrigi mihi mosota anbazip walak qahö möt nenginöŋi, nengö sutŋine kamba malzan. 12 Göhön saiwaurupki ölipŋi hal enginöŋga Anutu Israel nengö Kembuninan mönö miaŋgö töwaŋi gihima. Kuruknöŋ ginginŋan meröurupŋi kölközizip hal engimamjawi, miaŋgö söp göhön Anutukö aumŋe malmamgöra muhu kanöŋ.”
13 Mewö zöiga Rutnöŋ muewö meleŋnök: “Ketaŋamni, ni göhö nup meme anbiurupki yengö söp qahöpnöŋ, göhön tondup ölipŋi hal niŋgizan. Göhön keu nuŋgunöŋga seleni pösatza.” Mewö meleŋnök.
14 Numbu nene nalöŋan kaiga Boaznöŋ Rutköra muewö zöyök: “Ölip muhu kamba bered muŋgu memba kasaknöŋ kundumgöwa neman.” Mewö haliga nup anbazip yenguk tariga Boaznöŋ bali ohomqitiqitiŋi mihi waŋgiyök. Mihi waŋgiiga neiga tomeŋi juliga nene tosatŋi mosota tarök. 15 Tata wahöta anda toroqemba bali ipŋi qendaŋniga Boaznöŋ nup aiwiurupŋi muewö zöm qitim engiyök: “Yaŋgön bali ipŋi mihi böran mieŋgö sutŋine miaŋgöreŋ mewöyök qendaŋda tokoma ewö, iŋini mönö keu töhöreŋ de zöm waŋgime. 16 Mewö qahöpnöŋ, bali ipŋi tosatŋi mihi böranŋineyök mewöyök höröwa halget heriga kamba nanŋaŋgöra mem tokoma. Iŋini i de zöm waŋgime.”
17 Mewö zöm qitim engiiga Rutnöŋ bali ipŋi qendaŋda tokoi öŋgöiga hölŋi hala kamböŋi mendeŋ etkimamgö sapak keriŋaŋguknöŋ humba qöröreŋgöwa gösiiga hölŋi gösö karömbötkö söp (36 lita) haliga köhöm siŋsiŋgöwa kayök. 18 Mewö haliga bali hölŋi mihi memba taonöŋ liliŋgöwa kamba dawik qendaŋda malöhi, mihi iranŋi kundel waŋgiyök. Miaŋgö andöŋe nene söpŋe nemba tosatŋi mosoröhi, mihi mewöyök ujeta waŋgiyök.
19 Mihi waŋgiiga muewö qesim waŋgiyök: “Gi erap denike anda bali qendaŋda memba malzan? Dahö nup uruŋe nup memba malzan? Aiwi galim köl gihizawi, Anutunöŋ mönö i kötuetköm waŋgima.” Mewö zöiga dahö nupnöŋ nup memba malöhi, yaŋgö sundutŋi Naomiköra zömba muewö zöyök: “Ni erap aiwi kunguk nup memba malzali, yaŋgö qetŋi mihi Boaz.”
20 *Lew 25.25Mewö zöiga Naomikö elemŋi heriga muewö zöi mörök: “Kembunöŋ mönö Boaz kötuetköm waŋgima. Kembunöŋ hal komum nengimamgö keu jöhöyöhi, miaŋgö söp mönö pöndaŋ apmeröurupnan komugeri hala nini erap muhu malzini, nengöra halkomukomuŋi qahö jöhöwa malza.” Toroqemba keu muewö zöyök: “Aiwi mihi nanini tinitosolomnina hala isikninaŋgö sohopŋi meme aiwia. Miaŋgöra yaŋgön mönö ölip galim köl nengima.”
21 Mewö zöi möta Moab anbi Rutnöŋ muewö zöyök: “Keu kun toroqeba muewö zöi mötzal: ‘Gi mönö nöŋgö nup meme anbazip yenguk nömtik malnöŋga nöŋgöreŋ bali patpat mihi kohol teköme.’ ”
22 Mewö zöiga Naominöŋ muewö zöyök: “O böratni, mihi ölip. Gi tosatŋi yengö nup köriŋine anöŋga silik kirekŋi hal gihiwekuk. Miaŋgöra gi ölip Boazkö nup meme anbi yenguk anda nup memba malman.” 23 Mewö zöiga Rutnöŋ Boazkö nup meme anbi yengö kösutŋine nömtik mala hölŋi qendaŋda tokowa maliga bali hala wit mietkö koholkohol nalöŋiran teköyök. Teköiga toroqemba iranŋi Naomiguk malöwöt. Mewö.