22
Judas, Jesúsnupeesu kakaanu pami.
(Mateo 26.1-5, 14-16; Marcos 14.1-2, 10-11; Juan 11.45-53)
Tsaintsuren pujkikaantsumi putyu pan fi' fandangu kiikenu malu yumaa kalen jantsumi. Juntsa fandangunaa Dapulla' livee kiñu fandangu tila, Bale Ruku Israel chachillanu tu'tyu' tsaa ne dapullaimuwaañu.* Éxodo 12.13 lende. Chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, Moisés' wandya lei mashturula bain Jesúsnu tu'nu tyaturen naaken tsandyantsula, chachillanu dejeetya' mitya.
Tsenñuren Jesúschi 12 disipulu jumulanu, matyu Judas Iscariotenu Satanás ya' tenbukasha viiñu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukulanu bain, naa aa elesha washkekaamu bale rukulanu bain ji' kuinda kiimi naaketaa Jesúsnu kakaanuu ju'ba. Tsenñu bale rukula yuj desundyatu, lushi paanguenu tila. Tsenñu Judas tsanguiñu urave tyatu, chachi aa deputyunu uranaa Jesúsnu ka' balela' tyaapasha kuwanu mi'kes neneimi.
Jesús kayu peyai'mujchiya' disipululaba panda fimi.
(Mateo 26.17-29; Marcos 14.12-25; Juan 13.21-30; 1 Corintios 11.23-26)
Pujkikaantsumi putyu pan fifikenu ajke' malu umaa chayami, matyu Dapulla' livee kiñu fandanguchi llupu kaa uveja tute' fifikenu malu. Tsenñu Jesús Pedronu bain, Juannu bain entsandi' eemi: Ajke' ji' Dapulla' livee kiñu fandanguchi finu panda kentsudei, timi.
Tsenñu yala tsandila: ¿Nunbanaa juntsa panda kenu dejuwa? tila.
10 Tsenñu Jesús tsandimi: Pebulusha jidei, tsejtu junga ma unbere tu piyamanu pi puu, nanaa jintsu katatu, juntsa ruku' bendala jiidei, tsejtu ya nunbanu viñu bain junbi vitu, 11 ya miya rukunu entsandidei: Mashturu tsandive: ¿In disipululaba Dapulla' livee kiñu fandanguchi panda finu suku nunbanaa jun? tive, tidei. 12 Tsenmala ya miya ruku katyu dijkisha main aa suku panda ke' finun jutyuu keewaanu tsuve. Tsenmalaa junu panda kidei, timi.
13 Tsenñu yala jitu, Jesús naati pañuba tiba juntsana dekatajitu, junu Dapulla' livee kiñu fandanguchi finu panda kila.
14 Tsejtu umaa panda finu ura tiyañu, Jesús ya' mitya kuinda kenu lara' eramu rukulaba panda finsha chunatu Ura pañuya chunatu tityumujchi, tsunatu tinuuya juve, yala fandangu ke' panda fintsumiya tsunatu tene panda fifikemuwa deeñu. 15 tsandimi: Iya kayu peyai'mujchiren ñuiba Dapulla' livee kiñu fandangu panda finu ajchundenmuwaave. 16 Tsaaren uwaindiyu, Dapulla' livee kiñu fandangu panda jungajte fifikentsutyumujchi Dios rei ju' chuinsha tiba tsaa de-i' pullanmala mafikenu tsuyu, timi. 17 Tsejtu Jesús ma basu kake', Diosnu yuj urave ti' dyatu, ya' disipululanu tsandimi: Ñuitala entsa vele' kushdei, 18 matyu uwaindiyu entsa binu ne jungajte kujchi kujchiki'mujchi Diosnu rei juu tananu malu janmala mangujchikenu tsuyu, timi.
19 Tsanguetu bene pan bain ka', Diosnu yuj urave ti' dedale', ya' disipululanu deveetu tsandimi: Entsa pan in buluve, ñulla' mitya kuwainuushu juntsa. Naa-uwanuba entsanguiikidei inu mandenganu, timi.
20 Tsejtu panda defi' dyatu, binu pumu basu bain ka' tsaren ketu tsandimi: Entsa binu basuya in asave, kasa bijee ñuiba veta' veta' tsanguedaa tiñu keewara jumu, matyu ñulla' mitya shajaakara asa.
21 Tsaaren challa ñulla mijadei, firu' kekaanu wandi' inu kakaantsumu ruku ibaren enu chuve. 22 Tsaju' Chachi Tiya' Nakayamuya, tyee i' puinuu juñu bain uwain juntsaa de-i' puinu tsuve, tsaaren ¡firu' kekaanu wandi' inu kakaanuu jumu rukuya mika taaju i' puinu tsuve! timi.
23 Tsenñu yaitala pake'meetu: ¿Maa tsangue' kakaanu juñundin? tiitila.
¿Maa kayu bale rukutun? ti' pake'meela.
24 Disipulula yaitala veta' veta' depatintsula: ¿Maa kayu yaitala bale rukutun? tiititu. 25 Tsenñu Jesús tsandimi: Judío chachi jutyu reila yala' chachillanu naake uudenguen chunu tya'ba tsanguen dechutu, naa firu' rei deju'ba, ya' chachillachiya ura reive tikutimu deeve. 26 Tsaaren ñullaya tsa jutyudei. Naajaa ñuitala kayu bale ruku juchi tya' bain, kayu wajkayi juuñuu kurade. Tsenmala naajaa mandanguemu juchi tya' bain, yaa manda-i', veelachi tiba ke' kuwa kuwakemu jude. 27 Matyu, ¿naajaa uwain kayu bale ruku junu jun? ¿Panda finsha chudi' fimuu? Tsa jutyu'ba, ¿panda chujti' kumu rukuu? Uwain, panda finsha chudi' fimu rukaa kayu bale rukuve. Tsaañu bain iyaa ñuichi panda chujti' kumu ruku juuñuuyu.
28 Ñullaa in taaju i' puinu uwatala naa-uwanuba iba bulu pumuwa deeve. 29 I bain ñullanu rei detiwaanu tsuyu, inu bain in Apa naake' rei tiwaañuba juntsaju. 30 Tsenmala iya rei ju' chuinsha ñulla iba bulu dechudi' panda fimin kushminguenu detsuve, tsenmin reila' chuchudinu chunjurunu bain chudi', Israel chachilla 12 bulu sera' jimu chachillanu kavitu kenu detsuve.
Pedro Jesúsnu kerajtuyutinu tsuve.
(Mateo 26.31-35; Marcos 14.27-31; Juan 13.36-38)
31 Tsejtu Jesús tsandimi: Simón, ñullanu Satanás mika taaju puiware' trigu ñinu ya' kuyaba walla'eenu naake pi'shinu deeñuba juntsanguenu ti' uuden pa've. 32 Tsaaren iya ñu' mitya Diosnu la'kade ti' pa'yu inu dera' kerangues jintsunutsu. Tsaaren ñu veta' pensa mangue' kayu dera' mandimiya, ñu' keranguemu naatalalanu deelamishtide, timi.
33 Tsenñu Pedro tsandimi: Bale Rukui, iya naa ñubaren bulu peesu viinuu ju' bain, naa tutainuu ju' bain tsainuu juuyu, timi.
34 Tsenñu Jesús tsandimi: Pedro, uwaindiyu ñu uma keperen, kayu wallapa utindyun, pen bijee inu kerajtuyu tinu tsuve, timi.
Jesús' disipululati ken tsandyanu jula.
35 Tsejtu Jesús yalanu pake'meetu tsandimi: ¿Iya ñullanu kaspele eetu, naa jali buusa bain jutyu, lushi bain jutyu, sandalia bain jutyu eeñu, ñuichi tyee jutyuwaajun? timi.
Tsenñu yala tsandila: Tiba jundene juwaave, tila.
36 Tsenñu Jesús tsandimi: Tsaaren challaya lushi tashu juntsaa ta'dei, naa jali buusa bain tashu juntsaa ta'dei, tsenmin peeniya tajtushu juntsaa, ñulla' manbaali ati', juntsa lushinchee peeniya ati'kadei. 37 Matyu uwaindiyu, inu naa-i' puinu tsuve ti' pillawaañu bain tsaa de-i' puinu tsuve. Entsa pillawaave: Ti uudentalaba meenguityu chachillaba ya bain juntsaañuu kurave, Isaías 53.12 tive. Tsaju' in mitya naati pa' pillawaañu bain challa tsaa de-i' puinu tsuve, timi.
38 Tsenñu yala tsandila: Rukui, enu pai peeniya detanayu, tila.
Tsenñu Jesús: ¡Tsandityukai! timi.
Jesús GetsemaníshaDiosba kuinda kemi.
(Mateo 26.36-46; Marcos 14.32-42)
39 Jesús Jerusalénbi putu, ya tsa tsaimu' mitya, Ulibu chi chunu kuyisha jimi. Tsenñu ya' disipulula bain bendaa jila. 40 Tsejtu juntsa tenabi miitu, ya' disipululanu tsandimi: Diosba kuinda kiikentsudei, ñullanu ujcha kenu pensa lai'nutsu, timi.
41 Tsejtu Jesús ya' disipululanu baka' ji', shupuka detya'keñu tsai baa jitu, junu Jesús teledi' Diosba kuinda ketu tsandimi: 42 Apa, ñuren inu livee kenu tenñuya, entsa tsamantsa taaju ke' pullainu juuwashu juntsanu livee kika. Tsaaren iya naakenu tyañuba juntsaa jutyusa; matyu ñu naakenu tenñuba juntsaaya kide, timi.
43 Tsenñu ma anjee selusha pumu ja' katawami Jesúsnu madeendyawaanu. 44 Tsejtu yaa tsamantsa taaju tya', naaken tsandya' llakindyantsutu Diosba kayu tejan pensangue' kuinda kiikemi. Tsenñu ya' chipi asa kulili keraaya la' tusha pajtya pajtyaila.§ Mantsa kayu ura' manbiike' kaya tinbu kiikatalaya bersikulu 43 bain, 44 bain putyuve.
45 Tsejtu Jesús ya' Apaba kuinda ke' dyatu, mangujpa', ya' disipulula' puinsha miitu, ya' disipulula yuj dellakindya' mitya kasu'tsudena mangatajimi. 46 Tsejtu Jesús tsandimi: ¿Nenñu denayu ñulla kasu'tsunala? ¡Mangujpadei! Diosba kuinda kiikentsudei, ñullanu ujcha kenu pensa lai'nutsu, timi.
Jesúsnu peesu kala.
(Mateo 26.47-56; Marcos 14.43-50; Juan 18.2-11)
47 Jesús kayu tsandi' pantsuren ya' junga chachilla pure' jiila. Tsenñu Judas, ya bain 12 disipulu jumulaba buunamu ruku, vee chachillanu miya' jitu Jesúsnu kalen jiimi yanu estinu. 48 Tsenñu Jesús tsandimi: Judas, ¿ñu Chachi Tiya' Nakayamunu wandi' kakaanaa tsangue' esti' keewaatunguiyu? timi.
49 Tsenñu Jesúsba pumu disipulula tyee i' puintsuñuba dekeenatu tsandila: Rukui, ¿peeniyachi vinguenu dejuwa? ti' pake'meela. 50 Tsejtu ma disipuluya chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale rukuchi taawasha kemu chachinu peeniyachi ya' urandya pungui daapukemi, 51 tsenñu Jesús ya' disipululanu tsandimi: ¡Tsanguityudei, dyadei! timi. Jesús tsanditu, juntsa rukunu ya' punguinu ta'kake' ura' mandiremi.
52 Tsanguetu Jesús, yanu kanu jamula, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukulanu bain, aa eleshasha washkekaamu rukulanu bain, bale rukulanu bain tsandimi: ¿Nenñu deiyu ñulla iya taamu rukaaba juñu kanu jan tsa de-i', naa cha'li juula bain, naa peeniya juula bain taa jala? 53 Iya kaspele ñuiba malumere aa eleshatala pupunañuba inu kanu kityuwa deeve ñulla. Tsaaren challa dishkejtsa chumu Dyabulunu, Dios tsanguekaañu, ñuichi tsanguenu malu faañu deive tsaila, timi.
Pedro: Jesúsnu kerajtuyu, timi.
(Mateo 26.69-75; Marcos 14.66-72; Juan 18.15-18, 25-27)
54 Tsenñu Jesúsnu peesu katu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku' yashaa tajila. Tsenñu Pedro bain yalanu baatala suree ne jiintsumi. 55 Tsai' jiñu, ya juru kejtala avindaa tenanu ñi dejuikare' ñinguelu dechuñu, Pedro bain yaiba ñingueesha chuimi. 56 Tsenñu main taawasha kemu shinbu Pedronu ñinguelu chuna katatu, yanu ura' keendu tsandimi: Entsa ruku bain yaba nemuve, timi.
57 Tsenñuren Pedro tsandimi: Tsa jutyuve, shinbu; iyaa yanu kerajtuyu, tikami.
58 Tsenñu bene kamain bain yanu katatu tsa mandimi: Ñu bain uwain yaiba nemuve, timi.
Tsenñu Pedro tsa mandimi: Ruku, yaiba nemu jutyuyu, timi.
59 Tsandiñu bene ma ura iiñu-insha kamain bain tsandimi: Entsa ruku bain uwain yaba nemuve, matyu entsa ruku bain Galileasharen chumu' mitya, timi.
60 Tsenñu Pedro tsandimi: Ruku, ñu tyee pantsuñu bain iya aseetanguindyuyu, timi.
Tsenñu juntsa uranu, Pedro tsandi' pantsuren, wallapa ui'mi. 61 Tsenñu Bale Ruku yate' Pedronu ke-eeñu, Pedro mandengami naa Bale Ruku yanu: Ñu uma kepe, kayu wallapa utindyuren, pen bijee inu kerajtuyu, tinu tsuve, timuwaañu.
62 Tsejtu Pedro junu malu' miji' avindala mafaatu mika llakindya' waami.
Jesúsnu debande' uukapula.
(Mateo 26.67-68; Marcos 14.65)
63 Jesúsnu washnamu rukula uukapu' ta'kendu, 64 kapukanu jali tele' tsandila: Ñu, aseetangue' pamushu juntsaya, challa maa tsangue' ñunu keñuba wainka, tiitila. 65 Tsejtu tsandi' kayu tituba kentsure' pa' bulla papatila.
Jesús bale rukulachi kavitu imi.
(Mateo 26.59-66; Marcos 14.55-64; Juan 18.19-24)
66 Umaa dechayañu judíola' bale rukula bain, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, Moisés' wandya lei mashturula bain wa'dila. Tsejtu kavitu kiikenu yasha Jesúsnu take' ji' pake'meendu tsandila: 67 Ñu uwain Dioschi Mi'ke' Kayamushu juntsaa, lalanu wainka, tila.
Tsenñu Jesús pakatu tsandimi: Naa iya: Juntsayu, tiñu bain, keranguenu dejutyuve. 68 Tsenmin naa i bain ñullanu pake'meeñuba, jaiba pakan dejutyuve. 69 Tsaaren umaa entsa ajkeshaya Chachi Tiya' Nakayamu tsamantsa pude Diosa' urandyasha chunanu tsuve, * Salmo 110.1 timi.
70 Tsenñu kumuinchi depake'meetu tsandila: Tsaashu juntsaya, ¿ñu uwain Diosa' Nayu? tila.
Tsenñu Jesús pakatu tsandimi: Ñullaa tsandindetsuve, timi.
71 Tsenñu yaitala tsandila: ¿Tyeenguenaa kayu veelanu pake'meenu keenanu dejuwa? Ya' fi'pakichiren tsandipañu lala ma meradekiyu, tila.

*22:1 Éxodo 12.13 lende.

22:14 Ura pañuya chunatu tityumujchi, tsunatu tinuuya juve, yala fandangu ke' panda fintsumiya tsunatu tene panda fifikemuwa deeñu.

22:37 Isaías 53.12

§22:44 Mantsa kayu ura' manbiike' kaya tinbu kiikatalaya bersikulu 43 bain, 44 bain putyuve.

*22:69 Salmo 110.1