26
Jesúsnu naake'peesu kanu deju'ba palaa kila.
(Marcos 14.1-2; Lucas 22.1-2; Juan 11.45-53)
Jesús ya' disipululanu tsandi depa' dyatu entsandimi: Entsa pai malusha Dapulla' livee kiñu fandangu juñuba ñulla mideeve. Juntsa malunaa Chachi Tiya' Nakayamu balela' tyaapasha kuwa' kuusanu tu'vi' peyanu tsuve, timi.
Juntsa malutala naa chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, tsenmin judío bale rukula bain wa'diila, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku Caifás' yasha. Tsejtu naaketaa bibu' deke' Jesúsnu kuipa faawaatu ka' tu'nuu deju'ba juntsaatala kuinda kila. Tsejturen entsa entsandila: Tsaaren entsa fandangu malutalaya tsanguityudaa, chachilla demija' tituba firu ki'nudetsu, tiitila.
Ma shinbuJesúsnu pindyupi yuutsuumi.
(Marcos 14.3-9; Juan 12.1-8)
Jesús Betaniasha pumi, manbityu bishpee chuu tiitinu ruku Simón' yasha. Tsenñu ma shinbu alabastru lemetanu tsamantsa bale pindyupi tyuwaa taji', Jesús panda finsha chunañu, juntsa pindyupi ya' mishpukanu yuutsungaami. Tsanguiñu keenatu ya' disipulula ajaa tse'tuwaatu entsandila: ¿Nenñungue ne tsangue' pindyupi dekepukemi? Matyu ati'banguituya, tsamantsa balenchi ke', juntsa lushi purelanu kuwa'banguinuuba tsanguemi, tila.
10 Tsenñu Jesús mijatu entsandimi: ¿Ti' mityaa bulla pandu detiyu entsa shinbunu? Inu challa entsanguitu mika ura' kive. 11 Matyu purelanuya naa-uwanuba ñulla' kejtsapalaren tananu detsuve, tsaaren inuya ñulla' kejtsapala naa-uwanuba tsana tanan dejutyuve. 12 Entsa shinbu tsangue' in bulunu pindyupi yuutsuutu, iya menanuu juñu, mennun jutyungue pindyupi mungue' tsuukiñunguive. 13 Uwaindiyu nuka tusha Diosa' mika ura kuinda wandi' mijakaadekiñu bain, entsa shinbu tyee kiñuba juntsa kuinda bain tsaren dekiñu mere' yanu mandenga mandengakenu detsuve, timi Jesús.
Judas, Jesúsnupeesu kakaanu pami.
(Marcos 14.10-11; Lucas 22.3-6)
14 12 disipulu jumulanu, main Judas Iscariote detiñu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukulanu keejitu 15 tsandimi: ¿Iya ñullanu Jesúsnu kakaanmala, tyee inu kunu dejuyu? timi.
Tsandiñu yala 30 paki lushi kuwanu shuwala. 16 Tsa dekinmalan juntsa ajkeshaya Judas naaketaa Jesúsnu kakaanu ju'ba, tsaa mi'kes nenchi tene iimi.
Jesús kayu peyai'mujchiya' disipululaba panda fimi.
(Marcos 14.12-25; Lucas 22.7-23; Juan 13.21-30; 1 Corintios 11.23-26)
17 Fandangu ajke' malunchi pujkikarajtu pan fifikenu malunu, ura patiñuya, llupu kaa uveja tute tutekenu Dapulla' livee kiñu fandanguchi, Jesúsnu ya' disipulula kalen jitu tsandila: ¿Dapulla' livee kiñu fandanguchi finu panda, ñuchi nukaa kenu dejuwa? tila.
18 Tsenñu Jesús pakatu tsandimi: Pebulusha defaajitu, iya challa ñullanu patinu juuwashu juntsa ruku' yasha jitu tsandidei: Mashturu tsandive: Yumaa inchi ura kalenave; ñu' yashaa ja', in disipululaba Dapulla' livee kiñu fandangu panda finu tsuyu, tive, tidei, timi.
19 Tsenñu Jesús naatiñuba tsanguitu, ya' disipulula panda kila.
20 Tsejtu dekependu' kañu Jesús ya' 12 disipululaba panda finsha chudi' 21 findu tsandimi: Uwaindiyu ñulla main inu firu' kekaanu wandi' peesu kakaanu tsuve, timi.
22 Tsandiñu, ya' disipulula mika dellakindyatu, Jesúsnu main main entsandi pake'meela: Bale Ruku, ¿iyaa tsanguenu juwa? tiitila.
23 Tsenñu Jesús tsandimi: Firu' kekaanu wandi' inu kakaanu jumuya in finu pandasharen ta'pu' fimaa juntsave. 24 Chachi Tiya' Nakayamuya Diosa' Kiikanu naatiñuba uwain juntsai' puinu tsuve, ¡tsaaren Chachi Tiya' Nakayamunu firu' kekaanu wandi' kakaanuu jumu rukuya mika taaju i' puinu tsuve! Matyu tsanguinaaba jutuya, na kayatyuwaañaa kayu yachi uraaba junu juve.
25 Tsenñu tsangue' firu' kekaanu wandi' kakaanuu jumu Judas bain Jesúsnu pake'meetu: Mashturu, ¿iyaa tsanguenu juwa? timi.
Tsenñu: Ñaa tsandive, ti' pakami Jesús.
26 Tsangue' panda findu, Jesús pan kake', juntsan mitya Diosnu yuj urave ti' dedale', ya' disipululanu kuwatu tsandimi: Ka' fidei, entsa pan in buluve, timi.
27 Tsejtu bene binu pumu basu bain ka', juntsan mitya Diosnu yuj urave titu, ya' disipululanu kumi entsanditu: Kumuinchi ñulla entsa kushdei, 28 matyu entsaa Dios chachillaba veta' veta' tsanguedaa tiñu jumu in asave, matyu pure' chachillanu ujcha manbitsaanu see-eranu jumu asa. 29 Uwaindiyu entsa binu ne jungajte kujchi kujchiki'mujchi, in Apa rei ju' chuinsha kasa binu ñuiba mangujchikenu tsuyu, timi.
Pedro Jesúsnu kerajtuyutinu tsuve.
(Marcos 14.26-31; Lucas 22.31-34; Juan 13.36-38)
30 Salmo beesa deke' dyatu, Ulibu chi chunu kuyisha jila. 31 Tsejtu Jesús tsandimi: Entsa kepe ñulla in mityaren tyu'lekiñungue' ura' keenguityui tiyanu detsuve, matyu Diosa' Kiikanuren entsandive: Uveja washkemu rukunu ta'kenu tsuyu, tsenmala uvejala tsaa na'baasa jiinu detsuve, * Zacarías 13.7 ti' pillave. 32 Tsaaren iya peya' Dioschi mangujtatu, ñulla kayu mijindetyuren, iyaa Galileasha ajke' miji' punu tsuyu, timi.
33 Tsenñu Pedro tsandimi: Naamika kumuinchi vejanlaya, ñunu keenguindandaa pensa detiyañu bain, iyaa tsa-in jutyuyu, timi.
34 Tsenñu Jesús tsandimi: Uwaindiyu entsa kepe kayu wallapa utindyun, ñu inu kerajtuyu ti', pen bijee tsandinu tsuve, timi.
35 Tsandiñu Pedro entsandimi: ¡Naamika ñuba bulu peyainuu juñuba, iyaa ñunu kerajtuyu tin jui'yu! timi. Tsenñu naaju disipulula bain tsarendila.
Jesús GetsemaníshaDiosba kuinda kemi.
(Marcos 14.32-42; Lucas 22.39-46)
36 Tsejtu bene Jesús yaiba Getsemaní tinu tenabi dejitu, ya' disipululanu tsandimi: Enu chudidei, iyaa aangu Diosba kuinda kenu jintsuyu, timi.
37 Tsejtu Pedronu bain, Zebedeo' pai nalanu bain miya' jitu, mika llakintse'tuware' ti ken tsandyatu 38 tsandimi: In tenbukasha tsamantsa llakindenganchin peyainui llakindenve. Ñullaya enu shuwa', kastyumujchi iba buluren keenadei, timi.
39 Tsanditu Jesús kayu ajkesha ji' teledi' ya' llashkapa tusha tyuikangue waike' ya' Apaba kuinda ketu tsandimi: In Apa, tsanguenuuba jutuya, entsa tsamantsa taaju i' pullainu juuwashu juntsanu tsaa iwaatyuka, livee kika, Apa; tsaaren iya naaju mutyañuba juntsaaya kityu', ñu naakenu tenñuba juntsaaya kide, Apa, timi.
40 Tsejtu bene ya' disipulula' puinsha miji' dekasu'tsudena katatu, Pedronu tsandimi: ¿Naa ma ura juuñuba kastyumujchi iba bulu keenanu jutyuu? 41 Kastyumujchi dekeena' Diosba kuinda kiikidei, tsenmalaa ujcha lainuu pensa jai'nutsu. Ñulla tiba ura' kiikenu pensaya judeeve, tsaaren juntsa pensa jaiba derajtuve, timi. 42 Kama bijee baka' miji' Diosba kuinda mantu entsandimi: In Apa, iya entsa tsamantsa taaju i' puinu juuwashu juntsanu, iya tsa-inbera inuu jushu juntsaya, ñuchi tyee kiñaa urañu bain tsanguika, timi. 43 Tsejtu manen ya' disipulula' puinsha miitu, matyu kasandyanchin kapuka chainguenu jutyuu ma jude' mitya kasu'tsudena mangatami. 44 Tsejtu tsa dena mashuike' miitu entsaba pen bijee Diosba kuinda kemi, tsejtu kaspele naati'ba juntsaren manbami. 45 Tsai' ya' disipulula' junga miitu tsandimi: ¿Chaiba ñullaa kasu'tsu' lekandetsuu? Yumaa Chachi Tiya' Nakayamu ujcha lamu chachilla' tyaapasha kuwanu ura jave. 46 Mangujdei miidaa, inu firu' kekaanu wandi' kakaamu yumaa jantsuve, timi.
Jesúsnu peesu kala.
(Marcos 14.43-50; Lucas 22.47-53; Juan 18.2-11)
47 Jesús tsandi' kayu pantsuren, Judas, ya' 12 disipululanu ya bain main jumu pure' chachilla miyaa faajimi, mantsalaya peeniya taa, tsenmala mantsalaya cha'li taa jila. Yalaya chachilla' mitya Diosnu kalen jimu bale rukula' era bain, judío bale rukula' era bain jimu chachillaa tsaila. 48 Tsaaren Jesúsnu firu' kekaanu wandi' kakaamu ruku Judas, yaba bulu jimulanu entsanguenu tsuyu timuwaami: Iya munaa estiñu bain, juntsaa juntsanu juve; tsa' mitya juntsanaa peesu kadei, timuwaami. 49 Tsandimu' mitya, Jesús' junga jei kalen jitu entsandimi: Mashturu, ¿naanayu? timi. Tsandimin Jesúsnu estikemi. 50 Tsenñu Jesús tsandimi: Inchi ura' keranu chachi, ñu tyeenguenu ja'ba tsanguide, timi.
Tsandinmalan veela pumula Jesúsnu kalen ji' peesu kakila.
51 Tsa dekiñu junu Jesúsba bulu pumu main peeniya kalare', chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale rukuchi manda-i' taawasha kemu chachinu tsaa pungui daapukemi. 52 Tsenñu Jesús tsandimi: Ñu' peeniya manbukide, matyu mun peeniyachi vingue' bain peeniyachi peyamu deeve. 53 In Apanu tsanguide ti' pa'ñuya ¿challaren 12 pullangue, tsamantsa anjee bulu tenen in mitya vinguikaanu eren jutyuve tenguen, ñunaa? 54 ¿Tsaaren tsangui'banguishu juntsaya, Diosa' Kiikanu tsaa i' puinuu juve ti' pillaashu juntsa, naa-itaa tsaa puimunga? timi.
55 Tsejtu Jesús juntsa manbaate nemu chachillanu tsandimi: ¿Nenñu deiyu ne iya taamu rukaaba juñu kanu jan tsa-i' peeniya juula, cha'li juula bain taa ma jaila? Iyaa malumere aa eleshasha chudi' chachillanu mijakaren pupuna bain, ñullaa inu peesu katyuwa deeve. 56 Tsaaren kumuinchi entsaa puimiya Diosa' mitya pamu rukula tsaa puinu tsuve ti' piikemuwa deeñu, tsaa puindu ive, timi.
Tsenmalan Jesús' disipulula juntsa uranu yanu maali pungue shuike' denepiya' jiila.
Jesúsnu balela' ajuusha ta'la.
(Marcos 14.53-65; Lucas 22.54-55, 63-71; Juan 18.12-14, 19-24)
57 Tsangue' Jesúsnu peesu kamula chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku Caifás' jungaa tajila, leichi mashturula bain, bale rukula bain dewa'nainbi. 58 Tsenñu Pedro baatala suree jitu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku' ya veeta juusha vi', aa elesha washkemu chachillaba bulu ne chunami, Jesúsnu tsangue' ka' detajitu, tyee dekiñuba mijachi tyatu.
59 Tsenñu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, naa kumuinchi kavitu kenchi kayu aa bale rukula bain anbutituren tsaave ti' Jesúsnu kuipa faawaanu mi'kenchin juula tsangue' Jesúsnu tu'kaakenuu kuipa punu. 60 Tsejturen anbukuinda ketun uwain tsandive timu chachilla ma pure' wakukaatu bain, ti kuipaba katai'la. Tsaaren ma de-iinsha pallu faatu 61 entsandila: Entsa ruku entsandiwa: Iya Diosa' pupunanu ya desenaa-eeturen, pen malu insha juntsangue mannu tsuyu, tiwa, tila.
62 Tsenñu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku kujpa' uiditu Jesúsnu tsandimi: ¿Tiba pakakenuu jutyuu? ¿Ti naaju deti entsandi' ñunu kuipa pu' pantsula? timi.
63 Tsandiñuren Jesús pakai'ñu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku tsandimi: ¡Uwain ñu Dioschi Mi'ke' Kayamu, Diosa' Na ju' bain, chumu Diosa' mumunu paka' uwain tsaañundiyu ti' lalanu wainka! timi.
64 Tsenñu Jesús tsandimi: Ñaa tsandive. Entsa bain ñullanu tsandinu tenve: Entsa ajkeshaya Chachi Tiya' Nakayamunu tsamantsa pude Diosa' urandyasha chuna katanu detsuve, Salmo 110.1 tsenmin ñivish jandala majaintsu ñulla katanu detsuve, Daniel 7.13 timi.
65 Tsandinmalan chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku Diosnu firu' pave ti' keewaanu ya' jali kiyuuchitike' entsandimi: Diosnu kentsure' ma pative. ¿Tyeenguenaa kayu uwain ma tsandive tiitimu chachilla mi'kenu dejuwa? Ñullaren challa enu tsandi' Diosnu kentsure' pañuba demeenave. 66 ¿Naa detiyu ñullaa? timi. Tsenñu yala pakatu: Tsaave, tutainuu kuipa ma juuve, tila. 67 Tsandilaren kajuutala inbi dekitsure', dekati', naa kajuutala pinballachi bain deke' 68 entsa entsandila: Ñu, Dioschi Mi'ke' Kayamuya, challa maa tsangue' ñunu keñuba wainka, tiitila.
Pedro: Jesúsnu kerajtuyu, timi.
(Marcos 14.66-72; Lucas 22.54-62; Juan 18.15-18, 25-27)
69 Tsanguindetsu, Pedroya ya kelunu avindaa baisha chudi' chunaren yasha taawasha kemu panna main yanu kalen jitu tsandimi: ¿Ñu bain Galileasha chumu Jesúsba bulu neneimutyuika? timi.
70 Tsandiñu muba demeenaren, tsa jutyuve ti', Pedro entsandimi: Ñu ti pantsuñuba mijtuyu, timi.
71 Tsejtu bene ya juukapa keesha jiñu, yasha taawasha kemu kama panna katatu, junu pumu chachillanu tsandimi: Entsa ruku, Nazaretsha chumu Jesúsba nentsuwa, timi.
72 Tsenñu manen Pedro tsa jutyuve ti', Diosa' mumunu paka' ura uwain tsa jutyuve titu tsandimi: Iyaa juntsa rukunu kerajtuyu, timi.
73 Tsenñu wajtutalan jundala pumu chachilla bain Pedro' junga kalen dejitu tsandila: Naati' tsa jutyuve tinuba jutyuve, uwain ñu bain yaiba nemuve; ñu' palaanun ne mijaikeeve, tila.
74 Tsa detiñu Pedro Diosa' mumunu paka', tsa jutyuve ti' jungajte tsandi', matyu anbutishu juntsaa, yanu Dios firu' kisa ti' entsandimi: Iyaa juntsa rukunu kerajtuyu, timi.
Tsandinmalan juntsa uranu wallapa main ui'mi. 75 Tsenñu Pedro mandengami yanu Jesús entsandi pamuwaañu: Kayu wallapa utindyuren, inu kerajtuyu ti', pen bijee ñu tsandinu tsuve, timuwaañu. Tsejtu Pedro junu malu' miji' avindala lutu mika llakindya' waami.

*26:31 Zacarías 13.7

26:64 Salmo 110.1

26:64 Daniel 7.13