10
Mavelanutala Jesús mijakaami.
(Mateo 19.1-12; Lucas 16.18)
Jesús Cafarnaúm pebulunu malu' Judea tusha miji', naa pajta lanu Jordán pasha bain miimi. Tsenñu junga bain chachilla pure' wakudediñu, yalanu mamijakaami, matyu naa-uwanuba tsai' dewa'dinmala ya tsa tsanguemu' mitya. Tsejtu tsanguentsun mantsa fariseola Jesús' junga kalen jitu, naati vera' pakakare' kuipa pun tsandyanchin entsandila: ¿Ma ruku ya' shinbunu mavelanuu jun? ti' pake'meela. Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Tsen Moisésya ñullanu tyee kidei tin? timi.
Tsenñu yala tsandila: Moisésya, ma ruku ya' shinbunu mavelayu ti' keengaya kiika piikishu juntsaa mavelanuu tiremuwaave, * Deuteronomio 24.1, 3 tila.
Tsenñu Jesús tsandimi: Moisés tsangue lei piikemiya ñulla pañu meetyu chachi deeñu' mityaa tsanguive. Tsaaren Dios entsa tusha ajke' chachi dekenu tinbunuya, unbee ruku bain, supu bain kikemuwaave. Génesis 1.27; 5.2 Tsa' mityaa unbee rukuya ya' apanu bain, ya' amanu bain shuike' ji', ya' shinbuba buudi' chunu juve, tsai' yala main juuñuu tiyainu detsuve, Génesis 2.24 timuwaave. Tsenmee yala pai chachi juuñuu dejutyu' main juunu detsuve. Tsa' mitya Dioschiren tsaa ma buuta' chujtyaabillaya, mu bain maveenu dejutyuve, timi.
10 Yasha demiji' machutu ya' disipulula juntsa kuindanun manbake'meela. 11 Tsenñu Jesús tsandimi: Mun ya' shinbunu mavela' vee shinbuba machushu juntsaa, vee matsa-i' ya' ajke' shinbunu ujcha lantsuve. 12 Tsenmala ma shinbu bain ya' rukunu mavela' miji' vee rukuba machushu juntsaa, vee matsaintsuve, timi.
Jesús, kaillanuDioschi ura' de-ikaami.
(Mateo 19.13-15; Lucas 18.15-17)
13 Mantsa kaillanu Jesús ta'kasa tyatu, ya' ajuusha tajila. Tsaindetsu ya' disipulula katatu, kaillanu tajimulanu ajaa tila. 14 Tsenñu Jesús kata' ajaa titu tsandimi: Kailla in junga janudetsu, daatadityudei, matyu Diosnu yala' rei juu tanamulaya entsa kailla tsaalaa dejuñu' mitya. 15 Uwaindiyu, mun Diosnu rei juu kure' kailla tsaa yanu meenguemu jui'shu juntsaa, naa-uwanuba Diosnu yala' rei juu tanan dejutyuve, timi.
16 Tsejtu Jesús tsanditu, kaillanu deka' angue' tyaapachi deta'ka', Dioschi ura' de-isa timi.
Main taruku Jesúsba kuinda kemi.
(Mateo 19.16-30; Lucas 18.18-30)
17 Jesús yumaa malu' miinundiyantsu, ma ruku yangachi ji-i' ya' ajuusha teleditu entsandi pake'meemi: Ura ruku mashturu, ¿naa kenu juwa naa-uwanuba Diosba ura' chunuu? timi.
18 Tsenñu Jesús tsandimi: ¿Nenñundiyu inu, “ura rukui”, timi? Ura jumiya, Diosren main ura ruku juuve. 19 Dios naa naakidei tiñuba ñu mive: chachiitala tu'tyude; vee matsaityude; taanguetyude; anbuti' veelanu kuipa putyude; anbuti' chi'kityude; naa ñu' apanu bain, ñu' amanu bain balengure' ura' keewaren chude, § Éxodo 20.12-16 timi.
20 Tsenñu juntsa ruku tsandimi: Mashturu, iya kaa musuumalaren kumuinchi juntsa demeenguen chumuyu, timi.
21 Tsenñu Jesús juntsa rukunu tenbitya' keetu tsandimi: Tsaaren chaiba ñuchi main tyeeba kenuu juve: miji' ñu ti ta'ba millangue de-ati', juntsa lushi purelanu veede. Tsanguishu juntsaa, ñu selusha tsamantsa balen juu tadinu tsuve. Tsangue' maatu inu keengue' in bendala jade, timi.
22 Jesús tsandiñu, juntsa ruku mika taruku' mitya, yuj llakindya' miimi.
23 Tsenñu Jesús ya' keetala dekere' yatetu, ya' disipululanu tsandimi: Tarukulachiya Diosnu yala' rei juu tananu mika li'pu' juve, timi.
24 Tsandiñu ya' disipulula mere' yuj demeenbashñu Jesús tsa mandimi: In kailla, Diosnu rei juu tananu mika li'puve. 25 Main tarukuchi Diosnu ya' rei juu tananu mika li'punchiren, ma kameyu ityu kapukanu pullainuuba juñuya, juntsa kameyu kayu ura' ne dapullaichuve, timi.
26 Tsandiñu ya' disipulula kayu demeenbashtu yaitala entsa entsandila: Tsaashu juntsaa, ¿maa livee inuu juchunga? tiitila.
27 Tsa detiñu Jesús yalanu ke-erai shuwatu tsandimi: Uwain tsaave, chachillaya livee inu ti kike'ba tsainu dejutyuve, tsaaren Dioschiya tsa jutyuve, yachiya tiba imu tene judeeve, timi.
28 Tsandiñu Jesúsnu Pedro tsandimi: Lalaya ti taawa deju' bain millangue deshuike' ñu' bendaa jamu deeyu, timi.
29 Tsenñu Jesús tsandimi: Uwaindiyu mun in mityaren, naa Diosa' mika ura kuinda' mitya bain; ya' ya shuikike, ya' naatalalanu shuikike, ya' amanu shuikike, ya' apanu shuikike, ya' kaillanu shuikike, ya' tu shuikike' bain, 30 juntsa tsanguemula entsa tunu chumujchiren tsaandene 100 bijee yapa manganu detsuve, naa ya juuñu bain, naatala judeeñu bain, ama juula bain, na juula bain, naa tu juuñu bain tsa tsangue manganu detsuve, naa firu' kenu suraa deneñu taaju de-i' bain. Tsejtu kayu ajkeshaya naa-uwanuba Diosba ura' chunuuya junu detsuve. 31 Challa pure' chachilla balen chachi judeeshu juntsalaa, bene ne chachi juu mandinu detsuve, tsenmala challa pure' chachilla ne chachi judeeshu juntsalaa bene balen chachi juu mandinu detsuve, timi.
Jesús peyanu ju'ba mawainmi.
(Mateo 20.17-19; Lucas 18.31-34)
32 Jerusalénsha jindu, Jesúsya ya' disipulula' ajkesha puu jintsumi. Tsenñu ya' disipulula dekeenbashi' wapanaa jiintsula, naa veela ya' bendaa jimula bain jeetyantsula. Tsenñu Jesús manen ya' 12 disipululanu vee mujtu vela' mamikakitu, tyee inuu ju' bain yalanu mawaintu tsandimi: 33 Ñulla mideeve, naa challa Jerusalénsha jindu bain. Chachi Tiya' Nakayamu juntsa pebulunu chachilla' mitya Diosnu kalen jimu bale rukula' tyaapasha bain, naa leichi mashturula' tyaapasha bain kuwanu tsuve. Tsenmala yanu kavitu ke', tutainuu kuipa depu', judío chachi jutyulanu kuwanu detsuve. 34 Tsenmala yala firu' pa'kera, uukapu'kera, inbi kitsure'kera, debanvili'kerakenu detsuve, tsenmin tu'nu detsuve. Tsa dekiñuren pen malu insha Chachi Tiya' Nakayamu mangujnu tsuve, timi.
Santiago JuanbaJesúsnu tyeeba pa'la.
(Mateo 20.20-28)
35 Zebedeo' nala, Santiago bain, Juan bain, Jesús' junga kalen jitu entsandila: Mashturu, lala ñunu tyee depa'ñuba juntsanguisa tenve, tila.
36 Tsa detiñu Jesús tsandimi: ¿Ñulla' mitya tyee kenu juwa? timi.
37 Tsenñu yala tsandila: Ñu' tsamantsaa uudenguen chuinsha, lalanu bain ñu' keesha bulu mandanguen chunu, mainnu urandyasha chujti', kamainnu jalandyasha chujtikisa tenve, tila.
38 Tsenñu Jesús tsandimi: Ñulla inu tyee pakendu'ba mijdetuve. Tsejtu ¿iya wajtun tsamantsa taaju ke' pullainu juuwashu juntsanu ñui bain tsangue' puinuu dejuu? ¿Tsenmin taaju kinchee mungaraiñuinu juuwashu juntsanu bain, ñui bain tsainuu dejuu? timi.
39 Tsenñu yala tsandila: Laa bain tsai' taaju i' pullanuu dejuyu, tila.
Tsa detiñu Jesús tsandimi: Uwain ñulla iya naa-i taaju iñuba, ñui bain tsai' pulla'ba inu dejuve, tsenmin taaju kenchi mungaraiñuinu bain tsai' pulla'ba inu dejuve. 40 Tsaaren ñulla urandyasha, ne jalandyasha chudinu pakidekishu juntsaya iyaa tsanguikaanuu jutyuyu, juntsaya munaa kuwa' chukaanuu juñuba Dioschin yumaa tsangue tira' uukaraa juve, timi.
41 Tsenñu vejan paitya disipulula tsandiñu demeetu, Santiagonu bain, Juannu bain ajaatyala. 42 Tsenñu Jesús yalanu demikatu tsandimi: Ñulla mideeve naajulaa judío jutyu bale chachi keengaya deju' bain, yaichi manda-imu chachillanu naake firu' kendya'ba tsanguen chumu deeñuba, tsenmin judío jutyu aa bale rukulaya, chachillanu menaa tyullaa tanamu deeñu bain mideeve. 43 Tsaaren ñuitalaa tsaanu dejutyuve. Tsa jutyu' mun ñuitala kayu bale tiyachi tenñuba, vejanlachi taawasha kemu chachee junu juve. 44 Tsenmala mun ñuitala balen chachi tiyachi tenñu bain, kumuinchilachi taawasha kemu chachi junu tsuve. 45 Matyu naa-inga Chachi Tiya' Nakayamu bain entsa tusha jatu, ne yachi tiba ke', yanu dewashkisa tya' jatyumujchi, yaa muchiba tiba uraanuu ke' kuwanaa jashu, tsenmin pure' chachillanu la'kanu yaa tutanu jave, timi.
Kapuka putyu ruku BartimeonuJesús ura' mandiremi.
(Mateo 20.29-34; Lucas 18.35-43)
46 Jericó pebulubi vijitu, Jesús ya' disipululaba malu' miintsu, kayu veela bain yanu pure' suree malu' miinu uwanu, main kapuka putyu ruku, lushi paken chuchunamu ruku Bartimeo, matyu Timeo' na, minguelunu chunatu, 47 naa Nazaretsha chumu Jesús junu puintsuñuba meetu, daran palaachi entsandimi: Jesús, Rei Davidnu sera' jamu Na, inu tenbityaka, tiitimi.
48 Tsenñu pure' chachilla juntsa rukunu mandyasa ti' de-ajaatiñun, yaa kayu ne daran papati': Davidnu sera' jamu Na, inu tenbityaka, tiitimi.
49 Tsenñu Jesús uidikatu: Mikadei, timi. Tsandiñu kapu' putyu rukunu mikaitu: Sunden kujpade, ñunu mikantsuve, tila.
50 Tsenñu kapuka putyu ruku ya' palanu vinamu jali tsungue tya'kemin, jei kujpatu Jesús' junga kalen jimi. 51 Tsenñu Jesús entsandi pake'meemi: ¿Ñu' mitya tyeenguisa tenguen? timi.
Tsandiñu kapuka putyu ruku pakatu: Mashturu, katamu tiyanu tenve, timi.
52 Tsenñu Jesús tsandimi: Miide, ñu uwain tsainu juyu tya' keengue' mityaa ura' mandiyave, timi.
Tsandinmalan juntsa ruku jei katamu tiyami, tsejtu Jesús kayu ajkesha jintsuñu' mitya, ya bain bendaa jimi.

*10:4 Deuteronomio 24.1, 3

10:6 Génesis 1.27; 5.2

10:8 Génesis 2.24

§10:19 Éxodo 20.12-16