14
Jesúsnu naake' peesukanu deju'ba palaa kila.
(Mateo 26.1-5; Lucas 22.1-2; Juan 11.45-53)
Dapulla' livee kiñu fandangu chayanu, matyu pujkikaantsumi putyu pan ke' finu malu tiyanu pai malu faatana, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, Moisés' wandya lei mashturula bain Jesúsnu kuipa viinuu dekikare' peesu ka' pu' tu'kaakenuu mi'kenchin juula. Tsejturen yai tene tsa tsandila: Fandangu kenu malutalaa tsanguityudaa, chachilla de-ajaavi' tituba kilaa, tiitila.
Ma shinbu Jesúsnupindyupi yuutsuumi.
(Mateo 26.6-13; Juan 12.1-8)
Jesús Betania pebulubi putu, manbityu bishpeechi dii ruku tinu Simón' yasha putu panda finsha chuna, ma shinbu alabastru lemetanu nardu pindyupi tene juu tyuwaa tajimi, matyu tsamantsa bale pindyupi. Tsejtu lemeta dikami leetyuli' juukitu Jesús' mishusha pindyupi yuutsungaami. Tsenñu mantsa keena', ura' kityuve tya', ne jatsa detyatu yaitala tsandila: ¿Nenñungue pindyupi tsangue' ne dekepukemi? Matyu ati'banguituya ma añu taawasha ke' kakenuu lushi jumuba pullaachi ati' purelanaaba la'kave'nuushuba, tiitila.
Tsandi' ura' kityuve titu, juntsa shinbunu na'baasa pantsula.
Tsenñu Jesús tsandimi: Bulla patyudei, ne juudei. Ya inu kikishu juntsa yuj urave. Matyu purelanuya naa-uwanuba ñuibaren bulu chumishtintsunu dejuve, tsaju' yalanuya naa-uwanu ura' ken chunu tenñuba tsanguen chunuu dejuve; tsaaren inuya ñulla' kejtsapala tsana tanan dejutyuve. Entsa shinbuya tsanguitu ya' pudengura ketunguive, matyu iya kayu peyaindyuren in bulunu pindyupi mungue' mennun jutyungaatunguive. Uwaindiyu nuka Diosa' mika ura kuinda mijakaakendu bain, entsa shinbu tyeenguemuwaañuba juntsa manba' yanu mandenga mandengakenu detsuve, timi.
Judas, Jesúsnu peesukakaanu pami.
(Mateo 26.14-16; Lucas 22.3-6)
10 12 disipulu jumulanu, ma disipulu Judas Iscariote mumu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimu bale rukula' junga keejimi Jesúsnu peesu kakaanu titu. 11 Tsandita jiñu bale rukula demeetu mika sundyala, tsejtu peesu kakaashu juntsaa lushi kuwanu pala. Tsa detinmalan Judas naaketaa Jesúsnu peesu kakaanu ju'ba juntsaa mi'kes nenchi tene iimi.
Jesús kayu peyai'mujchiya' disipululaba panda fimi.
(Mateo 26.17-29; Lucas 22.7-23; Juan 13.21-30; 1 Corintios 11.23-26)
12 Fandangu ajke' malunchi pujkikarajtu pan fifikenu malunu, ura patiñuya, llupu kaa uveja tute tutekenu Dapulla' livee kiñu fandanguchi, Jesúsnu ya' disipulula entsandi pake'meela: ¿Dapulla' livee kiñu fandanguchi finu panda, ñuchi nukaa kenu dejuwa? tila.
13 Tsa detiñu ya' pai disipululanu pebulusha eendu tsandimi: Pebulusha jidei, tsejtu junga ma unbere tu piyamanu pi puu, nanaa jintsu katatu juntsa ruku' bendala jiidei, 14 tsejtu naaju yanaa maviñu bain, juntsa yasha vitu ya miya rukunu, entsandidei: Mashturu tsandive: ¿In disipululaba Dapulla' livee kiñu fandanguchi panda finu suku nunbanaa jun? tidei. 15 Tsenmala ya miya ruku juntsa ya kai'sha main aa suku yumaa desekuwa juu panda chunun jutyuu keewaanu tsuve. Tsenmala junaa laachi panda finutsumi kidei, timi.
16 Tsenñu ya' disipulula fale' pebulusha jitu, Jesús naati pañuba tiba juntsana dekatajitu junu Dapulla' livee kiñu fandanguchi finu panda kila.
17 Yumaa dekependu' kañu Jesús ya' 12 disipululaba junga jimi, 18 tsejtu panda finsha chudi' panda fin chutu, tsandimi: Uwaindiyu enu iba bulu chudi' panda fimularen, main inu firu' kekaanu wandi' peesu kakaanu tsuve, timi.
19 Tsandiñu dellakindyatu, naajula bain yai tene: ¿iyaa tsanguenu juwa? tiitila.
20 Tsenñu Jesús tsandimi: 12 disipululanu, main in finu palatunu iba bulu pan tsu'pu' fimuren juntsave. 21 Chachi Tiya' Nakayamuya Diosa' Kiikanu naatiñuba uwain juntsai' puinu tsuve, ¡tsaaren Chachi Tiya' Nakayamunu firu' kekaanu wandi' kakaanuu jumu rukuya mika taaju i' puinu tsuve! Matyu tsanguinaaba jutuya, nakayatyuwaañaa kayu yachi uraaba junu juve, timi.
22 Tsejtu panda findu Jesús pan kake', juntsan mitya Diosnu yuj urave ti', dedale' ya' disipululanu kuwatu tsandimi: Ka' fidei, entsa pan in buluve, timi.
23 Tsejtu bene binu pumu basu bain ka' Diosnu yuj urave titu, ya' disipululanu kuwami, tsejtu kumuinchi dekushnu uranu, 24 yalanu tsandimi: Entsa in asave, Dios chachillaba veta' veta' naakenu pamuwaañuba uwain tsanguenu tsuve ti' keewara asave, matyu pure' chachilla, yala' ujcha' mitya ura' majunu detsuve ti' shaja' era asave. 25 Uwaindiyu entsa binu ne jungajte kujchi kujchiki'mujchi, Dios rei ju' chuinsha kasa binu mangujchikenu tsuyu, timi.
Pedro Jesúsnukerajtuyu tinu tsuve.
(Mateo 26.30-35; Lucas 22.31-34; Juan 13.36-38)
26 Salmo beesa deke' dyatu Ulibu chi chunu kuyisha jila. 27 Tsejtu Jesús tsandimi: Ñulla in mityaren tyu'lekiñungue' ura' keenguityui tiyanu detsuve, matyu Diosa' Kiikanuren entsandive: Uveja washkemu rukunu ta'kenu tsuyu, tsenmala uvejala tsaa na'baasa jiinu detsuve, * Zacarías 13.7 ti' pillave. 28 Tsaaren iya peya' Dioschi mangujtatu, ñulla kayu mijindetyuren, iyaa Galileasha ajke' miji' punu tsuyu, timi.
29 Tsenñu Pedro tsandimi: Naamika kumuinchi vejanlaya, ñunu keenguindandaa pensa detiyañu bain, iyaa tsa-in jutyuyu, timi.
30 Tsandiñu Jesús tsandimi: uwaindiyu ñu entsa kepe, wallapa pai bijeeba utindyun, pen bijee ñu inu kerajtuyu tinu tsuve, timi.
31 Tsenñu Pedro meedi'tu tsa tsandimi: Naamika ñuba bulu peyainuu juñuba, iyaa ñunu kerajtuyu tin jui'yu, tiitimi.
Tsenñu veela bain tsarendiitila.
Jesús GetsemaníshaDiosba kuinda kemi.
(Mateo 26.36-46; Lucas 22.39-46)
32 Bene Getsemaní tinu tenabi dejitu, Jesús ya' disipululanu tsandimi: Enu chudidei iyaa Diosba kuinda kenu jintsuyu, timi.
33 Tsejtu Pedronu bain, Santiagonu bain, Juannu bain miya' jimi. Tsejtu mika llakintse'tuware' ti ken tsandyatu 34 tsandimi: In tenbukasha tsamantsa llakindenganchin peyainui llakindenve. Ñullaya enu shuwa' kastyumujchi keenadei, timi.
35 Tsanditu Jesús kayu ajkesha ji' teledi' ya' llashkapa tusha tyuikangue waike' Diosnu pa' tsanguenuu jutuya juntsa tsamantsa taaju i' puinuu jumunu tsaikare' puiwaatyuka, timi. 36 Tsejtu Diosba kayu kuinda ketu tsandimi: In Apa, ñuchiya ti bain ken jutyuuya jutyuve. Tsa' mitya entsa tsamantsa taaju i' pullainu juuwashu juntsanu tsaa iwaatyuka, livee kika, Apa; tsaaren iya naaju mutyañuba juntsaaya kityu', ñu naakenu tenñuba juntsaaya kide, Apa, timi.
37 Tsejtu bene ya' disipulula' puinsha miji' dekasu'tsudena katatu, Pedronu tsandimi: Simón, ¿kasu'tsuu? ¿naa ma ura juuñuba kastyumujchi keenanu jutyuu? 38 Kastyumujchi dekeena' Diosba kuinda kiikidei, tsenmalaa ujcha lainuu pensa jai'nutsu. Ñulla tiba ura' kiikenu pensaya judeeve, tsaaren juntsa pensa jaiba derajtuve, timi.
39 Jesús manen miji' Diosba kuinda mantu juntsa palaaren manbami. 40 Tsejtu manen ya' disipulula' puinsha miitu, kasu'tsudena mangatami, matyu kasandyanchin kapuka chainguenu jutyuu ma jude' mitya. Tsejtu Jesúsnu naati pakan tsandyala. 41 Tsejtu pen bijeesha miji' mangueetu tsandimi: ¿Chaiba ñullaa kasu'tsu' lekandetsuu? Umaa mikave, yumaa Chachi Tiya' Nakayamu ujcha lamu chachilla' tyaapasha kuwanu ura jave. 42 Mangujpadei miidaa, inu firu' kekaanu wandi' kakaamu yumaa kalen jantsuve, timi.
Jesúsnu peesu kala.
(Mateo 26.47-56; Lucas 22.47-53; Juan 18.2-11)
43 Tsejtu Jesús tsandi' kayu pantsuren, Judas, ya' 12 disipululanu ya bain main jumu pure' chachilla miyaa faajimi, mantsa peeniya taa, mantsa cha'li taa jila. Yalaya chachilla' mitya Diosnu kalen jimu bale rukula' era bain, leichi mashturula' era bain, judío bale rukula' era bain jimu chachillaa tsaila. 44 Tsaaren Jesúsnu firu' kekaanu wandi' kakaamu ruku Judas, yaba bulu jimulanu entsanguenu tsuyu timuwaami: Iya munaa estiñu bain, juntsaa juntsanu juve; tsa' mitya juntsanaa peesu ka' narake tele' ta'dei, timuwaami. 45 Tsandimu' mitya Jesús' junga kalen jitu: Mashturu, timin, estikemi. 46 Tsenmalan yaba bulu jimula Jesúsnu peesu kakila.
47 Tsenñu main junu Jesúsba bulu pumu ruku ya' peeniya kalare' chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku' taawasha kemu chachinu tsaa pungui daapukemi. 48 Tsenñu Jesús chachillanu tsandimi: ¿Nenñu deiyu inu taamu rukaaba juñu peesu kanu jan tsa-i', peeniya bain, cha'li bain taaya jala? 49 Iya malumere ñuibaren aa eleshasha mijakaren puba peesu kabanguityu juju deesuba ¿nendeiyu tsaila? Tsaaren Diosa' Kiikanu naaju pillañuba tsaa puinu ju' mitya challa juntsaindu ive, timi.
50 Tsenmalan Jesúsnu ya' disipulula tsaa maali jungue deshuike' millai nepiyala. 51 Tsa deiñuren main nakun rukuya cha'tene juu manbaaliren pijtaaya Jesús' bendaa jintsumi. Tsenñu yanu bain tsaa kadekiñuren, 52 manbaalinuren kakaake' tsaa cha'tene juu nepiyaimi.
Jesúsnu balela' ajuusha tajila.
(Mateo 26.57-68; Lucas 22.54-55, 63-71; Juan 18.12-14, 19-24)
53 Tsejtu Jesúsnu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku' junga deta'ñu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain kumuinchi, naa judío bale rukula bain, tsenmin leichi mashturula bain, wa'dila. 54 Tsenñu Jesúsnu ka' jindetsuñu, Pedro baatala suree jitu, kayu aa bale ruku' chunu ya veeta juusha vi' aa elesha washkemu chachillaba bulu ne chudi' ñingueesha lulantsumi.
55 Tsenñu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' bale rukula bain, naa kavitu kenchi kayu aa bale rukula bain, anbutituren tsaave ti' Jesúsnu kuipa faawaanu mi'kenchin juula tsanguetaa tu'nu, tsejturen ti kuipaba katatyu jujuula. 56 Matyu pure' chachilla, anbukuinda ketun uwain tsandive tiidetiñun, veela jamee vera' papadeti' mitya yaitalan narake kuinda faawaatyu jujuula. 57 Tsenmala mantsalaya na'baasa anbutitun uwain entsandive ti' entsa entsandila: 58 Lalaya entsandi pañu meenamu deeyu: Iyaa chachilla' keñu entsa Diosa' pupunanu ya demasenaa-eetu, pen malu insha Diosa' pupunanu kama ya umaa chachilla' tyaapachi keñu jutyu mannu tsuyu, timuve, tiitila.
59 Tsejtu naa tsa deti' bain, kumuinchi tsandive ti' manbalaa pati' dyanu jutyu jujuula.
60 Tsenñu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku, kumuinchi junu wa'namula' kejtsapala kujpa' uiditu Jesúsnu tsandimi: ¿Tiba pakakenuu jutyuu? ¿Ti naaju deti entsandi' ñunu kuipa pu' pantsula? timi.
61 Tsandiñuren Jesús pakai'ñu, chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku manbake'meetu: ¿Uwain ñaa mika ura jumu Dioschi Mi'ke' Kayamu Naa? timi.
62 Tsenñu Jesús tsandimi: Tsaave, iyaa juntsayu. Matyu ñulla mandinbu Chachi Tiya' Nakayamunu, tichiba tsamantsa pude Diosa' urandyasha chuna katanu detsuve; Salmo 110.1 tsenmin selusha ñivish kejtsapala puu bain engu tusha majantsu katanu detsuve, Daniel 7.13 timi.
63 Tsandi pakañu juntsa kayu aa bale ruku Diosnu firu' pave ti' keewaanu ya' jali kiyuu chitiketu tsandimi: ¿Tyeenguenaa kayu veela entsandintsu meenamuyu timulanu menestenu dejuwa? 64 Naa Diosnu kentsure' pañuba ñullan demeeve. Tsa' mitya, ¿naa detiyu? timi.
Tsandiñu kumuinchi: Uwain kuipa ju' tutanchin inu juve, tila.
65 Tsanditu, mantsalaya Jesúsnu inbi dekitsure', kapuka bain dedishu' tadi', naa katyachi bain dekitu entsa entsandila: Maa ñunu keñuba Diosa' mitya pa' wainde, tiitila.
Tsenmala naa aa elesha washkemu chachilla bain Jesúsnu kajuutala kiikila.
Pedro, Jesúsnu kerajtuyu, timi.
(Mateo 26.69-75; Lucas 22.54-62; Juan 18.15-18, 25-27)
66 Jesúsnu tsanguendetsu, Pedroya juntsa ya panbeesha avindaa baisha pumi. Tsanaren chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale rukuchi taawasha kemu na'ma main faaji', 67 Pedro ishtya' ñinguelunu chunañu kata' kerai shuwatu tsandimi: Ñu bain Jesús, Nazaretsha chumuba bulu nentsuwa, timi.
68 Tsandiñu Pedro: Anbudave, titu tsandimi: Iya yanu naa keraba jutyuyu, tsenmin ñu tyee pantsuñuba mijtunchi ma juuyu, timi.
Tsejtu ya veeta juukapasha mafale' maluimi; tsenmalan wallapa main ui'mi. 69 Tsenñu chachilla' mitya Diosnu kalen jimula' kayu aa bale ruku' taawasha kemu na'ma Pedronu mangatatu, veela junu pumulanu tsandimi: Entsa bain Jesúsba bulu neneimu chachive, timi.
70 Tsandiñu Pedro manen anbutimi. Tsandi' dyañu wajtunun manen junu wa'namu chachilla bain tsandila: Uwain ñu Jesúsba bulu nemu chachive, ñu Galileasha chumu' mitya, tila.
71 Tsenñu Pedro Diosnu paka' tsa jutyuve ti', matyu anbutishu juntsaa yanu Dios firu' kisa ti' entsandimi: Iyaa juntsa rukunu naa keraba jutyuyu, timi.
72 Tsandinmalan juntsa uwanu wallapa ma-ui'mi. Tsenñu Pedro, Jesús naatimuwaañu bain mandengami: Kayu wallapa pai bijee utindyuren ñu pen bijee, inu kerajtuyu tinu tsuve, timuwaañu. Tsejtu tsaanu mandengatu, Pedro mika llakindya' waami.

*14:27 Zacarías 13.7

14:62 Salmo 110.1

14:62 Daniel 7.13