26
Ra rawei Jesus
26.1-5
(Mark 14.1-2; Luk 22.1-2; Joh 11.45-53)
Lupwen Jesus a awes le kapas won ekei mettoch meinisin, a üreni nöün kewe chon kaiö, “Ämi oua silei pwe mürin ruu rän epwe fis ewe chulapen Pasofer. Iwe, Nöün Aramas epwe tolong lepöün aramas ar repwe iräpengesi.”
Iwe, ekewe souasor mi lap me ekewe souakom ra mwichfengen lon imwen ewe Souasor mi Lap Kaifas. Ra pwüngüpwüngfengen usun ar repwe turufi Jesus le monomon o niela. Nge ra apasa, “Sisap föri ei ekiek lupwen fansoun ewe chulap, pun a tongeni fis pwe epwe wor fitikoko seni ekewe aramas.”
Jesus a kepit me lon Petania
26.6-13
(Mark 14.3-9; Joh 12.1-8)
Iwe, Jesus a nom lon Petania lon imwen Simon, eman mwän mi üri rupun pwötür me mwan. Nge lupwen Jesus a mongö, eman fefin a feito ren fän eu lö pwokus mi fokun mömong, a nom lon eu rume mi för seni ewe fau itan alapaster. Neminei a ninätiu ei lö won möküren Jesus. Iwe, lupwen ekewe chon kaiö ra küna ei föför, ra fokun song. Ra apasa, “Pwota a asolapa ei lö pwokus? Pun ei lö eman a tongeni amömöla ren watten moni. Mürin ei moni epwe la ngeni ekewe chon wöüngau!” 10 Nge Jesus a silei met ra apasa, iei mine a üreniir, “Pwota oua aweiresi neminei? Met a föri ngeniei a fokun mürina. 11 Ekewe chon wöüngau repwe nonom remi fansoun meinisin, nge ngang üsap nonom remi fansoun meinisin. 12 Lupwen a ninätiu ei lö pwokus woi, a fen amolätä inisi ngeni peias. 13 Enlet, üpwe ürenikemi: Ekis meinisin won unusen fanüfan ia aramas repwe afalafala ei Pworausen Manau ie, ikenan aramas repwe pwal apworausa mine neminei a föri pwe achechemenien itan.”
Jutas a tipeeu ngeni an epwe afangamä Jesus
26.14-16
(Mark 14.10-11; Luk 22.3-6)
14 Mürin eman me lein ekewe engol me ruoman chon kaiö, itan Jutas Iskariot, a feila ren ekewe souasor mi lap 15 o aisiniir, “Met oupwe ngeniei are üpwe afangamä Jesus ngenikemi?” Iwe, ra ngeni ilik föün moni silifer. 16 Seni ena otun Jutas a kütta eu fansoun mi fich an epwe tongeni atolonga Jesus lepöür.
Jesus me nöün kewe chon kaiö ra mongö ewe mongön Pasofer
26.17-25
(Mark 14.12-21; Luk 22.7-13,21-23; Joh 13.21-30)
17 Iwe, lon aeuin ränin ewe chulapen mongö pilawa esap wor iis lon, ekewe chon kaiö ra feito ren Jesus o aisini, “Ia ka mochen sipwe amolätä ie ewe mongön Pasofer fän itom?” 18 Jesus a pölüeniir, “Oupwe feila lon ewe telinimw ren eman mwän o oupwe üreni, ‘Nöüm sense a üra: A tori ai fansoun. Ngang me nei kewe chon kaiö aipwe mongö ewe mongön Pasofer lon imwom.’ ” 19 Iwe, ekewe chon kaiö ra föri usun met Jesus a üreniir o amolätä ewe mongön Pasofer.
20 Lupwen a lekuniol, Jesus me ekewe engol me ruoman chon kaiö ra mot ngeni chepel ar repwe mongö. 21 Iwe, lupwen ar mongö, Jesus a üreniir, “Enlet, üpwe ürenikemi, pwe eman me leimi epwe afangamäei.” 22 Nge ekewe chon kaiö ra lolilen ren ekei kapas o popuetä le kapas ais ngeni Jesus eman mürin eman, “Ifa usun, sap fen ngang ena?” 23 Iwe, Jesus a pölüeniir, “Eman mi etiei le otukalong anan we pilawa lon ewe sepi ina i ätewe epwe afangamäei. 24 Nöün Aramas epwe mäla usun a fen mak lon ekewe Toropwe mi Pin, nge feiengauen ätewe mi afangamä Nöün Aramas! Epwe fen öch ngeni ei mwän are esap fen mwo nge uputiu!” 25 Iwe, Jutas ätewe mi afangamä Jesus a üra, “Sense, ifa usun, sap fen ngang ätewe?” Jesus a pölüeni, “Ewer, usun om apasa.”
Ewe mongön ach Samol
26.26-30
(Mark 14.22-26; Luk 22.14-20; 1.Kor 11.23-25)
26 Iwe, lupwen ra mongöfengen, Jesus a angei ewe pilawa, a iotekin kilisou won, iwe, a kinikisietiu. A ineti ngeni nöün kewe chon kaiö o apasa, “Oupwe angei o mongö, iei inisi.” 27 Mürin a angei eu kap, a iotekin kilisou won, iwe, a ngeniir o apasa, “Ämi meinisin oupwe ün seni. 28 Pun iei chai a allükülükü än Kot we pwon mi fö ngenikemi, a ninnila fänäsengesin chomong aramas, pwe amusamusen ar tipis kana. 29 Üpwe ürenikemi, pwe üsap chüen ün seni ei wain, tori ewe rän lupwen üpwe ünümi ewe wain mi fö me ämi lon Mwün Semei.” 30 Mürin ra eäni echö kölün kilisou, ra towu seni ewe imw o feila won ewe Chukun Olif.
Jesus a osuni pwe Petrus epwe amam i
26.31-35
(Mark 14.27-31; Luk 22.31-34; Joh 13.36-38)
31 Mürin Jesus a üreni nöün kewe chon kaiö, “Lepwinei ämi meinisin oupwe sü seniei o likitieila, pun iei usun mine a mak lon ekewe Toropwe mi Pin, ‘Kot epwe niela ewe chon mas, nge ekewe sip repwe toropasfeil.’ 32 Nge mürin ai manausefälitä üpwe akomwola Kalilea mwemi.” 33 Iwe, Petrus a üreni Jesus, “Ikamwo ir meinisin repwe likitukela, ngang üsap fokun likituk.” 34 Jesus a üreni Petrus, “Enlet, üpwe ürenuk pwe lon ei chök pwinin mwen ewe chuko epwe kökkö, en kopwe amamäsiniei fän ülüngat.” 35 Nge Petrus a pölüeni, “Are mwo üpwe fen etuk le mäla, üsap fokun amamäsinuk.” Pwal ekewe chon kaiö meinisin ra apasa ei ititin fos.
Jesus a iotek lon Ketsemane
26.36-46
(Mark 14.32-42; Luk 22.39-46)
36 Mürin Jesus me nöün kewe chon kaiö ra feila lon eu leni itan Ketsemane. Iwe, a üreniir, “Oupwe nom ikei, nge ngang üpwe feila ikenan o iotek.” 37 A pwal aweinala Petrus me nöün Sepeti kewe ruoman mwän. Mürin a popuetä le letipeta o riaföü. 38 Iwe, a üreniir, “Riaföün letipei a fokun wattela, pwe üa arap ngeni ai üpwe mäla. Oupwe nom ikei o etiei le mamasa.” 39 Iwe, Jesus a feila ekis, a chapetiu lepwül o iotek, “Semei, are epwe tufich, kopwe angei seniei ei kapen riaföü, nge are ese tufich, letipom epwe fis, nge sap letipei.” 40 Mürin a liwinsefäliti ekewe ülüman chon kaiö, nge a küneer pwe ra möür. Iwe, a üreni Petrus, “Ifa usun, pwota ämi ousap tongeni mwo nge etiei le mamasa lon eu chök kulok? 41 Oupwe mamasa o iotek pwe ousap turutiu lon sosot. Ewe ngün a mochen pwora, nge ewe fituk a apwangapwang.” 42 Jesus a pwal liwinsefälila o iotek, “Semei, are ei kapen riaföü esap tongeni feil seniei, üpwe fokun ünümi, pun letipom epwe chök fis.” 43 Jesus a pwal liwinsefälila ren ekewe chon kaiö o küneer pwe ra möür, pun ra fokun chouchou. 44 Iwe, Jesus a pwal feil seniir, a liwinla o iotek fän aülüngatin lon chök ekewe ititin kapas a eäni me mwan. 45 Mürin a liwinsefäliti nöün kewe chon kaiö o üreniir, “Ifa usun, oua chüen annut o asösö? Nengeni, a war ewe fansoun pwe Nöün Aramas epwe oolong lepöün ekewe chon tipis. 46 Oupwe pwätä, ousipwe feila. Nengeni iei i ewe mwän mi afangamäei!”
Ra fötekini Jesus
26.47-56
(Mark 14.43-50; Luk 22.47-53; Joh 18.3-12)
47 Iwe, lupwen Jesus a chüen kakapas, Jutas, eman me lein ekewe engol me ruoman chon kaiö, a war. Eu mwichen aramas mi chomong ra eti fän nöür ketilas me wokur wok, ir chokewe ekewe souasor mi lap me ekewe souakom ra akünöör. 48 Ätewe mi afangamä a ngeniir eu asisil o üreniir, “Ätewe ngang üpwe mitiri, ina i ewe mwän, oupwe turufi!” 49 Iwe, Jutas a fetal wenewen ngeni Jesus o üreni, “Sense, kinamwe epwe nonom reöm.” Mürin a mitiri. 50 Jesus a pölüeni, “Pwii, kopwe chök föri mine ka ekiekin föri.” Mürin ra sä ngeni, ra turufi Jesus o amwöchü. 51 Nge eman me lein chokewe mi nom ren Jesus a üttawu nöün ketilas o pöküela selingen nöün ewe Souasor mi Lap we chon angang. 52 Iwe, Jesus a üreni, “Kopwe aliwinalong noumw ketilas lon sittan. Pun chokana mi nöünöü ketilas repwe mäla ren ketilas. 53 Ousap silei, pwe ngang üa tongeni tüngor ngeni Semei pwe epwe alisiei ren an epwe müttir tinato rei lap seni engol me ruu mwicheichen chon läng? 54 Nge are epwe fis ei, epwe ifa usun an epwe pwönüetä makkeen ekewe Toropwe mi Pin mi apasa, pwe iei met epwe fokun fis?” 55 Mürin Jesus a üreni ewe mwichen aramas, “Pwota oua feito fän ketilas me wok ämi oupwe turufiei usun itä oupwe turufi eman chon föföringau? Iteiten rän üa nom remi o afalafal lon imwenfel, nge ämi ousap turufiei. 56 Nge ekei mettoch meinisin ra fis pwe epwe pwönüetä mine ekewe soufos ra makkei lon ekewe Toropwe mi Pin.” Mürin ekewe chon kaiö meinisin ra likitala Jesus o süla.
Jesus a ü me mwen ewe mwichen soupwüng
26.57-68
(Mark 14.53-65; Luk 22.54-55,63-71; Joh 18.13-14,19-24)
57 Mürin chokewe mi turufi Jesus ra etekinala ren ewe Souasor mi Lap Kaifas ia ekewe Sensen Allük me ekewe souakom ra mwichfengen ie. 58 Nge Petrus a tapwela mürin Jesus me toau tori ewe leni lükün imwen ewe Souasor mi Lap. A tolong lon ewe leni lükün o mottiu ren ekewe chon mas an epwe küna met epwe fis. 59 Iwe, ekewe souasor mi lap me unusen ewe mwichen soupwüng ra kütta och popun mi mwäl ar repwe tip ngeni Jesus won pwe epwe mäla, 60 nge resap küna och tipis ren. Pwal chomong aramas ra mwo nge ütä o pwärätä ar tipitipmwäl usun. Mürin ruoman ra ütä 61 o apasa, “Ei mwän a apasa, ‘Ngang üa tufichin ataetiu än Kot we imwenfel, nge lon ükükün ülüngat rän üpwe aüsefälietä.’ ” 62 Mürin ewe Souasor mi Lap a ütä o aisini Jesus, “Ifa usun, esap wor om kapasen pölüen ngeni ekei kapasen atutur ekei mwän ra aturuk won?” 63 Nge Jesus a chök fanafanala. Iwe, ewe Souasor mi Lap a pwal apasa ngeni Jesus, “Kopwe pwon fän akapel iten ewe Kot mi manau o ürenikem ika en ewe Kraist, Nöün Kot.” 64 Jesus a pölüeni, “Ewer, usun om apasa. Nge üpwe ürenikemi meinisin: Seni ei fansoun oupwe küna Nöün Aramas a mot lepelifichin Ewe mi unusen Manaman, epwe war won kuchun läng.” 65 Mürin ewe Souasor mi Lap a kamwei üfan o apasa, “A eäni kapasen turunufas! Pwota sia chüen mochen angei kapasen atutur? Nengeni, iei oua püsin rongorong an kapasen turunufas. 66 Met ämi ekiek usun i?” Ra pölüeni, “A tipisin mäla.” 67 Mürin ra atufa mesan o wichi. Ekoch ra pösapei 68 o apasa, “Kraist, kopwe pwäri ngenikem iö a wichiik.”
Petrus a amamäsini Jesus
26.69-75
(Mark 14.66-72; Luk 22.56-62; Joh 18.15-18,25-27)
69 Iwe, lupwen Petrus a nom lon ewe leni lükün imwen ewe Souasor mi Lap, eman föpwül nöün ewe Souasor mi Lap chon angang a feito ren o üreni, “En pwal eman mi eti Jesus seni Kalilea.” 70 Nge Petrus a amam me mwer meinisin o üreni, “Ngang üsap silei mine ka kapas usun.” 71 Mürin a feiliwu lon ewe al ngeni ewe asamalap. Iwe, pwal eman chon angang fefin a küna Petrus o üreni ekewe mwän mi nom ikenan, “Ei mwän a eti Jesus seni Nasaret.” 72 Iwe, Petrus a amamsefäl o apasa, “Üa akapel, üsap silei ena mwän!” 73 Ekis chök fansoun mürin chokewe mi ü ikenan ra feito ren Petrus o üreni, “Enlet, en pwal eman lein ätekewe mi eti enan mwän, pun aia sillenuk ren ngingiimw le kapas.” 74 Mürin Petrus a üra, “Üa fokun akapel pwe üa pwärätä mine a let! Amwo Kot epwe apwüngüei are üsap apasa mine a let! Ngang üsap fokun silei ena mwän.” Lon ewe chök otun ewe chuko a kökkö. 75 Iwe, Petrus a chechemeni mine Jesus a üreni, “Me mwen ewe chuko epwe kökkö, en kopwe amamäsiniei fän ülüngat.” Iwe, a towu lükün o fokun kechüengau.