23
Saꜙ gaꜙtoohˉ Jesús taˊ kihˈ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley kya̱a̱hˊ fariseo
(Mr. 12:38-40; Lc. 11:37-54; 20:45-47)
Kweeˉ baˊ gaꜙhlë̱ë̱hꜗ Jesús jnäähˈ kya̱a̱hˊ dsaˉ, gaꜙjäyhꜘ:
—Läꜙjë̱ë̱ꜙ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley kya̱a̱hˊ fariseo gaꜙko̱o̱yˈ nëˊ kihˈ Moisé. Ja̱ˉ jmeehˉ hnähꜘ läꜙjëꜙ heˉ jäyhꜘ, hiꜙ ja̱ˉ miˉtehˋ hnähꜘ kaˉlähꜘ. Pero taꜙ jmeeˉ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ jmeeyꜙ. Jëëhꜘ, ko̱o̱ˉ hlëëhꜙ bihꜗ mahꜗ saꜙ jmeeyꜙ. Kya̱a̱yˉ dsaˉ løøˈ hiiˉ heˉ saꜙ läꜙkë̱hˊ dsaˉ jmɨɨˊ ka̱ˈ, pero hñiiyꜘ niꜙ ko̱ˉhi̱ˊpihˈ saꜙ kwayꜗ beꜘ waˊraˉ jähꜘ kihꜗ kya̱a̱hˊ ko̱o̱ˉ mɨˈchaˊgooyˉ gaˊ kwayꜙ beꜘ. Läꜙjëꜙ heˉ jmeeyꜗ ja̱ˉ, jmeeyꜙ haˉ läꜙ jeeˊ jëëˈ dsaˉ kiyhꜗ. Tɨh˜ dsëyꜗ naˉgyo̱hꜘ chaˊkyeyˈ kya̱a̱hˊ luˊkyooyꜘ jwɨˊ saˊhmɨɨhˉ huꜘ heˉ naˉsɨɨˉ juuˈ kihꜗ Dio. Chaˊhooˊ saˊhmɨɨhˉ kiyhꜗ jmeeyꜙ kyooˉ saˊhlohꜗ. Tɨh˜ dsëyꜗ dsaˉta̱a̱yhˋ jeeˊ laˈ lluꜗ gaˊ miihˉ jeeˊ kuhˉ dsaˉ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ jmɨɨˊ, läꜙja̱ˉ jmeeyꜙ kaˉlähꜘ nehꜙ gwahꜙ. Tɨh˜ dsëyꜗ jmeeꜗ dsaˉ Dio kiyhꜗ chaˊjwëꜗ jʉʉhˉ, mahꜗ tëëhꜗ dsihꜘ taˉjwohꜗ. Pero hnähꜘ, taꜙ he̱e̱hˋ hnähꜘ heˉ tëëhꜗ dsaˉ hnähꜘ taˉjwohꜗ, jëëhꜘ ja̱a̱ˉ baˊ la̱a̱ˈ taˉjwohꜗ kya̱a̱hꜗ hnähꜘ. Hiꜙ ko̱o̱ˉ baˊ la̱a̱ˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ dsaˉ. Taꜙ tëëhꜙ hnähꜘ Tääˋ niꜙ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ nëˊ hwaˈ laˉ, jëëhꜘ ja̱a̱ˉ baˊ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ Tääˋ jnänˋ hi̱ˉ gyaꜗ gyʉʉhˈ yaꜙjwɨɨꜗ. 10 Taꜙ kwaˉ hnähꜘ jwëˈ heˉ tëëhꜗ dsaˉ hnähꜘ taˉjwohꜗ, jëëhꜘ ja̱a̱ˉ baˊ hi̱ˉ la̱a̱ꜗ taˉjwohꜗ kya̱a̱hꜗ hnähꜘ, hi̱ˉ heꜘ heꜘ Cristo. 11 Hi̱ˉ jø̱ø̱hˈ gaˊ kyahˈ hnähꜘ, waˊ jmeeyꜘ taˊheꜗ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ baˊ. 12 Jëëhꜘ, hi̱ˉ jmä̱ä̱˜ hñiiꜘ jø̱ø̱hˈ, hi̱ˉ heꜘ jä̱ꜗ taꜙ hwaꜗ goˉte˜. Hi̱ˉ jmä̱ä̱˜ hñiiꜘ hwa̱a̱ˊ, hi̱ˉ heꜘ baˊ le̱e̱ꜘ jø̱ø̱hˈ.
13 ʼJwɨɨ˜ baˊ hnähꜘ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley kya̱a̱hˊ fariseo. Hnähꜘ hi̱ˉ taˉju̱u̱ˈ. Jnehˉ hnähꜘ jwëˈ kihꜗ dsaˉ mahꜗ saꜙ dsaˉta̱a̱yhˋ jeeˊ jmeeꜙ Dio hihꜙ. Niꜙ hnähꜘ saꜙ dsaˉta̱a̱hˋ hnähꜘ niꜙ saꜙ kwahˈ hnähꜘ jwëˈ dsaˉta̱a̱hˋ jñahꜘ hi̱ˉ hnøøꜗ. 14 Jwɨɨ˜ baˊ hnähꜘ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley kya̱a̱hˊ fariseo. Hnähꜘ hi̱ˉ taˉju̱u̱ˈ. Jñuuhˊ hnähꜘ hneꜗ kihꜗ dsaˉmëꜘ hnɨɨꜘ. Mahꜗ ko̱ˉta̱a̱ˊ gaˊ jmeehˉ hnähꜘ hlëëhˊ hnähꜘ kiˉwëëꜘ kya̱a̱hˊ Dio. Kihꜗ heˉ naˉ naˉ che̱e̱ꜗ Dio chaˉgaˊmiihˉ wɨɨꜘ nëˊ kyahˈ hnähꜘ.
15 ʼJwɨɨ˜ baˊ hnähꜘ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley kya̱a̱hˊ fariseo. Hnähꜘ hi̱ˉ taˉju̱u̱ˈ. Gaꜙnäähˊ hnähꜘ läꜙka̱a̱ˉ nëˊ jmɨˉñeehꜚ läꜙka̱a̱ˉ hwaꜗ hnoohꜘ hnähꜘ haˉ läꜙ jeeˊ le̱e̱hꜙ hnähꜘ dsaˉ hi̱ˉ saꜙ maˉhe̱e̱hˉ kihꜗ Dio. Waˊraˉ gaꜙlë̱ë̱hꜙ hnähꜘ, jmä̱ä̱hꜙ hnähꜘ hlë̱ë̱yhˈ chaˉgaˊmiihˉ mahꜗ dsaˉnääyꜗ chaˊjeˉ to̱ꜗ ju̱hꜙ gaˊ läꜙko̱hꜘ gaˊ hnähꜘ.
16 ʼJwɨɨ˜ baˊ hnähꜘ, hnoohˉ hnähꜘ ka̱hˈ hnähꜘ nëˊ kihˈ dsaꜙ, pero hi̱ˉ tʉʉˊ baˊ hnähꜘ. Mahꜗ jwahꜘ hnähꜘ: “Hi̱ˉ tä̱ä̱ˉ hñiiꜘ kya̱a̱hˊ gwahꜙ, saꜙ jmeeꜙ biiꜗ miˉteyꜗ juuˈ kiyhꜗ. Pero cherˊmahꜗ hi̱ˉ gaꜙtä̱ä̱ˉ hñiiꜘ kya̱a̱hˊ kuˊnøøꜚ kihꜗ gwahꜙ, heˉ ja̱ˉ baˊ laˈ biiꜗ miˉteyꜗ, jwahꜘ hnähꜘ.” 17 Heˉ baˊ cheˉ ta̱a̱hˉ hnähꜘ dsaˉtʉʉˊ. ¿Cheˊ kye̱e̱ꜘ gaˊ kuˊnøøꜚ läꜙko̱hꜘ gaˊ gwahꜙ heˉ miˉjø̱ø̱ꜗ kuˊnøøꜚ? 18 Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ jwahꜘ hnähꜘ: “Cherˊmahꜗ hi̱ˉ gaꜙtä̱ä̱ˉ hñiiꜘ kihꜗ naˊhyooꜘ, saꜙ jmeeꜙ biiꜗ miˉteyꜗ juuˈ kiyhꜗ. Pero cherˊmahꜗ hi̱ˉ gaꜙtä̱ä̱ˉ hñiiꜘ kihꜗ heˉ täähˊ nëˊ naˊhyooꜘ, jmeeꜙ biiꜗ miˉteyꜗ.” 19 ¡Heˉ baˊ cheˉ ta̱a̱hˉ hnähꜘ dsaˉtʉʉˊ! ¿Cheˊ kye̱e̱ꜘ gaˊ heˉ hlaˉ nëˊ naˊhyooꜘ, läꜙko̱hꜘ gaˊ naˊhyooꜘ heˉ miˉjø̱ø̱ꜗ heˉ hlaˉ nëˊ kihˈ? 20 Hi̱ˉ tä̱ä̱ˉ hñiiꜘ kihꜗ naˊhyooꜘ, kihꜗ naˊhyooꜘ baˊ ja̱ˉ tä̱ä̱yˉ hiꜙ läꜙkye̱ˉ kihꜗ heˉ hlaˉ nëˊ kihˈ ja̱ˉ. 21 Hi̱ˉ tä̱ä̱ˉ hñiiꜘ kihꜗ gwahꜙ, kihꜗ gwahꜙ baˊ ja̱ˉ tä̱ä̱yˉ hiꜙ läꜙkye̱ˉ kihꜗ Dio hi̱ˉ gyaꜗ nehꜙ gwahꜙ ja̱ˉ. 22 Läꜙja̱ˉ kaˉlähꜘ, hi̱ˉ tä̱ä̱ˉ hñiiꜘ kihꜗ gyʉʉhˈ yaꜙjwɨɨꜗ, jeeˊ gyaˈ Dio baˊ ja̱ˉ tä̱ä̱yˉ hiꜙ läꜙkye̱ˉ kihꜗ hñiiꜘ Dio kaˉlähꜘ.
23 ʼJwɨɨ˜ baˊ hnähꜘ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley kya̱a̱hˊ fariseo, hnähꜘ hi̱ˉ taˉju̱u̱ˈ. Kwëëhꜘ baˊ hnähꜘ Dio miihˉ läꜙko̱o̱ˉ jähꜘ ley, läꜙ laꜗ läꜙjëꜙ oˉmeeˊ kihˈ ñeꜗ, anís, mɨɨˈ kiˉmaꜗ. Pero saꜙ miˉtehˋ hnähꜘ heˉ kye̱e̱ꜘ gaˊ kihˈ ley. Saꜙ jmeehˉ hnähꜘ heˉ lluꜗ jmahꜗ, saꜙ dsaˉläˉñihꜘ hohꜘ hnähꜘ dsaˉ, niꜙ saꜙ miˉtehˋ hnähꜘ juuˈ kyahꜗ hnähꜘ. Heˉ laˉ baˊ ja̱ˉ jmeeꜙ biiꜗ jmeehˈ hnähꜘ ko̱ˉjø̱hꜘ kya̱a̱hˊ heˉ kwahˉ hnähꜘ naˉ. 24 Hnähꜘ hi̱ˉ kye̱ˉ nëˊ, hi̱ˉ tʉʉˊ baˊ hnähꜘ. La̱a̱hꜗ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ dsaˉ hi̱ˉ ngëë˜ jmɨɨˉ heˉ tä̱ä̱hˊ luˉ mahꜗ saꜙ ngëëy˜ jmɨɨˉ heˉ tä̱ä̱hˊ jahꜘ ka̱a̱hˊ.
25 ʼJwɨɨ˜ baˊ hnähꜘ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley kya̱a̱hˊ fariseo, hnähꜘ hi̱ˉ taˉju̱u̱ˈ. La̱a̱hꜗ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ ja̱a̱ˉ hi̱ˉ gyih˜ maꜙlaꜙ taꜙ kaˊluuˊ kyahˊwɨ̱ɨ̱ꜘ. Jëëhꜘ kwëëhꜘ baˊ hnähꜘ Dio miihˉ heˉ laꜗ he̱e̱yꜚ mahꜗ nehꜙ tuhˉhohꜘ hnähꜘ naˉka̱hˈ baˊ hʉʉˊdsëˉ hɨ̱ɨ̱ˉ hiꜙ läꜙjëꜙ heˉ hlɨɨhˈ jmahꜗ. 26 Hnähꜘ fariseo hi̱ˉ tʉʉˊ. Gyihꜙ daˊ hnähꜘ toˉnëˊ taꜙ nehꜙ kyahˊwɨ̱ɨ̱ꜘ, mahꜗ läꜙja̱ˉ jä̱ꜗ naˉjngɨɨˈ taꜙ kaˊluuˊ kaˉlähꜘ.
27 ʼJwɨɨ˜ baˊ hnähꜘ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley kya̱a̱hˊ fariseo, hnähꜘ hi̱ˉ taˉju̱u̱ˈ. La̱a̱hꜗ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ toˉhø̱ø̱ˉ heˉ naˉsu̱˜ he̱e̱ˉ tøøˉ. Taꜙ nëˊ kihˈ jnäꜘ naˊhñaahꜗ, pero taꜙ nehꜙ naˉka̱hˈ mooˊ hlɨɨꜘ kya̱a̱hˊ läꜙjëꜙ nëëˈ heˉ sohꜘ. (Véase: Nu. 19:16) 28 Läꜙja̱ˉ hnähꜘ kaˉlähꜘ, maꜙraꜙ heˉ dsooꜘ goˉte˜, taꜙ nëˊ jmä̱ä̱hꜙ hnähꜘ hñaahꜗ llu̱u̱ꜗ mahꜗ jëëꜗ dsaˉ. Pero taꜙ nehꜙ tuhˉhohꜘ hnähꜘ naˉka̱hˈ juuˈ taˉjuuˈ kya̱a̱hˊ läꜙjëꜙ heˉ hlɨɨhˈ.
29 ʼJwɨɨ˜ baˊ hnähꜘ taˉjwohꜗ kya̱a̱ꜗ ley kya̱a̱hˊ fariseo, hnähꜘ hi̱ˉ taˉju̱u̱ˈ. Jmeehˉ hnähꜘ hneꜗ nëˊ toˉhø̱ø̱ˉ jeeˊ naˉha̱a̱ˈ hi̱ˉ gaꜙngëëꜗ juuˈ kihꜗ Dio. Hiꜙ jmeehˉ hnähꜘ naˊhñaahꜗ nëˊ naˊhyahˉ jeeˊ naˉha̱a̱ˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ llu̱u̱ꜗ heꜘ. 30 Jwahꜘ hnähꜘ, waˊraˉ jähꜘ kihꜗ maˊ cha̱a̱ˉ jneˊ ji̱i̱ˉ kihꜗ dsaˉ maˉgyu̱hˉ jnänˋ saꜙ maˊ kwanˊ beꜘ kihꜗ hi̱ˉ gaꜙjngëëhꜗ hi̱ˉ maˊ ngëë˜ juuˈ kihꜗ Dio. 31 Heˉ hlëëhˊ hnähꜘ läꜙnaˉ, miˉjnääˈ hnähꜘ hñaahꜗ heˉ la̱a̱hꜗ hnähꜘ saˊju̱ˉ kihꜗ hi̱ˉ gaꜙjngëëhꜗ hi̱ˉ maˊ ngëë˜ juuˈ kihꜗ Dio. 32 Heˉja̱ˉ naꜗ, ja̱ˉ miˉhñaaˈ hnähꜘ taˊ kyahˈ hnähꜘ, jeeˊ hiiꜘ nëˊ taˊ kihˈ dsaˉ maˉgyu̱hˉ jnänˋ.
33 ʼHeˉ baˊ cheˉ hlë̱ë̱hˈ hnähꜘ. Maꜙraꜙ hi̱ˉ heꜘ jëëˋ, jo̱o̱ꜘsɨɨhˊ mɨɨhˉ la̱a̱hꜗ hnähꜘ. Haˉ baˊ läꜙja̱ˉ, lä̱ä̱hꜘ hnähꜘ kihꜗ chaˊjeˉ heˉ naˉbä̱ä̱hˋ hnähꜘ. 34 Heˉja̱ˉ che̱e̱nꜚ jeeˊ kyahˈ hnähꜘ hi̱ˉ ngëëꜗ juuˈ kinꜙ kihꜗ dsaꜙ, che̱e̱nꜚ dsaˉ hi̱ˉ kyʉʉh˜, hiꜙ che̱e̱nꜚ taˉjwohꜗ kya̱a̱nꜙ kaˉlähꜘ. Ko̱ˉlla̱a̱ˊ hi̱ˉ heꜘ jngëëhˈ hnähꜘ mahꜗ jñahꜘ tä̱ä̱hˊ hnähꜘ dsohꜘ hmaˉcruꜚ, hiꜙ jñahꜘ jmiˊba̱a̱hˈ hnähꜘ nehꜙ gwahꜙ mähˉ kyahꜗ hnähꜘ. Hiꜙ goˊcha̱a̱hꜙ hnähꜘ jeeˊ tä̱ä̱yhˊ läꜙko̱o̱ˉ läꜙko̱o̱ˉ jeeˊ jwɨɨˉ mahꜗ jmeehˊ hnihꜘ. 35 Läꜙja̱ˉ, naˉbä̱ä̱hˋ hnähꜘ jmaˉ kihꜗ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ saꜙ ä̱ä̱ˉ dsooˊ heˉ gaꜙtu̱u̱ˉ hwaꜗ laˉ, heˉ gaꜙløøꜗ kihꜗ Abel hi̱ˉ llu̱u̱ꜗ heꜘ, läꜙji̱i̱hˈ kihꜗ Zacaría jo̱o̱ꜘ Berequía hi̱ˉ gaꜙjngëëhꜗ dsaˉ taꜙ kaˊhneꜚ kihꜗ gwahꜙ kooꜘ naˊhyooꜘ. 36 Maꜙraꜙ juˈdsooꜘ jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ, kihꜗ läꜙjëꜙ heˉ ja̱ˉ, jäꜙ dsoˊjwɨɨꜘ nëˊ kihˈ läꜙjë̱ë̱ꜙ hi̱ˉ tä̱ä̱hˊ naˈ.
Meehˉ dsëꜗ Jesús kihꜗ jwɨɨˉ Jerusalén
(Lc. 13:34-35)
37 ʼHnähꜘ dsaˉ cha̱a̱ˉ Jerusalén, hnähꜘ hi̱ˉ jngëëhꜙ hi̱ˉ ngëë˜ juuˈ kihꜗ Dio mahꜗ tehꜘ hnähꜘ ku̱u̱ˊ kihˈ hi̱ˉ che̱e̱ꜙ Dio, johꜘ ji̱i̱h˜ saꜙ maˊ hnoonˈ maˊ jø̱ø̱hnˊ hnähꜘ läꜙko̱o̱ˉ jø̱ø̱hˉ chaahˊ hyaaˋ gyʉ̱ʉ̱ˉ chaahˊ kya̱a̱ˈ ta̱a̱yhˉ nehꜙ saˊkyooyꜘ, pero saꜙ gaꜙhiihꜘ hnähꜘ. 38 Kihꜗ heˉja̱ˉ, jä̱ꜗ taꜙjmahꜗ baˊ hneˈ kyahꜗ hnähꜘ. 39 Jwë̱ë̱hn˜ hnähꜘ, naꜗ taꜙ chaˊnëˊ moꜙsoꜙ jë̱ë̱hˈ gaˊ jnäꜘ taˊko̱ˉji̱i̱hˈ saꜙ maˉjähˊ hnähꜘ: “Naˉjä̱ä̱ꜚ hi̱ˉ jaꜗ kya̱a̱hˊ hihꜙ kihꜗ Dio.”