4
Inkaariperotakaiterime Jesús
(Mt. 4.1-11; Mr. 1.12-13)
Ikanta ripiyaawo Jesús ipoñagaawo Jordán, risaikashiretantakari Tasorenkantsi. Ikantakaanakari Tasorenkantsi, jatake ochempiki. Ari risaikakeri okaatzi 40 kiteesheri, irojatzi ikowantawetakari Kamaari inkaariperotakairime. Tema tekaatsi rowaiyaa janta, ayimatakeri ritashe. Pokake Kamaari, ikantawetapaakari: “Imaperotatyaarika Itomintzimi Pawa, pimpeyero pan jiroka mapi, poyaawo.” Ari rakanakeri Jesús, ikantanakeri: “Eenitatsi osankenarentsi kantatsiri:
Te apatziro okowimotari atziri royaawo pan, iroowa kowaperotachari ankemisantairo maawoini ikantairi Pawa.”
Ikanta Kamaari raanakeri Jesús ochempiki, rampaaretakaapaintari maawoini nampitsi ipinkathariyetzira atziripaini. Ikantziri: “Ari nonkantakaakyaawo impinkathayetaimi maawoini piñaayetakeri, ari nompakemiro eejatzi rowaneenkawo. Tema irootake rashitakaayeetakenari naaka maawoini, ari nimatakero nomperi itzimirika nokowiri. Arika potziwerowashitakena piñaapinkathatena, maawoini ikaatzira piñaakeri, eeroka ashitanaiyaawone.” Ari rakanakeri Jesús, ikantziri: “Eenitatsi osankenarentsi, kantatsiri:
Apatziro ampinkathatairi Awinkatharite Pawa, iri ankemisante apaani.”
Ikanta Kamaari raanakeri nampitsiki Jerusalén, risaikaakeri jenoki omitzikaaki tasorentsipanko, ikantapairi: “Kyaaryooperorika Itomintzimi Pawa, pimitaye isaawikinta kipatsiki. 10 Tema eenitatsi osankenarentsi, kantatsiri:
Rotyaantemiri Pawa imaninkarite aamaakowentemine,
11 Iri thomaawakemine,
Eero pomposantapaaka mapiki.”
12 Ari rakanakeri Jesús, ikantziri: “Aritake ikantaitake pairani:
Te okameethatzi piñaantashiwaityaari Piwinkatharite Pawa.”
13 Ikanta Kamaari te rotsinampaashitari Jesús inkaariperotakairi, rintainaryaapithatapaintziri.
Retanakari rantayetziri Jesús
(Mt. 4.12-17; Mr. 1.14-15)
14 Ikanta ripiyaawo Jesús Galilea-ki, ityaakari ishintsinka Tasorenkantsi. Rithonka ikemakoitanakeri maawoini. 15 Riyotaantayetake maawoini tsika rapatotapiintaita. Thaamenta ikantawentakari maawoini.
Ripiyaawo Jesús Nazaret
(Mt. 13.53-58; Mr. 6.1-6)
16 Ikanta Jesús piyaawo inampiki Nazaret tsika rantaritake. Okanta kiteesheri rimakoryaantaitari, jatake Jesús rapatotapiintaitaga, tema iro rametapiintari irirori. Ari ikatziyanakari riñaanatero osankenarentsi. 17 Ipaitakeri rosankenare Kamantantaneri Isaías-ni. Ikanta rampinairyaakero osankenarentsi, iñaatziiro rosankenaitakero, kantatsiri:
18 Risaikantana naaka Itasorenka Awinkatharite,
Tema iri saipatziitotakenari ompoñaantyaari nonkenkithatakoteniri ashironkainkari Kameethari Ñaantsi.
Irijatzi otyaantakenari nowawisaakoyetairi okantzimoneentayetari.
Nonkamantairi romonkyaakaantaitziri tsika inkantaiya rontsiparyaakowentayeetairi.
Ari naminakaayetairi kaari kowichaatatsine,
Nisaikakaashiwaitaiyaari ikaatzi rimperaitari.
19 Nonkenkithatakoyetairo tsikapaite raakameethatantai Awinkatharite.
20 Irojatzi rampinaitantanaawori Jesús osankenarentsi, ipanairi kenkithatakaantapiintatsiri, saikanake. Iyokitzii ikantanaka maawoini atziri ikaatzi saikaintsiri rapatotapiintaitaga. 21 Ari retanakawo ikantanakeri piyotainchari: “Imonkaatzimoyetakemi iroñaaka jiroka osankenarentsi okaatzi pikemakeri.” 22 Iyokitziiwenta ikantaitanakeri Jesús, tema kameetha okanta ikenkithatakoyetziri. Osheki kenkithatakoyetanakeriri kameethaini. Ikantaitzi eejatzi: “¿Kaarima jirika itomi José?” 23 Irojatzi ikantantanakariri: “Aamaaka ari pinkantakena: ‘Janjaatya paawintya eeroka aawintantzinkari. Tema osheki nokemakowentakemi pantayetakeri Capernaum-ki, janjaatya pantapairo eejatzi jaka pinampiki.’ ” 24 Eekero ikantanakitzi Jesús: “Imaperotatya nonkantemiri, ashi rowatziiro Kamantantaneri te ipinkathaitziri inampiki tsika risaikayetzi isheninka. 25 Tema imaperotya jiroka, pairani eeniro risaikawetani Elías, te oparyagai inkani janta Israel-ki okaatzi mawa osarentsi eejatzi 6 kashiri. Antawoite ritasheneentaitake. Osheki kamatsiri oime saikawetachari janta, 26 iro kantzimaitacha, te rotyaantaitziri Elías-ni riyaatashitero kamatsiri oime, apatziro rotyaantaitakeri nampitsiki Sarepta saikatsiri Sidón-ki, isaikira tsinane kamatsiri oime kaari isheninkata. 27 Ari oshiyakawo eejatzi eeniro risaikaweta Kamantantaneri Eliseo, tzimawetachaganki Israel-ki osheki mantsiyari pathaawaitatsiri. Iro kantzimaitachari te rotyaantaitziri Eliseo retsiyatakotakagai apaani, apatziro rotyaantaitakeri Naamán kaari isheninkata poñaachari nampitsiki Siria, retsiyatakotakagairi.” 28 Ikanta ikemaiyakeni ikaatzi saikaintsiri rapatotapiintaitaga, antawoite ikisaiyanakani. 29 Ikatziyaiyanakani, ragaitanakeri Jesús iweyaathapitaga nampitsi, ikenakaitanakeri tsika isaiki impeeta rotziryagaiterime. 30 Iri kantamaitacha Jesús, rishiyapithatanakari rosatekantanakari niyankineki, jatai.
Atziri raayiri peyari
(Mr. 1.21-28)
31 Ikanta Jesús oirinkanaa nampitsiki Capernaum saikatsiri Galilea-ki. Riyotaantayetapai kiteesheriki rimakoryaantaitari. 32 Tema te omaanta ishintsinka riyotaantzira, iyokitziiwenta ikantaitziri. 33 Okanta janta tsika rapatotapiintaita, ari risaikakeri atziri raayiri peyari, kaimanake shintsiini irirori, 34 ikantzi: “Piñaaminthatashitena Jesús Nazaret-satzi, niyotzimi naaka eerokatake itasorentsite Pawa. Iro pipokantari jaka pithonkaiyenani.” 35 Ikisathatanakeri Jesús, ikantanakeri: “¡Pimairete peyari, piyaatai! Tyaanake atziri rintainaryaapithatanakeri iweyarite, temaita rowaariperowaitanakeri.” 36 Iyokitziiwenta ikantawentanakari maawoini, ikantawakaiyanakani: “¿Iitatyaakama jirika? Rotsinampairi romishiyiri peyari richeraimotzirira.” 37 Ari ithonka ikemakoitanakeri Jesús maawoiniki nampitsi okaatzi saikatsiri janta.
Jesús retsiyatakotakagairo riyote Pedro
(Mt. 8.14-15; Mr. 1.29-31)
38 Ikanta rishitowanake Jesús rapatotapiintaitaga, kyaapaake ipankoki Simón. Okanta riyote Simón, imatakero antawoite katsiirentsi. Ikantaitawakeri Jesús retsiyatakotakaapairo. 39 Roiyotashitanakawo omaryaakaga, kemewaitaka richeraimotakityeerome katsiirentsi. Etsiyatakotanake osaawakiweta, piriintanaka aminawakeniri oita ompawakeriri.
Retsiyatakotakagairi Jesús mantsiyaripaini
(Mt. 8.16-17; Mr. 1.31-34)
40 Okanta otsireniityaanake, ramaitapaakeniri Jesús osheki atziri kantawaiyetachari imantsiyare. Ikanta iñaawakeri Jesús, apatziro riterotantawakari rako, etsiyatakoyetanai. 41 Osheki romishitowitakeri eejatzi iweyarite, antawoite ikaimayetzi peyari, ikantzi: “¡Itomi Pawa pinatzi!” Iri kantzimaitacha Jesús, ikisathayetakeri peyari, te rishineteri inkenkithawaite, tema riyotake peyari iriitake Cristo.
Riyotaantzi Jesús maawoini Galilea-ki
(Mr. 1.35-39)
42 Okanta okiteeshetamanai, ananinkanake Jesús apaniroini ikenanake ochempiki. Osheki aminaminatairiri tsikarika ikenake. Ikanta iñagaitairi, te rishineetairi riyaatai. 43 Irojatzi ikantantanakari Jesús: “Ontzimatye inkemaitero eejatzi otsipaki nampitsi Kameethari Ñaantsi kenkithatakotziriri ipinkathariwentantaira Pawa. Tema irootake nipokantakari naaka jaka.” 44 Eekero riyaatakaanakitziiro Jesús ikenkithatanake pankotsikipaini rapatotapiintaitaga saikatsiri Galilea-ki.