11
Ikenkithatakotziro Jesús amanaantsi
(Mt. 6.9-15; 7.7-11)
Ikanta Jesús riyaatake ramaña. Ikanta riyotaanewo, ikantakeri: “Pinkatharí, piyotainawo ramanaita, ikemetairo Juan-ni riyotaantziro amanaantsi.” Ari ikantanake Jesús: “Jiroka pinkantero pamanapiintya eeroka:
Ashitanarí, Inkitesatzi,
Tasorentsi pini eeroka.
Pimpinkathariwentaina naaka.
Pantakainawo jaka kipatsiki okaatzi pinintakaanari eeroka.
Poshiyakagainari saikatsiri inkiteki, rantayetziro okaatzi pinintakairiri.
Pimpapiintenawo koityiimotanari nowanawo.
Pimpeyakotakagainawo nokaariperoshirewaitzi,
Tema nimatakero naaka, nopeyakotairi ikaatzi owaariperoshiretanari.
Eero pishinetaana iñaantaitena, inkowaite rantakaitenawo kaariperori.”
Ikantantanake eejatzi Jesús: “Arika intzime pitsipaminthare, ripokake niyankiiteki, inkantemi: ‘Pimpawakena mawa pan, tzimatsi areetainchari nopankoki, tekaatsi nompawakeriri.’ Ari pinkantawetyaari: ‘Eero poomerenchaana noimaatziiri neentsitepaini, tema nashitanakero nopanko, irootake eero okantanta nompemi.’ Oshiyawaitakawo eero pikowaweta pimperi okantawetaka iriiwetaka pitsipaminthare. Iro kantacha eekero ishintsitatzi ikowakotzimi, ari potsiwakanakyaawo pinkakitanake, pimpawakeri okaatzi ikowiri.” Ikantzi Jesús: “Pinkowakotante, pithotyaakote eejatzi, aritake piñaakero impaitemiro pikowiri. Poshiyakairo pareetya pankotsiki, pishintsineentantapaake, pinkanteri: ‘Pashitareenawo. Aritake rashitaryagaitakemiro.’ 10 Ari impayeetairi kowakowatatsiri. Inkaate aminaminatatsine roñaagaitziri. Aritake rashitaryagaitainiri inkaate shintsishintsitatsiri inkaime. 11 Tema arika inkowakotemi pitomi, inkantemi: ‘Papá, pimpena pan.’ ¿Arima pimpakeri mapi? Arika inkantemi: ‘Pimpena shima noya.’ ¿Arima pimpakeri maanke royaari? 12 Arika inkantemi: ‘Pimpena iithoki.’ ¿Arima pimpakeri kitoniro? 13 Tema piyotziro petakotari pitomipaini eeroka, kaariperori pinaweta. Iriitake maperotzirori Ashitairi saikatsiri inkiteki, retakotari irirori ikaatzi amanapiintariri, risaikashiretakaantari Tasorenkantsi.”
Koshekawakaachari pankotsiki
(Mt. 12.22-30; Mr. 3.20-27)
14 Ikanta Jesús rowawisaakotakeri kisowaanteri raayiri peyari. Ikanta retsiyatakotakagairi, kenkithawaitanai kisowaantewetachari. Antawoite riyokitziiwentaitanakeri Jesús. 15 Eenitatsi kantayetanaintsiri: “Ripasawyaatziiri ashitariri peyari, iitaitziri ‘Beelzebú’, irootake rimatantawori rowawisaakotziri ikaatzi raagayetziri peyari.” 16 Tzimatsi itsipa kowatsiri iñeero ritasonkawentante Jesús, iro riyotantaityaari imaperotatya opoña itasorenka inkiteki, tema iñaantaitatyaari. 17 Ikanta Jesús riyotake okaatzi ikenkithashiretari atziripaini, ikantanake: “Arika rantaminthatawakaiya atziri ipinkathariwentaitziri nampitsiki, iñiiro rookanawentawakaiya. Arika rantaminthatawakaiya eejatzi atziri risaikawankotawakaiyanira, ari iñaakero rookanawentawakaiya. 18 Ari ikanta eejatzi peyari arika rantaminthatawakayaame, ari rookanawentawakaakya eero iñiiro ishintsite, ari rithonkyaari. ¿Iitaka pikantantanari iri Beelzebú matakaanawori netsiyatakotakaantantari? 19 Iriirikame Kamaari Beelzebú matakainawoneme netsiyatakotakaante, ¿irijatzima Kamaari matakairiri piyotaane eeroka retsiyatakotakaantariri raagayetziri? Arika okanta, pithawetakotatziiri piyotaanewo, ari inkisantakemiro okaatzi pikantakeri. 20 Iriitake Pawa kantakaantzirori netsiyatakotakaantariri raayiri peyari, tema romapokakemi Pawa eeroka ipinkathariwentantai. 21 Atziri ñaaperori kameethaini, tekaatsi materine inkyaashiteri ipankoki rayiteri okaatzi rashitari. 22 Irooma ripokashitakeri itsipa atziri maperotzirori ishintsitzi, raapithatakeri rawentaawetari, raapithatakeri rashitari, rantetakyaawo. 23 Tema ikaatzi kaari aapatziyanari naaka, iriitake kisaneentanari. Inkaate kaari amitakotenane rowiitakotena, reewanatakotakena.”
Ripiyashitanta peyari
(Mt. 12.43-45)
24 “Oshiyawaitakawo risaikashiretantaime peyari, ipankotetakawo rañaamento atziri. Arika rookaweetakyaari, awisakoweta atziri risaikantari peyari. Jatake inkenawaite ochempiki, eero iñi jimpe risaike. Irojatzi inkantantaiya peyari: ‘Nipiyaita nopankoki nopoñaakaga.’ 25 Piyaawo peyari, iñaapairi atziri kameetha opishitaka rañaamento, owaneenka ikantaka. 26 Ikanta peyari riyaatashitakeri maperotzirori ipeyaritzi, inkantapaakeri: ‘Jame aate nopankoki, pintsipatena ampinkatharite.’ Ramake inkaate 7. Ari rowashironkaaperotyaari atziri, eero oshiyaawo rashironkaawetaga pairani eepichokiini ikanta.”
Maperoterone inkimoshiretai
27 Te ikaatziro ikenkithawaitzi Jesús, okaimanake tsinane osatekainchari ipiyotakaga atziri, okantzi: “Thaamenta onkantya tsinane owaiyimiri, antarintakemiri othotaimi.” 28 Irojatzi rakantanakawori Jesús, ikantzi: “Iri thaamentaperotaachane inkaate kemisantairone riñaane Pawa.”
Ikowaiyini kaariperoshireri ritasonkawentante Jesús
(Mt. 12.38-42)
29 Ikanta ipiyotapaaka osheki atziri, ikantanake Jesús: “¿Iitaka ikowantari iñeena kaariperoshireri nitasonkawentante? Eero noñaayimaitari, apatziro iñeero oshiyawori iñaakeri pairani Jonás. 30 Tema ikantakaga pairani Jonás iñagaiyakerini Nínive-satzi, ari inkantaiyaari eejatzi Itomi Atziri iñagairi jirikapaini. 31 Paata arika raminakoitairo okaatzi rantayeetziri, ari iyakowentaimi tsinane pinkatharitatsiri pairani nampitsiki Sabá, tema ipokashitakeri iroori yotzinkari jitachari Salomón, okemisantairi. Jirika saikimotakemiri eeroka, ranairi Salomón. 32 Eejatzi oshiyawo ari riyakowentaimi paata Nínive-satzi, tema ikemisantaiyakerini irirori pairani Jonás, ripakaanakero ramewetari. Jirika saikimotakemiri eeroka jaka, ranairi Jonás.”
Ikenkithatakotziri Jesús ootamentotsi
(Mt. 6.22-23)
33 “Arika ankowe ootyaari ootamento, ¿arima owakotakeri otapinaki? Tera, owakotziri jenoki onkene ankoñaatakote maawoini. 34 Okameethatzirika poki, piñaantawo kameethaini, oshiyawaitakawo pinkoñeetyaakotatyeeme. Terika okameethatzi poki, eero piñaantawo kameethaini, oshiyawaitakawo pintsirenikitakotatyeeme. *Oshiyakaawentziri oki kameethatatsiri iriitake pantaneri, kaari shampitsiwaitatsine. Iri ñagairone inkemathatairo okaatzi rantakairiri Pawa, tema risaikanaatzi okoñeenkatzira. Oshiyakaawentziri oki kaari kameethatatsi thañaawairentzi, kaari ñagairone inkemathatairo okaatzi rantakairiri Pawa, tema risaikatzi otsirenikitzira. 35 Paamaawentya poitsiwakirikari ootamentotsi saikantakemiri. 36 Imaperorika risaikantakemi ootamentotsi, eerorika pantanairo kaariperori, aritake poñaagantairo irooperori kameethari, poshiyanaiyaari ootamentotsi roorentantzi.”
Ikenkithatakota yotaantzirori Inintakaantaitanewo
(Mt. 23.1-36; Mr. 12.38-40; Lc. 20.45-47)
37 Ikanta ikaatapaakero ikenkithatake Jesús, ripokashitapaakeri Fariseo riyaatakairi ipankoki roya. Ikanta rareetaka Jesús pankotsiki, saikapaake rowapiintaitaga. 38 Osheki ikompitzimotakari Fariseo iñaakerira Jesús te rimonkaatziro rametapiintari, inkiwaakotapaakya rowantyaari. 39 Iri kantzimaitacha Jesús, ikantanake: “Poshiyakotakawo piraamento eejatzi powamento okiteweta kameetha jakakeroki, irooma inthomoikinta, sheretake okantaka. Ari pikantakari eeroka iñaaweetzimi kameethashireri pikantaka, tema koshintzi pinatzi kaariperoshireri pikantaka. 40 Masontzí. Tema eenitatsi wetsikakemiri piwathaki koñaayetatsiri, ¿kaarima wetsikitakemiri eejatzi inthomoiki pañaamentoki? 41 Okowaperotatya pimpashitantaiyaawo oshekitzimotzimiri inthomoiki pañaamentoki, ompoñaantaiyaari pinkiteshireperotantaiyaari.
42 ¡Ikantamatsitaitzimi Fariseo! Pipapiintziri Pawa inchashitsityeyaki. Temaita pantziniri ikowiri. Ontzimatye pinkameethashiretai, pinintashiretairi eejatzi. Tema iro kowaperowetacha pantayeterome jiroka, eero pipakayimaitawo otsipa. Irootake ikantakoitziri jaka “inchashitsityeyaki”: Menta, ruda, maawoini okaatzi iwankiretetari. Irootake oshiyawori pinitsi. 43 ¡Ikantamatsitaitzimi Fariseo! Osheki pikowapiintziro posatekya niyankineki rapatotapiintaitaga, ari pikantzitawo eejatzi pikowi pinkatha riwethatapiintaitemi arika iñagaitemi. 44 ¡Ikantamatsitaitzimi Yotzinkariite eejatzi Fariseo, owapeyimotantaneri pinatzi! Poshiyashitakawo te riyoitzi ari ikitaitziri kaminkari, te riyotzimaita atziri raatzikakotatziirira kaminkari.”
45 Ari rakanake Yotaantzirori Inintakaantaitanewo, ikantanakeri Jesús: “Yotaantanerí, pikemakaakenawo naakapaini okaatzi pikantakeri.” 46 Rakanake Jesús, ikantzi: “¡Ikantamatsitaitzimi eejatzi eeroka Yotaantzirori Inintakaantaitanewo! ¿Iitaka pikematenatakaantariri atziripaini? Te pimatzimaitawo eeroka pinkematenatyaawo. 47 ¡Ikantamatsitaitzimi eeroka, oitaka powaneenkachonchoinatakotantariri ikitaitakerira etayetakawori Kamantantaneri! Iriitake rowamaakeri pairani picharinepaini. 48 Pimatakero eeroka piwetsikashitakeri tsika ikitaitakeri, ari okoñaatziri pakakotatziiri rantakeri picharinepaini. 49 Tema yotane rinake Pawa, ikantake: ‘Ari notyaantake Kamantantaneri intsipatakyaari otyaantaarewo. Apaanipaini ikoshekaitaka, ritsitokaitake itsipa.’ 50 Ari onkantya rowasanketantaitemiri eeroka, okantakaantziro powamaayetakeri Kamantantaneri etanakawori pairani. 51 Eeroka atsipetaiyaawone okantakaantziro rowamaakaantaitakeri pairani, retanakawo Abel-ni irojatzi Zacarías-ki iriitajaantake rowamagaitakeri ripiyawetaawo tasorentsipankoki ritayiniri Pawa. 52 ¡Ikantamatsitaitzimi Yotaantzirori Inintakaantaitanewo! Te pimataatsikaitziro eeroka piyotanete, ari pikantakero eeroka kaari ikemathatantawo itsipapaini.”
53 Ikanta Jesús rithonkakero ikantayetakeri. Ari retanakawo Fariseo itsipayetapaakari Yotzinkariite, ipiyowentari Jesús ikowi rikompitakayaarime, inkemantyaariri oitarika inkanteri. 54 Ishintsithawaitakeri, ikowi riñaawaitakairi ñaantsi kaariperori ompoñaantyaari inkamantakoteri.

*11:34 Oshiyakaawentziri oki kameethatatsiri iriitake pantaneri, kaari shampitsiwaitatsine. Iri ñagairone inkemathatairo okaatzi rantakairiri Pawa, tema risaikanaatzi okoñeenkatzira. Oshiyakaawentziri oki kaari kameethatatsi thañaawairentzi, kaari ñagairone inkemathatairo okaatzi rantakairiri Pawa, tema risaikatzi otsirenikitzira.

11:42 Irootake ikantakoitziri jaka “inchashitsityeyaki”: Menta, ruda, maawoini okaatzi iwankiretetari. Irootake oshiyawori pinitsi.