KAMIITHARI ÑAANTSI JOSANKINATAKIRI JUAN
1
Jatziritaki jiitaitziri “Ñaantsi”
Owakiraa itantanakari jiwitsikantaitzi pairani, aritaki tzimaki jiitaitziri “Ñaantsi”. Ari itsipatari Pawa. Tima Pawa jinatzi irirori. Iriitaki itsipatakari pairani Pawa owakiraa itantanakari. Iriitaki witsikajaantakirori maawoni tzimayitatsiri. Tikaatsi apaani tzimayitatsiri kaari jiwitsikajaanti irirori. Ikimitakowaitakari kitainkari ikitainkatakotairi atziriiti onkantya inkañaanitantaiyaari. Ikimitakotapaakari kitiijyiinkatakotantatsiri otsinirikitzi. Tiimaita ikitsirinkiri joitsiwakawakiri kimitakotakawori tsinirikiri.
Pairani jotyaantaki Pawa shirampari, jiita Juan. Iriitaki kinkithatakotapaakirini jiitaitziri “Kitainkari”, ari onkantya inkimisantaitantyaawori maawoni jiyotaantiri. Jirika Juan kaari jiitaitziri “Kitainkari”. Aña iriitaki pokaintsini ikinkithatakotakiri.
Tima aritaki pokataiki jaka kipatsiki mapirotzirori ikimitakotari kitainkari, iriitaki kitiijyiinkatakotairini atziriiti. 10 Isaikapaintzi kipatsiki. Tima iriitaki witsikakirori kipatsi. Iro kantzimaitacha tii jiyotawakiri atziriiti. 11 Isaikimowitapaintari ijyininkamirinkaiti. Iro kantacha tii jaawakiri kamiitha. 12 Iriima ikaatzi aawakiriri kamiitha, pairyaapiintanairiri ikimisantairi, iriitaki ishinitaki Pawa intomitaiyaari. 13 Itomi jowajaantairi Pawa. Tiimaita ojyawo itomitantapiinta atziriiti, inintakaanikiini, ikowi jowaiyantawaiti. Aña iri Pawa kowashitainchari intomitantya.
14 Jirika jiitaitziri “Ñaantsi”, jatziritaki, isaikimotapaintai. Nishironkapirowaitantaniri jinatzi. Tyaaryoori inatzi iñaanitari. (Naakaiti ñaajaantakirori itasorinka, ari okimitajaantakawo itasorinka japintziti itomi Ashitariri.) 15 Iriitaki ikaimakaimawintapaakiri pairani Juan, ikantapaaki: “Jirika nokinkithatakotakiri pairani, nokantaki: ‘Aatsikitaki poyaatapaakinani, janaakowaitakina naaka, tima iri itakawo pairani tikiraamintha notzimi naaka’ ”. 16 Tima kamiithapirowaitaki irirori, irootaki añaantayitaawori maawoni inishironkapirowaitapiintai. 17 Pairani, iri Moisés-ni josankinatakaawiitakari Ikantakaantaitani. Iriima Jesucristo iriitajaantaki nishironkayitairi, irijatzi ñaawaitapiintairori tyaaryoori. 18 Tikaatsi matironi jiñiiri Pawa. Iriima japintziti itomi Ashitairi, saikimotajaantairiri, iriitaki kamantairi aakaiti ayotantaari tsika ikanta irirori.
Ikamantantakiri Juan owiinkaatantaniri
(Mt. 3.11-12; Mr. 1.7-8; Lc. 3.15-17)
19 Ikanta Judá-mirinkaiti nampitawori Jerusalén-ki, jotyaantaki Ompiratasorintsitaariiti itsipataakiri Leví-mirinkaiti, jiyaati josampitiri Juan, inkantapaakiri: “¿Tsika piitaka iiroka?” 20 Tii jimanakota Juan, ikamantantaki, ikantzi: “Tii naaka Cristo”. 21 Ipoña japiitaitziri josampiitziri, ikantaitziri: “¿Tsikama piitatyaaka? ¿Iirokama Elías-ni?” Ikantzi Juan: “Tii naaka”. Iikiro ishintsitaitatzi josampiitziri: “¿Iirokama Kamantantaniri noyaakoniintani?” Ikantzi: “Tii”. 22 Ari ikantaitziri: “¿Tsikama piitaka iiroka? Pinkamantina, inkini nonkamantapairi otyaantakinari. Incha pinkinkithatakotya”. 23 Japiitanakiro Juan, ikantzi: “Naakataki kaima-kaimatapaintsiri otzishimashiki, nokantantaki: ‘Powamiithatainiri Awinkathariti tsika inkinapaaki, pinkimitakaantiro jotampatzikaitziro aatsi’. Irootajaantaki ikinkithatakotsitakari pairani Kamantantaniri Isaías-ni”.
24 Ikanta jotyaantaniiti Fariseo-paini, 25 iikiro josampitanakitziiri, ikantziri: “Tii Cristo pinatyi iiroka, tii iiroka Elías, tii Kamantantaniri pinatyi iijatzi. ¿Iitama powiinkaatantantari?” 26 Ari ikantzi Juan: “Apa nowiinkaamachiitantawo naaka jiñaa. Iro kantzimaitacha tzimatsi pitsipatakari, kaari piyotaiyini, 27 iriitaki poyaatapaakinani. Tii okantaajaitzi inkimitakaantina jimpiratani nonothopaitsitantyaariri i-zapato-ti.” 28 maawoni jiroka, iro awijaintsiri pairani jiitaitziro Betábara, intatsikironta jiñaa Jordán jowiinkaatantzi pairani Juan.
Joijyati Pawa
29 Okanta okitiijyitamanai jiñaawairi Juan ikinapai Jesús, ikantzi: “Jirika joijyati Pawa, iri piyakotaironi iyaaripironka atziriiti. 30 Iriitaki nokinkithatakotsitakari nokantaki: ‘Aatsikitaki shirampari poyaatinani, janaakowaitakina naaka, tima iri itataikawori pairani tikiraamintha notzimi naaka’. 31 Tii niyowitari naaka. Aña iro nopokantakari nowiinkaatanti, jiyotantyaariri Israel-mirinkaiti”. 32 Jiroka ikantanaki iijatzi Juan: “Noñaataikiri Tasorintsinkantsi ikinapaaki jinoki ikimitapaakari shiro. Jookantapaakari. 33 Tii niyowitari naaka. Iro kantacha otyaantakinari nowiinkaatanti, ikantakina: ‘Aririka piñaaki ijyaawiinkashitakirini Tasorintsinkantsi jookantapaatyaari iitoki, iriitaki kimitakaantyaawoni jowiinkaatantatyaarimi Tasorintsinkantsi’. 34 Naakajaantaki ñaakiriri, iro nokinkithatakotantariri tima Itomi Pawa jinatzi”.
Itanakawori jiyotaani Jesús
35 Okanta okitiijyitamanai ari isaiki Juan itsipatakari apiti jiyotaani. 36 Ikanta jiñaawairi Jesús ikinapai, ikantzi Juan: “Jirinta joijyati Pawa”. 37 Ikimawaki apiti jiyotaani Juan, joyaatanakiri Jesús. 38 Ari ipithokanaka Jesús, jiñaatziiri joyaataiyakirini, ari ikantziri: “¿Tsika piyaatika?” Ikantaiyini irirori: “Rabí (Iro ikantaitziri ‘Yotaanarí’), ¿tsika pinampitawoka?” 39 Ikantzi Jesús: “Pimpoki piñiiro”. Ikanta joyaatanakiri, jiñaakiro tsika inampitawo. Ari jimayimotapaintziri tima aritaki tsiniriityaanaki.*Kantakotachari jaka “tsiniriityaanaki”, irootaki ojyawori ikantaitziri pairani “jiwiyaaka ooryaatsiri 10”. 40 Jirika kimakiriri Juan, oyaatanakiriri Jesús, iriitaki Andrés iririntzi Simón Pedro. 41 Ikanta Andrés, apatziro jiyaatashitanakiri iririntzi, jirika Simón, ikantapaakiri: “Noñaataikiri Mesías (iro ikantaitziri iijatzi, ‘Cristo’.)” 42 Ipoña Andrés jaanakiri Simón isaikira Jesús. Ikanta Jesús jiñaawakiri iririntzi Andrés, ikantawakiri: “Iiroka Simón, itomi Jonás. Iroñaaka piitaiya ‘Cefas’ ”. (Iro ikantaitziri iijatzi, Pedro.)Ikantaitziri “Cefas” jiñaaniki Aram-jatziiti, irootaki “Mapi”.
Ikaimaitakiri Felipe ipoña Natanael
43 Okanta okitiijyitamanai, jataki Jesús Galilea-ki. Ari jiñaakiri Felipe, ikantapaakiri: “Poyaatina”. 44 Jirika Felipe, Betsaida-jatzi jinatzi, irojatzi inampi Andrés iijatzi Pedro. 45 Ikanta Felipe, jiyaatashitanakiri Natanael, ikantapaakiri: “Noñaataikiri josankinatakotakiri Moisés-ni janta Ikantakaantaitaniki, josankinatakotsitakari iijatzi Kamantantaniriiti. Iriitaki itomi José, Nazaret-jatzi”. 46 Ari ikantzi Natanael: “¿Tzimatsima kamiithashiriri janta Nazaret-ki?” Ikantzi Felipe: “Pimpoki, piñiiri”. 47 Ikanta Jesús jiñaawakiri ipokaki Natanael, ikantzi: “Aatsikitataiki jirika Israel-mirinkapirori, tii ithiiyanita”. 48 Ari ikantzi Natanael: “¿Tsika janta piñaanaka piyotantakinari?” Ikantzi Jesús: “Noñaakimitya tikiraamintha ikaimimi Felipe pisaiki pankirintsitapishiki”.Iitachari jaka “pankirintsitapishi”, irootaki ikantaitziri “higuera”. 49 Ikantanaki Natanael: “Rabí, ¡Iirokataki Itomi Pawa, iirokataki Iwinkathariti Israel-mirinkaiti!” 50 Ikantzi Jesús: “Iro pikimisantamachiitantanakari nokantakimi ‘noñaakimi pisaiki pankirintsitapishiki’. Iro kantacha, arimaitaka piñaaki pashini anaironi jiroka”. 51 Iikiro ikantanakitzi Jesús: “Ari piñaakiro ashitaryagaiya inkiti. Ari impiyapiyataiyini maninkariiti jayiitashitiri Itomi Atziri”.§Ojyakaawintachari jaka “ashitaryagaiya inkiti”, tima aritaki onkantaki jiñaayiitairi inkitiwiri, kaari kantawitachani jiñiitapiintiri.

*1:39 Kantakotachari jaka “tsiniriityaanaki”, irootaki ojyawori ikantaitziri pairani “jiwiyaaka ooryaatsiri 10”.

1:42 Ikantaitziri “Cefas” jiñaaniki Aram-jatziiti, irootaki “Mapi”.

1:48 Iitachari jaka “pankirintsitapishi”, irootaki ikantaitziri “higuera”.

§1:51 Ojyakaawintachari jaka “ashitaryagaiya inkiti”, tima aritaki onkantaki jiñaayiitairi inkitiwiri, kaari kantawitachani jiñiitapiintiri.