4
Goyinte ar zi ka gem rakki
1 Nun kaak goy ɗo daŋaayner ɗo bi ka riy taat *Rabbin beriidu, nu kaawaako a zeeɗoŋ kuu goye goye kaak kuuniy iŋ kole kaak Buŋ koliŋko. 2 Ɗo ay maanna, kuuniyoŋ dalullay, icoŋ subirraw ho sosoŋ benanniko iŋ ele. 3 Ruwwin ta Buŋdi gaayaate, gi goyiy ar zi ka gem rakki iŋ botol ta aapiyer. Ampa-ak, zeeɗoŋ kuu goye iŋ aapiye ar gee kuuk zico rakki ɗo uŋji ka Buŋdi. 4 Ka seener, zi ka Iisa Masi, ŋaar rakki di, ho Ruwwin ta Buŋdi oki, taar rakki di. Maan kaak Buŋ kolinte a gii ere iŋ imaante oki, ŋaar rakki di. 5 Rabbinte sa, ŋaar rakki di. Imaante, taar rakki di. *Batemte, ŋaar rakki di. 6 Buŋ sa, ŋaar rakki di. Ŋa Tacco ka gamin okin̰co, ŋa gina riy iŋ gamin okin̰co ho ŋa goy ɗo ɗatik ta gamin okin̰co. 7 Kar gay, ay gem di, Buŋ berji bere kaak kuuniy iŋ riy taat Iisa Masi beriiji. 8 Ampaa ko, ŋu siirtu ɗo Kitamner aman :
« Wiktin taat ŋa coontu kuwa,
ŋa begiriico ɗo adiney,
ho ŋa bertu bere ɗo geemir. »*Wer ka gase kaawor ɗo Soom 68.19.
9 Kaaw taat ŋu siirtu a « ŋa coon kuwa-ak », baati maa ? Ta raka kaawe a ŋa paay ja ko awalle baata min kiɗa. 10 Gem kaak paay-ak, ŋaar di kaak coon ka Buŋdi a ŋaa miinin̰ werin okin̰co. 11 Ŋaar di oki kaak ɗeeɗa bere ɗo geemir. Gee daarin̰, ŋa berco bere ka paliinnar, daarin̰, ŋa berco bere ka nabiinnar, daarin̰, ŋa berco bere ka gaare ka Kabarre ta Gala, pey daarin̰, ŋa berco bere ka agindaw ku *Eglizdi, ho daarin̰ gay, ŋa berco bere a ŋuu ɓilde gee iŋ kaaw ta Buŋdi. 12 Ŋa gintu pa-ak a ŋaa gaayin̰ gee ku Buŋdi ŋuu gine riyoy. Iŋ taar-at kat, gee ku Buŋdi yaa gine dakina. 13 Ansii di, ɗo bi ka imaante, ginte okinte yaa n̰ume ar zi ka gem rakki di iŋ ibine kaak gi ibinin̰ Roŋ ka Buŋdi. Ya gi gina ampa-ak, gii darse nam gii nece tak iŋ Iisa Masi ar taat Buŋ rakiyo. 14 Iŋ taar-at kat, gi goyiyɗo pey ar koogina. Paa kat, gee kuuk bariya botol taat ŋuu jagin̰ een̰co iŋ raadin-ak, ŋu gediriyɗo ŋuute rawtinte min botol ta taɓ. Kar ɗo wiktin taar-at, gi kuuniyaaɗo pey ar maan kaak us yaŋgaag anne-anne ɗo amiydi. 15 Kar gay, wiktin taat gi gaara seen ta Buŋdi iŋ ele, gi maaɗa iŋ ay maanna ɗo Iisa Masi, ŋaar ko kaay ka Eglizdi. 16 Iŋ Iisa Masi di, zi okin̰ji yaa gine rakki ho kaas okin̰co sa yaa n̰ume ho ŋuu goye bombo. Kar wiktin taat ay maanna gin ko riy taat samaane, zi okin̰ji yaa maaɗe ho ŋaa gase gudurre iŋ ele ka ziŋkar.
Goye kaak awalle iŋ kaak marbinto
17 Yaman cokiyon kaaw taat nu kaawiiko-anta ! Iŋ siŋ ku Buŋdi, nu taaƴaako aman : dakoŋ goyenno pey ar gee kuuk ibanno Buŋ. Gee-ak, ŋuur aaɗaat pikirrico taat ginno baati. 18 Ŋu pooc ibine taat samaane. Goye kaak Buŋ beriite-ak, ŋuur attanno, asaan ŋu ibanno bat botol ta seener ho kaƴco bombo. 19 Iŋ gamin kuuk *cawarro kuuk ŋu giniyo, sokan̰ sa daggigɗo. Ŋu gina gamin kuuk jookumo, ho gamin-ak, ŋu ginaag kon di, ŋu rasgigɗo. 20 Kar kuŋ gay, ŋu balko ɓildiŋko pa ɗo bi ka Iisa Masi. 21 Nu iban kadar ku dor ko ŋu kaaw biy. Ŋu ɓildiŋko, kuŋ gee ku Buŋdi, maman kuu jaawe iŋ botol ta seen ta Iisa Masi. 22 Pa-ak gay, illa kuu rasin̰ goyiŋko kaak awalle. Gamin kuuk jookumo kuuk awalle ku gingiy-ak, ŋuur rawtaako. Gamin-ak caaciyaako nam ku idiy ziŋkiko. 23 Diŋ gay, illa kuu rasin̰ Buŋ kat yaa newsin̰ gelbinko iŋ pikirriko. 24 Ho ar kaak gem isiy batik taat marbinto, kuŋko oki, kuuniyoŋ gee kuuk marbinto. Icoŋ goye kaak marbinto kaak Buŋ rakiy a kuu goye iŋ botol ho *cawar ɗo uŋji. Goye ŋaar-ak ko iya seen ta Buŋdi.
25 Ampa-ak, rasoŋ raade. Ay gem di yaa kaawe seene ɗo een̰ji, asaan ginte okinte n̰um ar zi ka gem rakki. 26 Ya kuŋ kat dapin̰e, dakoŋ ginenno zunuubinna. Dakoŋ goyenno iŋ dapin̰kiko nam pat yaa gale. 27 Dakoŋ rasenno botol ɗo *Seetanne ŋaa goye kaako. 28 Gem kaak kokan, illa ŋaa rasin kokinuwiy a ŋaa gine riy iŋ soriy ta meen̰ji. Ampaa ko, ŋaa gase maan ka teendi ho ŋaa gine pey maan ŋaa bere ɗo gee kuuk bal gine. 29 Dakoŋ kaawenno kaawin kuuk ƴuutu. Kar gay, kaawoŋ kaawin kuuk gala, kuuk gaaya gee ho kuuk yaa ɗeŋrin̰ ɗo imaanco. Kaawin-ak yaa gine gala ɗo ŋuur kuuk cokiyaagu. 30 Dakoŋ kaawenno kaawin kuuk samaanno, asaan kaawin-ak yaa dapin̰in Ruwwin ta Buŋdi. Ruwwin-at, taar maan kaak gaara kadar ku gee ku Buŋdi nam ƴiriy taat Buŋ yaako jiliŋko tak-tak. 31 Rasoŋ ad ka ƴuutiŋkaw, dapin̰ko, giɗaw, iŋ nige ka biŋkar. Motol-an, rason tak-tak. 32 Kar gay, kuuniyoŋ sellen̰ ho dalullay ɗo eeŋko. Saamiyoŋ benanniko ar kaak Buŋ saamiyiko iŋ Iisa Masi.