2
Haala pinaaɗe Iisaa Almasiihu
1 E ley ɗeen balɗe, Ogusta kaananke mawɗo oo, yamiri limgal waɗee e ley laamu Roma fuu. 2 Kanngal woni limgal aranal, forri e laamu Kiriniyas ley leydi Siriya. 3 Yimɓe fuu njehi winndoyaade, gooto fuu e ngeenndi mum'en. 4 Yuusufu duu immii Nasaraatu ley leydi Galili, faa yaha ngeenndi Daawuuda mbiyeteendi Baytilaama ley leydi Yahuudiya, sabi e leɲol Daawuuda jaati mo iwata. 5 O yehi ton winndoyaade, kanko e Mariyama cabbaaɗo makko, cowiiɗo. 6 E ley gonal maɓɓe ton, wakkati ɓeynugol Mariyama yottii, 7 o dikkii hammadi makko, o saawi ɗum e licce, o lelni ɗum ley akalaawal, sabi ɓe keƴaali e jippunde ndee.
8 Durooɓe ana mbaalannoo haybude sewre mum'en baali e seraaji ɗii. 9 Malaa'ika Joomiraaɗo ɓanngani ɓe, teddeengal Joomiraaɗo filii ɓe hono no fooyre nii. Kulol manngol nanngi ɓe. 10 Nii malaa'ika oo wii ɓe:
—Pati kulee! Sabi mi garɗo haalande on Kabaaru Lobbo gaddanoowo leɲol ngol fuu seyo manngo. 11 Hannde on ndimanaama kisinoowo ley ngeenndi Daawuuda ndii, kanko woni Almasiihu, kanko woni Joomiraaɗo oo. 12 Finnde majjum annii: on tawan cukalel keccel ana saawaa e licce, ana lelnaa ley akalaawal.
13 Ɗon e ɗon, higgere malaa'ika'en iwi dow kammu, tawti malaa'ika arano oo, naati e yettude Laamɗo, ana mbiya:
14 —Teddeengal woodanii Laamɗo Toowɗo! Jam woodanii yimɓe dow leydi, yimɓe horsuɓe e makko ɓee.
15 Nde malaa'ika'en ɓee ceerti e maɓɓe ndee, ŋabbiti kammu. Durooɓe ɓee ndarii ana mbiyondira:
—Njehen Baytilaama, ƴeewen ko waɗi, ko Joomiraaɗo anndini en koo.
16 Ɓe keɲii, ɓe njehi, ɓe tawi ton Mariyama e Yuusufu e cukalel keccel ngel engel lelnaa ley akalaawal. 17 Nde ɓe njiinoo ngel ndee, ɓe kaalti ko malaa'ika oo haalnoo e maggel koo. 18 Nanɓe haala durooɓe ɓee fuu, kaayɗe nanngi ɗum'en. 19 Kaa Mariyama ana resi ɗum fuu e hakkille mum, o heddii omo miiloo ɗum. 20 Caggal ɗum, durooɓe ɓee mbirfitii ana teddina Laamɗo ana njetta ɗum, saabe ko ɓe nani e ko ɓe njii. Sabi ɗum fuu ɗum laatorike no malaa'ika oo haalanirnoo ɓe nii.
No Iisaa taadiraa e no ɓattiniraa Joomiraaɗo
21 Nde ɲalooma jettaɓo pinaaɗe cukalel ngel yottinoo ndee, ngel taadaa,*Neesu Yahuudiyankooɓe, so suka gorko rimaama, ɲannde inndaa fuu, nden taadetee duu. ngel inndiraa Iisaa. Ɗum woni innde nde malaa'ika oo haalannoo Mariyama gila reedaali ndee.
22 Nde laaɓugol Mariyama yottinoo, hono no Sariya Muusaa yamiri nii, ɓe naɓi cukalel ngel Urusaliima faa ɓe ɓattina ngel Joomiraaɗo. 23 Sabi nii winndiraa e Sariya Joomiraaɗo:
«Ɓiɗɗo gorko hammadiijo fuu, Joomiraaɗo woodani.»†Pergu 13.2,12,15; Limooje 18.15-16
24 Ɓe ngaɗi duu sadaka kirsamaajo hono no Joomiraaɗo yamiri nii: ɓiɓɓe buugaaji ɗiɗi naa ɓiɓɓe pooli maraaɗi ɗiɗi.
25 Gorko gooto ana wonnoo Urusaliima, ana wiyee Simeyon. Ruuhu Ceniiɗo ana e makko, o gorko pooccitiiɗo kulɗo Laamɗo, omo heɗinoo wakkati mo gonɗi Israa'iila coccetee. 26 Ruuhu Ceniiɗo oo anndinnoo mo e koyɗol, o maayataa o yiyaali Almasiihu Joomiraaɗo oo. 27 Jooni Ruuhu naanni mo ley Suudu Dewal Mawndu nduu, wakkati mo saaraaɓe ɓee ngaddi cukalel ngel faa ngaɗana ɗum ko Sariya oo yamiri koo. 28 Simeyon nanngi ngel, tammbii ngel e juuɗe mum, darii ana yetta Laamɗo, ana wiya:
29 —Joomiraaɗo, fodoore maa ndee tabitii,
ɓamtu maccuɗo maa e jam.
30 Sabi mi yiirii gite am kisindam
31 ɗam lanndinani-ɗaa yimɓe fuu.
32 Kisindam ɗam yo fooyre yaaynanoore leɲi aduna oo fuu,
ɗam fooyre teddinoore leɲol maa Israa'iila duu.
33 Ko haalaa e maggel koo, haaynii inna maggel e baaba maggel. 34 Simeyon duwanii ɓe, wii Mariyama, inna maggel:
—Ngel cukalel wardii liɓude yogaaɓe e imminde yogaaɓe ley Israa'iila. Ngel finnde nde yimɓe calotoo. 35 Nii miilooji gonɗi e yimɓe ɓanngirta. Aan e hoore maa, metti suufan ɓernde maa no kaafaawi nii.
36 Annabaajo debbo biyeteeɗo Anna ana ɗon kaɲum duu. O ɓii Fanu'iila, jeyaaɗo e suudu Asiira. O naywii sanne. O suddaama e surbaaku makko, o waaldii e jom suudu makko duuɓi jeɗɗi, 37 oon maayi, o heddii o walaa gorko. Jooni duuɓi makko ana mbaara e capanɗe jetti e nay, o yaltataa Suudu Dewal Mawndu nduu fey, omo rewra Joomiraaɗo koorka e duwaawu, jemma e ɲalooma fuu. 38 E oon wakkati, o wari kanko duu, o darii omo yetta Laamɗo, omo haalana doomtuɓe coottitaari Urusaliima ɓee fuu kabaaru cukalel ngel.
39 Nde Yuusufu e Mariyama ngaɗunoo huunde fuu ko Sariya Joomiraaɗo yamiri koo ndee, ɓe mbirfitii ngeenndi maɓɓe Nasaraatu ley leydi Galili.
40 Cukalel ngel ana mawna, ana ɓeydoroo semmbe e hakkille. Korsa Laamɗo ana e maggel.
No Iisaa haaldiri e jannginooɓe ley Suudu Dewal Mawndu
41 Hitaande fuu, saaraaɓe Iisaa ŋabban Urusaliima so iidi Paska warii. 42 Nde o heɓi duuɓi sappo e ɗiɗi ndee, ɓe ŋabbi Urusaliima no ɓe mboowrunoo nii, ɓe naɓori mo. 43 Iidi oo tilii, ɓe mbirfitii ɓe kooti, jaka Iisaa heddike Urusaliima, tawi ɓe anndaa, 44 ɓe cikkuno omo wondi e yaaduɓe maɓɓe. Ɓe njehi ɲalooma kiɓɓo. Caggal mum, ɓe puɗɗi tewtude mo hakkunde sakiraaɓe maɓɓe e yiɓɓe maɓɓe. 45 Kaa nde wonnoo ɓe njiitaali mo ndee, ɓe mbirfitii Urusaliima tewtoyde mo. 46 Balɗe tati caggal mum, ɓe tawi mo ley Suudu Dewal Mawndu, omo jooɗii hakkunde jannginooɓe, omo hettindii ɗum'en, omo lamnditoo ɗum'en. 47 Hettindiiɓe mo ɓee fuu kaaynaa hakkille makko e jaabuuji makko. 48 Nde saaraaɓe makko njiiti mo ndee, kaayɗe nanngi ɗum'en. Inna makko wii mo:
—Ɓinngel am, ko saabii so ngaɗu-ɗaa min nii? Miin e baaba maa fuu, min cuŋlii e tewtude ma.
49 O jaabii, o wii:
—Koɗum waɗi so oɗon tewta kam? Tama on anndaa ana tilsi mi wona e suudu Baabiraaɗo am?
50 Kaa ɓe paamaali haala ka o haalani ɓe kaa. 51 Caggal ɗum, o regodii e maɓɓe, ɓe kooti Nasaraatu, o ɗowtanii ɓe. Inna makko ana resunoo kulle ɗee fuu e hakkille mum.
52 Iisaa ana mawna, hakkille mum ana ɓeydoo. Laamɗo e yimɓe fuu korsini mo.