4
No Ibiliisa ndaardi seytoraade Iisaa
1 Iisaa iwi maayo Urdun yo keewɗo Ruuhu Ceniiɗo. Ruuhu oo naɓi mo ley ladde jeereende. 2 To ley jeereende too, Ibiliisa waddi e makko balɗe capanɗe nay ana tewta seytaade mo. Fay huunde o ɲaamaali ley ɗen ɲalaaɗe fuu. Ko sakitii koo, o yolbi. 3 Ibiliisa wii mo:
—So a Ɓii Laamɗo, yamir ndee haayre laatoo ɲaamdu.
4 Iisaa jaabii mo, wii:
—Ana winndii: «Wanaa ɲaamdu tan neɗɗo wuurdata.»*Fillitagol Tawreeta 8.3
5 Ibiliisa naɓi mo nokku toowɗo, holli mo wakkati gooto laamuuji aduna oo ɗii fuu, 6 wii mo:
—Mi hokkete baawɗe dow ɗum fuu, kaɲum e teddungal mum. Sabi miin hokkaa ɗum, miɗo waawi hokkude mo muuy-mi. 7 So a sujidanii kam, ɗum fuu yo aan jey.
8 Iisaa jaabii mo, wii:
—Ana winndii: «Joomiraaɗo maa Laamɗo tan kaan-ɗaa sujidande, kanko tan kaan-ɗaa rewde.»†Fillitagol Tawreeta 6.13
9 Kasen Ibiliisa naɓi mo Urusaliima, darni mo dow leŋŋe-leŋŋe Suudu Dewal Mawndu, wii mo:
—So a Ɓii Laamɗo, suur njippo-ɗaa e leydi, 10 sabi ana winndii:
«O yamiran malaa'ika'en makko ndeene.»
11 Ana winndii kasen:
«Ɓe njaɓɓete, pati koyngal maa gaaɲoo e haayre.»‡Jabuura 91.11-12
12 Iisaa jaabii mo, wii:
—Ana winndii: «Pati ittu koro Laamɗo, Joomiraaɗo maa.»§Fillitagol Tawreeta 6.16
13 Nde Ibiliisa ronkunoo seytaade mo ndee, seli e makko seeɗa.
No Nasaraatunkooɓe calorii jaɓande Iisaa
14 Iisaa wirfitii leydi Galili, semmbe Ruuhu ana e mum, kabaaru makko saakii e leydi ndii fuu. 15 Omo waajoo ley cuuɗi baajorɗiYahuudiyankooɓe, yimɓe fuu ana teddini mo.
16 O yehi Nasaraatu ɗo o mawni ɗoo, o naati e ley suudu waajordu ɲalaande fowteteende no o woowiri nii. O immii faa o jannga, 17 o hokkaa dewtere annabi Esaaya, o udditi nde, o forri e nokku binndiraaɗo hono nii:
18 «Ruuhu Joomiraaɗo ana e am,
sabi o suɓike kam faa mi anndina misikiina'en Kabaaru Lobbo.
O nelii kam faa mi ooynanoo nanngaaɓe yoppiteede mum'en,
e wumɓe wumtineede mum'en,
e torraaɓe yoppiteede mum'en,
19 faa mi ooynoo hitaande nde Joomiraaɗo hollata moƴƴere mum ndee warii.»*Esaaya 61.1-2
20 Caggal ɗum, o uddi dewtere ndee, o totti nde golloowo ley suudu waajordu nduu oo, o jooɗii. Wonnooɓe ton ɓee fuu, puttini mo gite. 21 O darii omo wiya ɓe:
—Ko winndii koo, hannde ɗum tabitii ɗo nan-ɗon ɗum ɗoo.
22 Ɓe fuu eɓe kaala haala makko lobba, kasen duu konngi lobbi jaltuɗi e hunduko makko ɗii ana kaaynoo ɓe. Ɓe ndarii eɓe mbiya:
—Wanaa oo woni ɓii Yuusufu oo naa?
23 O wii ɓe:
—Miɗo anndi on kaalanan kam ngol banndol: «Cawroowo, sawru hoore maa. Ko min nani a waɗii Kafarnahum koo, waɗu ɗum ngeenndi maa ɗoo duu.»
24 O wii kasen:
—Miɗo haalana on goonga: annabaajo fay gooto jaɓantaake e ngeenndi mum'en. 25 Miɗo haalana on, rewɓe misikiina'en ɓe worɓe mum'en maayi ana keewnoo Israa'iila e jamaanu annabi Iliyaasa, wakkati nde waadere kammu saamaali e leydi ndii duuɓi tati e lebbi jeegom. Nden yolbere mawnde waɗiino e leydi ndii fuu. 26 Kaa annabi Iliyaasa nelaaka e fay gooto e maɓɓe, so wanaa e debbo gooto mo gorum maayi, jeyaaɗo Sarepta leydi Sidon. 27 Kasen duu, seppaaɓe ana keewnoo Israa'iila e jamaanu annabi Eliisa, kaa fay gooto e maɓɓe sellinaaka, so wanaa Naaman jeyaaɗo e leydi Siriya.
28 Nde yimɓe wonɓe e ley suudu waajordu nduu nannoo kaa haala ndee, mettaa sanne, 29 immii, ndibbi Iisaa faa caggal ngeenndi, ngaddi ɗum faa sera waamnde haayre ɗo ngeenndi maɓɓe ndii woni ɗoo, faa mbedoo mo ley. 30 Kaa o seeki hakkunde maɓɓe, o witti.
No Iisaa selliniri gorko laddaaɗo
31 Iisaa yehi Kafarnahum ley leydi Galili, omo waajoo yimɓe e ley ɲalaande fowteteende. 32 Ɓe kaaynaa e waaju makko oo, sabi omo waajoroo ɓe baawɗe.
33 Gorko mo seyɗaani woni e mum ana ley waajordu nduu, wulli faa toowi, wii:
34 —Iisaa Nasaraatunke oo, koɗum hillu maa e amen? A garɗo halkude min naa? Miɗo anndi ko ngon-ɗaa, a ceniiɗo iwruɗo to Laamɗo!
35 Iisaa jahii e seyɗaani oo, wii:
—Deƴƴu yaltu e makko!
Seyɗaani oo liɓi neɗɗo oo hakkunde yimɓe fuu yalti e mum, tawi ɗum waɗaali neɗɗo oo fay huunde. 36 Ɓe fuu ɓe kaaynaa, hedde eɓe lamndondira hakkunde maɓɓe:
—Ko kaa haala woni? Seyɗaani'en ɓee, omo yamira ɓe semmbe e doole ɓe njaltan!
37 Innde Iisaa nanaa e seraaji ɗii fuu.
No Iisaa selliniri ɲawɓe heewɓe
38 Nde o yalti suudu waajordu nduu ndee, o naati galle taalibbo makko biyeteeɗo Simon. Esii Simon debbo ana wondunoo e jontere naawnde, ɓe ndaardi mo o walla ɗum. 39 O darii sera daɗɗo mum, o jahii e jontere ndee, non jontere ndee yoppi debbo oo, o selli. Debbo oo immii ɗon e ɗon, laatanii ɓe njaatigi.
40 Nde naange mutunoo, jogiiɗo ɲawɗo fuu waddi ɗum e makko. Ɲawɓe ɲawuuji ko ɗi tawaa fuu ngaddaa, o fawi junngo makko e maɓɓe ɓe fuu gooto gooto, o sellini ɓe. 41 Seyɗaani'en ana njalta e yimɓe heewɓe ana ngulla, ana mbiya:
—Aan woni Ɓii Laamɗo!
Omo jahoo e maɓɓe, omo wiya ɓe ndeƴƴa, sabi eɓe anndi kanko woni Almasiihu.
No Iisaa waajorii haala Laamu Laamɗo
42 Nde weetunoo ndee, Iisaa yalti, yehi nokku teelɗo. Jamaa oo tewti mo faa yiiti mo, nanngi mo pati o seerta e mum. 43 Kaa o wii ɓe:
—Ana tilsi mi ɓanngina Kabaaru Lobbo haala Laamu Laamɗo oo e geelle goɗɗe. Sabi kammari majjum neliraa-mi.
44 O yehi, hedde omo waajoo ley cuuɗi baajorɗi leydi Yahuudiya.