11
No Iisaa jannginiri taalibaaɓe mum no duwortee
Ɲannde wootere, Iisaa ana waɗa duwaawu e nokku gooto. Nde o tilinoo ndee, gooto e taalibaaɓe makko ɓee wii mo:
—Moobbo, janngin min no min nduwortoo, hono no Yaayaa jannginiri taalibaaɓe mum nii.
O wii ɓe:
—So oɗon nduwoo, nii mbiyaton:
Baabiraaɗo,
yo innde maa teddine.
Yo Laamu maa war.
Hokku min ɲannde fuu ɲaamdu heƴooru min.
Yaafa min luutti amen,
sabi miɗen njaafoo tooɲuɓe min fuu.
Pati accu min ceytee.
O wii ɓe kasen:
—So gooto mon yehii to giɗo mum hejjere jemma, wii ɗum: «Giɗam, ɲamlam buuruuje tati, mi heɓii koɗo jooni, mi walaa ko mi holla ɗum», yalla giɗo maa oo ana jaabe to ley galle too, wiye: «Pati torram, sabi damal ngal cokaangal, sukaaɓe am duu yo leliiɓe, mi waawaa immaade faa mi hokke fay huunde»? Miɗo wiya on: fay so o immaaki o hokkire saabe a giɗo makko, waajibi mo immoo, mo hokke hakke ko kasindin-ɗaa e mum fuu, kammari ko tekkin-ɗaa ɲaagunde maa ndee koo. Miin, miɗo wiya on: ɲaagee, on keɓan, tewtee, on njiitan, calminee gila oɗon damal galle, on udditante. 10 Sabi ɲaagiiɗo fuu, heɓan, tewtuɗo fuu, yiitan, calminɗo fuu, udditante. 11 Homo woni e mon baabiraaɗo mo ɓiyum ɲaagotoo liingu so hokka ɗum mboddi? 12 Naa ɲaagoo ɗum ɓoccoonde, hokka ɗum yaare? 13 No mbonir-ɗon fuu, oɗon ndokka ɓiɓɓe mon kulle lobbe, sako Baabiraaɗo mon gonɗo dow kammu oo. Ɲaagiiɗo mo Ruuhu Ceniiɗo fuu, o hokkan ɗum mo.
No Iisaa fenniri ko happaa koo
14 Ɲannde wootere, Iisaa ana ribbana neɗɗo gooto seyɗaani muumɗinnooɗo ɗum. Nde seyɗaani oo yalti ndee, muumɗunooɗo oo watti haalde. Jamaa oo haaynaa. 15 Kaa yoga e maɓɓe ana wiya:
—«Beelsebul», hooreejo seyɗaani'en oo o ribbirta seyɗaani'en ɓee!
16 Woɓɓe ndaardi mo taagumansa kaayniiɗo iwoowo dow kammu faa itta koro makko. 17 Nde wonnoo omo anndi miilooji maɓɓe, o wii ɓe:
—Laamu fuu pecciiɗo ana haɓa e hoore mum, bonan, maadiiji mum fuu ngurjan e leydi. 18 So Ibiliisa e hoore mum fecciima, hono laamu mum heddortoo? Nde wonnoo on mbii «Beelsebul» ndibbiran-mi seyɗaani'en ɓee. 19 So tawii «Beelsebul» ndibbiran-mi seyɗaani'en, yimɓe mon ɓee nee, homo ndibbirta ɓe? Yimɓe mon ɓee jaati kollata on ngalaa e goonga! 20 Kaa so baawɗe Laamɗo ndibbiran-mi seyɗaani'en, ɗum ana holla Laamu Laamɗo warii e mon. 21 Gorko jom semmbe jogiiɗo kaafaawi, so haybii galle mum, jawdi mum reenoto. 22 Kaa so ɓurɗo ɗum semmbe yanii e mum, jaalike ɗum, teetan joomum kaafaawi ki fawnoo hoolaare e mum kii, fecca jawdi mum ndii e woɓɓe. 23 Mo waldaa e am fuu yo gaɲo am. Mo mooɓtidataa e am fuu yo caakoowo.
24 So seyɗaani yaltii e neɗɗo, seyɗaani oo yiiloyto e nokkuuje joorɗe, tewta ɗo ŋoottinoo. So mo heɓaali, mo wiyan: «Miɗo nii wirfitoo galle am mo eggunoo-mi e mum oo.» 25 So mo wirfitike, mo tawan galle oo ana wuuwaa, ana moƴƴinaa ana paraa faa wooɗi. 26 Nden, mo wirfitoo, mo waddoya seyɗaani'en njeɗɗon ɓurɓe mo bonde, ɓe naata e galle oo, ɓe koɗa e mum. Nii battane oo neɗɗo ɓurdata arannde mum bonde.
27 Nde o haalata ɗum ndee, debbo gooto ana hakkunde jamaa oo, toowni daande mum, wii:
—Debbo caawɗo ma so muynin maa, welii hoore!
28 Non Iisaa jaabii, wii:
—Welɓe hoore dee, nanooɓe konngol Laamɗo so njokka ngol ɓee!
No jamaa ndaardiri taagumansa
29 Nde wonnoo jamaa oo ana ɓillondira e makko sanne, o fuɗɗi wiide:
—Yimɓe jamaanu jooni yo yimɓe bonɓe. Eɓe ndaara holleede taagumansa, kaa ɓe kollataake so wanaa taagumansa annabi Yuunusa oo. 30 Sabi no Yuunusa laatanorii Niniwenkooɓe taagumansa nii, hono non Ɓii Neɗɗo oo duu laatanortoo yimɓe oo jamaanu taagumansa. 31 Ɲannde darngal, kaananke debbo leydi ɓaleeri oo immodoto e yimɓe jamaanu jooni ɓee, liɓa ɗum'en. Sabi o iwriino faa hoore leydi, warde hettindaade haalaaji Suleymaana kebbinaaɗi hakkilantaaku ɗii. Haya, ɓurɗo Suleymaana won ɗoo! 32 Ɲannde darngal, yimɓe Niniwe duu immodoto e yimɓe jamaanu jooni ɓee, liɓa ɗum'en. Sabi ɓe tuubii gila nde ɓe nannoo waaju annabi Yuunusa ndee. Haya, ɓurɗo Yuunusa won ɗoo!
Haala fooyre calɗi
33 Iisaa wii kasen:
—Fay gooto huɓɓataa lampa so suuɗa ɗum naa hippa e mum kaakol. So lampa huɓɓaama, sinndete, yalla ana yaaynana naatooɓe. 34 Gite maa ngoni lampa calɗi maa. So gite maa ana moƴƴi, calɗi maa fuu pooynan. Kaa so ɗe moƴƴaa, calɗi maa fuu niɓɓan. 35 Ndennoo, haybu pati fooyre wonnde e maa ndee niɓɓa. 36 Sabi so calɗi maa fuu keewii fooyre, tawa walaa fuu salndu maa wonndu e nimre, ɗi fuu ɗi pooyniran no lampa fooynirante nii.
No Iisaa feliri Farisa'en e jannginooɓe Sariya
37 E ley ko Iisaa waajotoo koo, Farisanke gooto noddi ɗum bottaari. O nootoyii ɗum galle mum, o jooɗii faa o ɲaama. 38 Farisanke oo haaynaa nde yiinoo o lootaali juuɗe fade makko ɲaamde.*Ngol lootugol juuɗe haɓɓaaki e ittude tuundi, kammari faa joomum fooccitanoo diina waɗiraa. 39 E ley ɗum, Iisaa wii mo:
—Onon Farisa'en, oɗon lawƴa caggal kore looɗe e caggal lehoy, tawee nee, ɓerɗe mon ana caawi nguykaaji e boneeji! 40 Jaahili'en! Tama wanaa Taguɗo dow oo tagi ley oo duu? 41 Ittiree sadakaaji mon ɗii ɓerɗe laaɓuɗe. Nden, ko heddii koo fuu daganto on.
42 Bone yanan e mon, onon Farisa'en. Sabi oɗon ittana Laamɗo jakka naanaa, oɗon ittana ɗum jakka danndi e ko tutaton fuu. Kaa oɗon njeebii fooccitaare, oɗon njeebii yiɗude Laamɗo. Tawee nee, kaɲum kaanno-ɗon waɗude tawee on njeebaaki ko heddii koo. 43 Bone yanan e mon, onon Farisa'en! Sabi oɗon njiɗi joolle lobbe e ley cuuɗi baajorɗi, oɗon njiɗi salmineede calminaali teddungal e luumooji. 44 Bone yanan e mon. Sabi oɗon nanndi e janaale ɗe ngalaa maande, ɗe yimɓe njahata e mum, tawee anndaa.
45 Gooto e jannginooɓe Sariya jaabii Iisaa, wii:
—Moobbo, no kaalirtaa nii, aɗa hoyna min minen duu.
46 Iisaa jaabii, wii:
—Onon jannginooɓe Sariya ɓee duu, bone yanan e mon! Sabi oɗon ndonndina yimɓe donnge tedduɗe, tawee onon e ko'e mon, on memirtaa ɗe fay hoore feɗeendu mon. 47 Bone yanan e mon, sabi oɗon maha janaale annabaaɓe ɓe njaatiraaɓe mon mbari ɓee. 48 Ndennoo, onon, on ceettiima golle maɓɓe oo ana weli on. Sabi kamɓe, ɓe mbarii annabaaɓe, onon, oɗon maha janaale mum'en! 49 Ɗum nee, Laamɗo hakkilante oo wii: «Mi neldan ɓe annabaaɓe e nelaaɓe, ɓe mbara yoga, ɓe torra yoga.» 50 Ɗum waɗi so ƴiiƴam annabaaɓe njuppaaɗam gila e puɗɗooɗe aduna oo ɗam, ana yoɓtee e yimɓe oo jamaanu. 51 So goonga dee, miɗo wiya on: ƴiiƴam gila Haabiila faa Jakariyaa baraaɗo hakkunde ittirde sadaka ndee e suudu Laamɗo nduu, ɗum fuu ɗum yoɓete e oo jamaanu. 52 Bone yanan e mon, onon jannginooɓe Sariya! Sabi on teetii cokitirgal anndal, on naataali onon e ko'e mon, kasen duu on kaɗii naatooɓe ɓee naatude.
53 Nde Iisaa iwi ɗon ndee, dunkee'en Sariya e Farisa'en ana mettaa e mum sanne sanne. Ana lamndoo mo kulle keewɗe, 54 hedde eɓe tuufana mo faa ɓe keɓa e makko haala ka ɓe nannginira mo.

*11:38 Ngol lootugol juuɗe haɓɓaaki e ittude tuundi, kammari faa joomum fooccitanoo diina waɗiraa.