16
No Farisa'en ɲaagorii kollee haaynde
Farisa'en e Saduki'en ngari ittude koro Iisaa, ɓe ndaardi mo o holla ɓe taagumansa kaayniiɗo iwoowo dow kammu. O jaaborii ɓe nii:
—So on njii kammu ana wojji kiikiiɗe, on mbiyan welan. Beetee law, so on njii kammu ana wojji ana niɓɓi, on mbiyan toɓan. Oɗon mbaawi seenndude mbaadi kammu, kaa on mbaawaa seenndude taagumansaaji wakkatiiji ɗii! Jamaanu jooni bonɗo coɓuɗo oo ana ndaara holleede taagumansa, kaa taagumansa fuu o hollataake, so wanaa taagumansa annabi Yuunusa oo.
Caggal ɗum, o yoppi ɓe ɗon, o witti.
Haala ƴuufinirdi Farisa'en e Saduki'en
Nde taalibaaɓe ɓee lummbata weendu nduu ndee, njeggiti yooɓaade ɲaamdu. Iisaa wii ɓe:
—Kakkilee, ndeentee e ƴuufinirdi Farisa'en e Saduki'en ndii.
Taalibaaɓe ɓee ndarii ana mbiyondira:
—Ko en njooɓaaki buuru koo o wiiri non.
Iisaa anndi ko ɓe kaalata koo, wii ɓe:
—Ko waɗi so oɗon kaalda hakkunde mooɗon on njooɓaaki buuru mbiiru-mi non? Onon famɗuɓe hoolaare! Tama faa jooni on paamaali? Tama on miccitaaki buuruuje joy ɗe njeɗu-mi e ujunaaji njoyon gorko ɗee, e cagiije ɗe kebbin-ɗon kedde ɗee? 10 Tama on miccitaaki kasen buuruuje jeɗɗi ɗe njeɗu-mi e ujunaaji nay neɗɗo ɗee, e cagiije ɗe kebbin-ɗon kedde ɗee? 11 Hono waɗi on paamaali wanaa haala buuru kaalanan-mi on? Ndeentee e ƴuufinirdi Farisa'en e Saduki'en ndii.
12 Oon wakkati, taalibaaɓe ɓee paami o wiyaali ɓe ndeentoo e ko ƴuufinta buuru koo, ko o wii dee, ɓe ndeentoo e ko Farisa'en e Saduki'en njannginta koo.
No Piyeer seedorii Iisaa woni Almasiihu
13 Iisaa yehi leydi Kaysariya Filipa. O lamndii taalibaaɓe makko ɓee, o wii:
—Homo yimɓe mbiyata Ɓii Neɗɗo oo woni?
14 Ɓe njaabii, ɓe mbii:
—Won wiyooɓe a Yaayaa mo lootogal batisima, won wiyooɓe a annabi Iliyaasa, won wiyooɓe kasen a annabi Yeremiya naa gooto e annabaaɓe ɓee.
15 O wii ɓe:
—Onon nee, homo mbiyaton ngon-mi?
16 Simon Piyeer jaabii mo, wii:
—Aan woni Almasiihu, Ɓii Laamɗo guurɗo oo.
17 Nden Iisaa wii mo:
—A welii hoore, aan Simon ɓii Yuunusa. Sabi wanaa ɓii-aadama anndin maa ɗum, Baabiraaɗo am gonɗo dow kammu oo anndin maa ɗum. 18 Miin duu, miɗo wiye Piyeer (ɗum woni haayre), e dow nden haayre mahan-mi deental am goonɗinɓe ngal. Maayde e heewde semmbe fuu walaa ko waawi e mayre. 19 Mi hokkete cokitirɗe Laamu Laamɗo: huunde fuu ko kaɗu-ɗaa e leydi, haɗete dow kammu. Ko njaɓu-ɗaa e leydi, jaɓete dow kammu.
20 Nden, Iisaa daalii taalibaaɓe mum ɓee pati kaalana fay gooto kaɲum woni Almasiihu oo.
No Iisaa sapporii maayde mum e wuurtugol mum
21 Gila e oon wakkati, Iisaa fuɗɗi anndinde taalibaaɓe mum ɓee ana tilsi mo yaha Urusaliima, ton mawɓe leɲol e hooreeɓe yottinooɓe sadaka e dunkee'en Sariya torran mo sanne, mo waree, kaa mo wuurtan ɲannde tataɓere. 22 E ley ɗum, Piyeer sawndintini mo hedde ana ɲiŋa mo, wii mo:
—Yo Laamɗo dannde Moobbo! Ɗum heɓataa ma!
23 Iisaa yeeccitii, wii Piyeer:
—Woɗɗam aan Ibiliisa! A fergitere e laawol am, sabi miiloo maa ngoo iwrataa to Laamɗo, to yimɓe ngo iwrata!
No Iisaa jokkirtee
24 Caggal ɗum, o wii taalibaaɓe makko ɓe:
—Muuyɗo jokkude kam fuu, ŋootta yurmaade hoore mum, ɓama leggal mum bardugal*Ƴeew Matta 10.38 jokka e am. 25 Sabi muuyɗo danndude yonki mum, waasan ki. Kaa baasirɗo ki sabaabu am, hisinan ki. 26 Koɗum heɓude aduna oo fuu nafata neɗɗo, so waasii yonki mum? Won ko neɗɗo waawi hokkitirde faa soottitoo yonki mum naa? 27 Sabi Ɓii Neɗɗo oo wardan e malaa'ika'en mum e ley teddeengal Baabiraaɗo mum. Oon wakkati, o barjoto gooto fuu ko waarata e golle mum. 28 Miɗo haalana on goonga: yoga e wonɓe ɗoo ɓee maayataa tawee njiyaali Ɓii Neɗɗo oo ana wara e ley laamu mum.

*16:24 Ƴeew Matta 10.38