Linjiila Iisaa
Ngeɗu Marka
1
No Yaayaa waajorii
1 Ɗum woni puɗɗooɗe Kabaaru Lobbo haala Iisaa AlmasiihuƁii Laamɗo oo. 2 Nii winndorii e dewtere annabi Esaaya:
«Miin Laamɗo, mi ardinante nelaaɗo am moƴƴinanoowo ma laawol.*Malakiya 3.1
3 Neɗɗo ana ooynoo ley ladde jeereende:
Moƴƴinee laawol Joomiraaɗo ngol,
ndartinee ɗati makko.»†Esaaya 40.3
4 Oon nelaaɗo woni Yaayaa lootoowo lootogal batisima oo. O ɓanngi ley ladde jeereende, omo ooynoo omo wiya yimɓe tuuba, mbatisee yalla luutti mum'en ana njaafee. 5 Yimɓe leydi Yahuudiya e yimɓe Urusaliima fuu ngari, njaadiri luutti mum'en, Yaayaa looti ɓe lootogal batisima ley maayo Urdun. 6 Yaayaa, kaddule ɗe leeɓi gelooɗi ɓoornotonoo, humoo nguruwol, buureeti e njumri ladde o wuuri. 7 Omo waajoroo daande toownde, omo wiya:
—Ɓurɗo kam baawɗe waran caggal am, mi fotaa fay turaade mi humta ɓoggi paɗe makko. 8 Miin, ndiyam mbatisir-mi on, kaa kanko, Ruuhu Ceniiɗo o batisirta on.
No Iisaa batisiraa e no Ibiliisa hordi mo
9 Ley ɗeen ɲalaaɗe, Iisaa iwi ngeenndi Nasaraatu ley leydi Galili, wari, Yaayaabatisi mo ley maayo Urdun. 10 Wakkati o ƴeentata ndiyam ɗam oo, o yii kammu udditike, o yii Ruuhu Ceniiɗo ana jippoo e makko hono no wuugaandu nii. 11 Daande iwnde dow kammu ooynii, wii:
—Aan woni Ɓiyam mo korsin-mi, aan cuɓii-mi.
12 Oon wakkati fuu, Ruuhu naɓi mo ley ladde jeereende. 13 O waɗi ton balɗe capanɗe nay, Ibiliisa ana tewta seytaade mo, omo hakkunde kulle ladde, malaa'ika'en ana ngollana mo.
No Iisaa noddiri taalibaaɓe aranndeeɓe
14 Caggal uddeede Yaayaa ley kasu, Iisaa yehi Galili ana waajoo Kabaaru Lobbo haala Laamɗo, 15 ana wiya:
—Wakkati oo warii, Laamu Laamɗo ɓattiima. Tuubee, ngoonɗinee Kabaaru Lobbo.
16 Iisaa ana yahannoo dow fonngo weendu Galili, non yii Simon e miɲum Andire ana tippoo bubbi mum'en ley weendu nduu yo awooɓe. 17 Iisaa wii ɓe:
—Njokkee kam, mi waɗa on awooɓe yimɓe.
18 Ɗon e ɗon ɓe njoppi bubbi maɓɓe ɗii, ɓe njokki e makko. 19 O yehi yeeso seeɗa, o yii Yaakuuba ɓii Jebede e miɲum Yuhanna ley laana mum'en ana moƴƴintina bubbi. 20 Oon wakkati fuu, o noddi ɓe. Ɓe njoppi baam maɓɓe Jebede, kaɲum e hasaaɓe ɓee ley laana kaa, ɓe njokki e makko.
No Iisaa ribbiri seyɗaani
21 Caggal ɗum, ɓe njehi ngeenndi mbiyeteendi Kafarnahum, Iisaa naati suudu waajordu, fuɗɗi waajaade. Ɲannde mum yo fowteteende. 22 Tawaaɓe ɗon ɓee kaaynaa e waaju makko oo, sabi o waajorike ɓe no jom baawɗe nii, wanaa no dunkee'en Sariya nii. 23 Gorko laddaaɗo ana e waajordu nduu, wulli, 24 wii:
—Iisaa Nasaraatunke oo, koɗum hillu maa e amen? A garɗo halkude min naa? Miɗo anndi ko ngon-ɗaa, a ceniiɗo iwruɗo to Laamɗo!
25 Iisaa jahii e seyɗaani oo, wii:
—Deƴƴu yaltu e makko!
26 Seyɗaani oo dimmbi gorko oo semmbe, wulli wullaango toowngo, yalti e makko. 27 Jamaa oo fuu haaynaa, hedde ana lamndondira:
—Ko ɗum woni? Ɗum anndal kesal koy! Omo yamira fay seyɗaani'en ɓee, ɓe ɗowtanto mo.
28 Wakkati gooto kabaaru makko saakii ley leydi Galili fuu.
No Iisaa selliniri ɲawɓe heewɓe
29 Nde ɓe njaltunoo waajordu nduu ndee, ɓe njehi galle Simon e Andire. Yaakuuba e Yuhanna njaadi e maɓɓe. 30 Esii Simon debbo ana lelii yo jontaaɗo. Iisaa yottii tan, haalanaa haala makko, 31 ɓattitii mo, nanngi junngo makko, immini mo. Ɗon e ɗon jontere makko selli, o laatanii ɓe njaatigi.
32 Kiikiiɗe caggal janal naange, yimɓe ngaddani Iisaa ɲawɓe e laddaaɓe fuu. 33 Ngeenndi ndii fuu hawriti dow damal ngal. 34 O sellini ɲawɓe heewɓe, ɲawɓe ɲawuuji ɗi ngaldaa sii. O ribbi seyɗaani'en heewɓe, o accataa seyɗaani'en ɓee kaala, sabi eɓe anndi ko mo woni jaati.
No Iisaa waajorii ley Galili
35 Janngo mum, Iisaa hujji gila law, yehi nokku teelɗo ana waɗa ton duwaawu. 36 Simon e wondiiɓe mum ndarii ana tewta mo. 37 Nde ɓe njiiti mo ndee, ɓe mbii mo:
—Yimɓe fuu ana ndaarte.
38 Iisaa wii ɓe:
—Njehen ley geelle ɓadiiɗe ɗee faa mi waajoo ton duu, sabi ɗum waddi kam.
39 O yehi ley leydi Galili fuu, omo waajoo ley cuuɗi baajorɗi maɓɓe, omo ribba seyɗaani'en.
No Iisaa selliniri ceppaaɗo
40 Gorko ceppaaɗo wari diccii yeeso makko, ndaardi mo, wii:
—So tawii a jaɓii, aɗa waawi sellinde kam!
41 Iisaa yurminaa, foocci junngo mum, memi mo, wii:
—Mi jaɓii, sellu!
42 Ɗon e ɗon, ceppe ɗee iwi e gorko oo, o selli. 43 Oon wakkati fuu, Iisaa yoppiti mo, daalii mo, 44 wii:
—Haya koy, pati humpitin fay gooto, yaa holloy hoore maa jottinoowo sadaka, ngaɗanaa laaɓugol maa ngol sadaka mo Muusaa yamiri oo faa anndina ɓe a sellii.
45 Kaa kanko, o iwi ɗon tan, o darii omo saaka kabaaru oo. Ɗum waɗi so Iisaa ronki naatude geelle, heddii ladde, yimɓe ana iwra tatteeji fuu ana ngara e mum.