7
Haala neesu njaatiraaɓe
Farisa'en e yoga e dunkee'en Sariya iwnooɓe Urusaliima pilii Iisaa. Ɓe njii won e taalibaaɓe makko ana ɲaamira juuɗe coɓuɗe, ɗum woni tawa lootiraali no tawaangal maɓɓe worri nii.*Ngol lootugol juuɗe haɓɓaaki e ittude tuundi, kammari faa joomum fooccitanoo diina waɗiraa. Sabi Farisa'en e Yahuudiyankooɓe fuu ɲaamataa lootaali juuɗe mum'en faa laaɓa, neesu njaatiraaɓe maɓɓe oo ɓe njokki. So ɓe ngartii luumo, ɓe ɲaamataa so ɓe lootaaki. Eɓe njogii neesuuji goɗɗi keewɗi ɗi ɓe njokki, ko wa'i hono lawƴude kore looɗe e potiije e kaaki jakawalle. E oon wakkati, Farisa'en e dunkee'en Sariya lamndii Iisaa, mbii:
—Koɗum waɗi so taalibaaɓe maa ɓee ana mbaasa rewde neesuuji njaatiraaɓe meeɗen ɗii, ana ɲaamira juuɗe coɓuɗe?
O jaabii ɓe, o wii:
—Annabi Esaaya woofaali fey nde sappinoo e mooɗon, onon naafigi'en ɓee, ngol ɗoo konngol:
«Ngol leɲol e haala tan teddinirta kam,
kaa e ley ɓerɗe maɓɓe eɓe ngoɗɗi kam.
Meere ɓe ndewata kam,
sabi ko ɓe tuugii e ley janngingol maɓɓe koo yo jamirooje yimɓe tan.»Esaaya 29.13
Iisaa jokkini hen, wii:
—Oɗon njoppa jamirooje Laamɗo ɗee, oɗon njokka neesuuji yimɓe ɗii. Eyyoo! Oɗon mbaawi salaade yamiroore Laamɗo faa loomtinon nde neesu mooɗon! 10 Sabi Muusaa wii: «Teddin inna maa e baam maa.»Pergu 20.12; Fillitagol Tawreeta 5.16 O wii kasen: «Kuɗuɗo inna mum naa baam mum, wareede laato jukkungo mum.»§Pergu 21.17; Lewinkooɓe 20.9 11 Kaa onon, oɗon mbiya: so neɗɗo wii inna mum naa baam mum: «Ko kaannoo-mi wallirde ma koo yo Korbaan» (ɗum woni sadaka Laamɗo), 12 hankasen fotaa ko o walla inna makko naa baam makko. 13 Hono non tosirton konngol Laamɗo neesuuji ɗi ndonondirton ɗii. Kasen duu oɗon ngaɗa kulle keewɗe baaɗe non.
14 Caggal ɗum, Iisaa nodditi jamaa oo, wii ɗum:
—Kettinanee kam, on fuu paamee: 15 Fay huunde naatataa e neɗɗo so soɓina ɗum, kaa kuɗɗe iwooje e neɗɗo ɗee, kaɲum coɓinta ɗum. [ 16 *E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 16:Jom nowru fuu yo nanu!]
17 Nde Iisaa seertii e jamaa oo so naatoyi ley suudu ndee, taalibaaɓe mum ɓee lamndii ɗum maanaa banndol ngol. 18 O wii ɓe:
—Onon duu, eɗum finkinii on naa? On paamaali ko iwata sella so naata e hunduko neɗɗo koo, soɓintaa joomum? 19 Sabi ɗum naataali e ɓernde joomum, e reedu mum naati, kasen duu ɗum yaltan.
Ɗii haalaaji Iisaa daginirii ɲaamdu fuu. 20 O wii kasen:
—Ko yaltata e ɓernde koo, ɗum soɓinta neɗɗo. 21 Sabi e ɓernde neɗɗo miilooji bonɗi iwata so ndunƴa ɗum e faasigaaku e nguyka e ɲaako'aaku e 22 jeenu e joote e comndam e jammba e somburaaku e haasidaaku e mbonka e mawninkinaare, kaɲum e majjere. 23 Ɗeen geɗe bonɗe fuu e ɓernde iwata, kasen duu kaɲum'en coɓinta neɗɗo.
No debbo mo wanaa Yahuudiyanke goonɗiniri Iisaa
24 Iisaa iwi ɗon fa'i leydi Tirus. O jippii e galle gooto. O yiɗaano fay gooto humpitoo omo ton, kaa o waawaano suuɗaade. 25 E ley ɗum, debbo gooto mo ɓinngel mum dewel laddaa, nani haala makko ana haalee, heɲanii mo sujidi yeeso makko. 26 Oon debbo wanaa Yahuudiyanke, o leɲol Sirifenisi'en. O ɲaagii Iisaa itta ladde ndee e ɓiyiiko oo. 27 Kaa Iisaa wii mo:
—Accu sukaaɓe ɓee kaara tafon. Sabi ɓamde ɲaamdu sukaaɓe so tippoo dawaaɗi moƴƴaa.
28 Debbo oo jaabii, wii mo:
—Goonga, Moobbo, kaa fay dawaaɗi minotooɗi ɗii ana ɲaama ɲaamdu sukaaɓe iwooru e la'al so saama nduu.
29 E oon wakkati, Iisaa wii mo:
—Saabe oo jaabu, hootu, ladde ndee yaltii e ɓiya oo.
30 E ley ɗum, o hooti, o tawi ɓiyiiko oo ana lelii dow leeso, ladde ndee yaltii e mum.
No Iisaa selliniri gorko paho mo haala mum laaɓaa
31 Iisaa iwi leydi Tirus, wardi leydi Sidon, tacciti leydi ndi geelle sappo ndii, warti weendu Galili. 32 O waddanaa gorko paho mo haala mum laaɓaa, o ɲaagaa o fawa junngo makko e dow mum. 33 E oon wakkati, Iisaa woɗɗintini mo jamaa oo, waɗi peɗeeli mum e noppi makko, sirƴi, memiri cirƴe ɗee ɗemngal makko. 34 Caggal ɗum, o tiggitii kammu, o uumi, o wii paho oo:
Efata! (Ɗum woni: «Sukkita!»)
35 Ɗon e ɗon, noppi gorko oo cukkiti, ɗemngal mum tonngitii, hedde ana haalira no haalirtee nii. 36 Iisaa haɗi yimɓe ɓee haalande ɗum fay gooto. Kaa omo haɗa ɓe ɗum tan, eɓe ɓeydoo haalde. 37 Ɓe kaaynaa faa yottii kaaddi, eɓe mbiya:
—Golle makko fuu ana moƴƴi. Omo nanina faaɗuɓe, omo haalina muumɗuɓe.

*7:2 Ngol lootugol juuɗe haɓɓaaki e ittude tuundi, kammari faa joomum fooccitanoo diina waɗiraa.

7:7 Esaaya 29.13

7:10 Pergu 20.12; Fillitagol Tawreeta 5.16

§7:10 Pergu 21.17; Lewinkooɓe 20.9

*7:16 E ɗereeji ɓooyɗi ɗii, yoga ana ɓeyda aaya 16:Jom nowru fuu yo nanu!