1 Iisaa fuɗɗi haaldirde e maɓɓe e banndol, o wii:

—Neɗɗo gooto tuti ngesa peguuje, o filtini nga kokowol, o asi ngaykaare ɓoosirde, o mahi doomirdu. Caggal ɗum, o hasiri nga woɓɓe, o dawi. 2 Nde teɓugol yottinoo, o neli golloowo makko to remooɓe ɓee too, ɓe ngaddanoya mo ngeɗu makko e ɓiɓɓe peguuje ɗee. 3 Ɓe nanngi nelaaɗo oo, ɓe pii ɗum, ɓe mbirfini ɗum juuɗe teete. 4 O neli e maɓɓe golloowo makko goɗɗo. Ɓe koyni ɗum, ɓe eli ɗum. 5 Jom ngesa oo neli kasen golloowo mum tataɓo, ɓe mbari ɗum. Non ɓe ngaɗiri woɓɓe heewɓe: ɓe pii yoga, ɓe mbari yoga. 6 Jooni kaa gooto tan o heddorii, ɓiyiiko korsuɗo oo. Sakitii o neli oo duu e maɓɓe, o wii: «Ɓe njaagoto ɓiyam oo.» 7 Kaa remooɓe ɓee mbiyondiri e ko'e mum'en: «Oo woni donoowo mo. Ngaree mbaren mo, keddoro-ɗen ngesa ngaa!» 8 Ɓe nanngi ɓiɗɗo oo, ɓe mbari ɗum, ɓe mbedii ɗum to caggal ngesa too.

9 Jooni nee, hono jom ngesa oo waɗata? O waran, o halka remooɓe ɓee, o hasira ngesa ngaa woɓɓe. 10 Tama on njanngaali ko winndaa ley Binndi ɗii koo?

12 Hooreeɓe Yahuudiyankooɓe tewti no nanngira Iisaa, sabi ɓe paamii ngol banndol e maɓɓe fewti. Kaa ɓe cuusaano jamaa oo, ɗum waɗi so ɓe njoppi mo, ɓe mbitti.

13 Ɓe neli e makko yoga e Farisa'en e howruuɓe Hirudus yalla ana tuufinira mo konngol makko. 14 Ɓe ngari, ɓe mbii mo:

—Moobbo, miɗen anndi a goongirante: a hulataa fay gooto, sabi a ɓurdintaa yimɓe, aɗa jannginira laawol Laamɗo ngol goonga. Ana dagoo min ndokka kaananke Roma mawɗo oo lampo naa dagaaki? Min ndokka mo naa pati min ndokka mo?

15 Nde wonnoo omo anndi naafigaaku maɓɓe, o wii ɓe:

—Koɗum waɗi so oɗon tuufana kam? Ngaddanee kam mbuuɗu cardi faa mi yiya ɗum.

16 Ɓe ngaddani mo. O lamndii ɓe:

—Natal homo e innde homo woni ɗoo?

Ɓe mbii mo:

—Kaananke Roma.

17 O jaabii ɓe, o wii:

—Ndennoo ndokkee kaananke Roma ko jey, ndokkee Laamɗo duu ko jey.

Ɓe kaaynaa e makko.

18 Yoga e Saduki'en ngari e makko. Kamɓe ngoni fennuɓe immital. Ɓe lamndii mo, ɓe mbii:

19 —Moobbo, Muusaa yamirii en so neɗɗo maayii heɓaali ɓiɗɗo, miɲum naa mawnum ɓamta debbo ɗalaaɗo oo yalla ana heɓana ɗum ɓeyngu.†Fillitagol Tawreeta 25.5 20 Waɗiino e ɓettaade rimdaaɓe njeɗɗon. Arano oo ɓami debbo, maayi, heɓaali ɓiɗɗo. 21 Ɗiɗaɓo oo ɓamti debbo oo, kaɲum duu maayi heɓaali ɓiɗɗo. Tataɓo oo duu waɗi hono non. 22 Hono nii njeɗɗon ɓee fuu ɓamiri mo, ɗalaali ɓiɗɗo. Caggal maɓɓe ɓe fuu, debbo oo duu maayi. 23 Ndennoo, ɲannde immital, homo e maɓɓe debbo oo laatotoo jom suudu mum? Sabi ɓe njeɗɗon fuu ɓe ɓamiino mo!

24 Iisaa jaabii ɓe, wii:

—Hee on majjii! On paamaali Binndi ɗii, on paamaali baawɗe Laamɗo ɗee. 25 Sabi so maayɓe immitike, worɓe ɓamataa, rewɓe ɓamataake, ɓe laatoto hono no malaa'ika'en wonɓe dow kammu ɓee nii. 26 Ko maayɓe immitoto koo, on njanngaali e dewtere Muusaa haala wuutuure, hono Laamɗo haaldiri e makko, wii: «Miin woni Laamɗo Ibarahiima, Laamɗo Isiyaaka, Laamɗo Yaakuuba»?‡Pergu 3.6,15-16 27 Laamɗo yo Laamɗo wuurɓe, wanaa Laamɗo maayɓe.§Gila e jamaanu Muusaa tawi Ibarahiima e Isiyaaka e Yaakuuba maayii gila ko ɓooyi. Ko Laamɗo wii yo Laamɗo maɓɓe koo, holli eɓe nguuri. On majjuɓe sanne.

28 Dunkee Sariya gooto ɓattitii Iisaa, nani jeddondiral maɓɓe, nani o jaabike Saduki'en ɓee faa gasi, lamndii mo:

—Jamirooje ɗee fuu, honde ɓuri teentilaade?

29 Iisaa jaabii mo:

—Ɓurnde fuu teentilaade e jamirooje ɗee yo ndee ɗoo: «Hettina Israa'iila, Laamɗo Joomiraaɗo meeɗen oo tan woni Joomiraaɗo. 30 Yiɗir Laamɗo Joomiraaɗo maa ɓernde maa fuu e yonki maa fuu e hakkille maa fuu e semmbe maa fuu.»*Fillitagol Tawreeta 6.4-5 31 Ɗiɗaɓerde ndee yo hono mayre, kayre woni: «Njiɗiraa tanaa maa no njiɗir-ɗaa hoore maa nii.»†Lewinkooɓe 19.18 Walaa fuu yamiroore ɓurnde ɗee ɗiɗi teentilaade.

32-33 Dunkee Sariya oo wii mo:

—Moobbo! A haalii goonga nde mbii-ɗaa Laamɗo tan woni Joomiraaɗo, kasen duu Laamɗo goɗɗo walaa so wanaa kanko. E yiɗirde Laamɗo ɓernde fuu e hakkille fuu e semmbe fuu, e yiɗirde tanaa no hoore mum nii, kanjum ɓuri sadakaaji duppamaaji e kirsamaaji fuu! Haala maa ana selli sanne.

34 Nde Iisaa yii o jaaborike hakkilantaaku ndee, wii mo:

—A woɗɗaa Laamu Laamɗo oo.

Caggal ɗum, fay gooto suusaali lamndaade Iisaa huunde.

35 Nde Iisaa waajotoo ley Suudu Dewal Mawndu ndee, wii:

—Hono dunkee'en Sariya ɓee mbaawiri wiirude Almasiihu oo yo taanii Daawuuda tan? 36 Sabi Daawuuda e hoore mum wiirii Ruuhu Ceniiɗo:

Jamaa keewɗo ana hettiranoo Iisaa seyo. 38 E ley waajagol makko ngol, o wii ɓe:

—Ndeentee e dunkee'en Sariya yiɗuɓe yiiloraade saayaaji mawɗi e jowteede ley luumooji, 39 fooɗantooɓe joolle ɓurɗe teddude e ley cuuɗi baajorɗi e ley yanngeeji fuu. 40 Eɓe teeta cuuɗi rewɓe talka'en ɓe worɓe mum'en maayi, eɓe njuutina duwaawuuji maɓɓe faa ɓe nanndinkinoo e moƴƴuɓe. Kamɓe, jukkungo naawngo ɓurata jippineede e muuɗum'en.

41 Iisaa jooɗii fewti e keesu Suudu Dewal Mawndu nduu, yii no jamaa oo waɗirta kaalisi e keesu oo nii. Arsukunte'en heewɓe ngaɗi e makko kaalisi keewɗo. 42 Debbo talka mo gorum maayi wari, waɗi hen buuɗi ɗiɗi. 43 Iisaa noddi taalibaaɓe mum ɓee, wii ɗum'en:

—Miɗo haalana on goonga: oo debbo talka, ko o waɗi e ley keesu oo koo ana ɓuri ko ɓee too fuu ngaɗi hen koo. 44 Sabi ɓe fuu, ko bonnantaa ɓe huunde tan ɓe ngaɗi hen, kaa kanko debbo oo, ko o hasindini e mum o waɗi hen, ko o jogii faa o wuurda koo fuu.