8
Haala nguurndam kaɓɓiiɗam e Ruuhu Laamɗo
Jooni kaa, jukkungo fuu walaa e haɓɓiiɓe e Iisaa Almasiihu ɓee, sabi baawɗe Ruuhu dokkooje en nguurndam saabe Iisaa Almasiihu ɗee ittii en e baawɗe luuttal, kaɲum e maayde fuu. Ko Sariya Muusaa ronki timminde saabe loore terɗe men koo, ɗum Laamɗo timmini. Faa o tosa luutti o neldi Ɓiyiiko jaati dow mbaadi nanndundi e ndi ɓiɓɓe aadama luuttooɓe ndii. E mum o jukki luuttal golloowal e ley terɗe men ngal. Ɗum fuu yalla laaɓal ngal Sariya oo yamiri ngal ana hiɓɓa e meeɗen, enen jokkuɓe Ruuhu ɓe njokkaali e giɗaaɗe yonki mum'en ɓee. Haɓɓiiɓe e giɗaaɗe yonki ɓee, giɗaaɗe yonki miilata, kaa haɓɓiiɓe e Ruuhu ɓee, ko Ruuhu jey koo miilata. Miilde giɗaaɗe yonki mum tan, maayde waddanta neɗɗo, kaa noo, miilde ko Ruuhu jey koo, nguurndam e jam waddanta neɗɗo. Sabi miiloowo giɗaaɗe yonki mum tan yo gaɲo Laamɗo, sabi joomum ɗowtantaako Sariya Laamɗo oo, ko selli hen dee, waawaa jaati. Haɓɓiiɓe e giɗaaɗe yonki ɓee mbaawaa welde Laamɗo.
Kaa onon, on kaɓɓataako e giɗaaɗe yonki so Ruuhu Laamɗo ana e mon, e Ruuhu oo kaɓɓoto-ɗon. Neɗɗo fuu mo walaa Ruuhu Almasiihu oo, waldaa e Almasiihu. 10 Kaa so Almasiihu wonii e mon, fay so taweede terɗe mon ɗee yo maayɗe saabe luuttal ngal, yonkiiji mon ɗii kaa yo guurɗi kammari on nanngiraama fooccitiiɓe. 11 Laamɗo guurtinɗo Iisaa Almasiihu e hakkunde maayɓe oo, so Ruuhu mum ana e mon, kaɲum jaati hokkata terɗe mon maayooje ɗee nguurndam, o hokkiran ɗum Ruuhu makko gonɗo e mon oo.
12 Jooni kaa, sakiraaɓe, so won ko tilsinte-ɗen, wanaa jokkude giɗaaɗe yonki tilsinte-ɗen. 13 So on nguurdii no giɗaaɗe yonki ngorri nii fuu, on maayan. Kaa so on mbardii giɗaaɗe ɗee Ruuhu Laamɗo oo, on nguuran. 14 Ɓe Ruuhu Laamɗo oo ɗowata ɓee yo ɓiɓɓe Laamɗo. 15 Sabi Ruuhu mo Laamɗo hokki on oo waɗataa on maccuɓe faa wartira on e kulol. Ko keɓu-ɗon dee, Ruuhu gaɗoowo on ɓiɓɓe Laamɗo. Kanko waɗata en noddiren Laamɗo «Abba». 16 Ruuhu oo jaati, kaɲum e ɓerɗe men ɗee ana ceedoo en ɓiɓɓe Laamɗo. 17 So en ɓiɓɓe, en ronooɓe duu. So en ronooɓe ko Laamɗo fodi koo, en rondooɓe e Almasiihu. So eɗen torridee e makko, en keɓidan e makko teddeengal duu.
Haala teddeengal garoyoowal
18 Miɗo anndi torraaji meeɗen hannde ɗii mbaawaa fonndeede e teddeengal ngal Laamɗo ɓannginanta en janngo ngal. 19 Tagoore ndee fuu ana heppi ɲalaande nde Laamɗo ɓannginta teddeengal ɓiɓɓe mum ndee. 20 Sabi tagoore ndee, baawɗe naɓooje nde e meere laamotoo nde. Wanaa e sago mayre ɗum waɗaa, Laamɗo muuyrunoo ɗum non. Kaa jikke ana woodi, 21 sabi tagoore ndee tonngitete iwde e tonngoode ɲolgol, soottitee heɓa ngeɗu e teddeengal ngal ɓiɓɓe Laamɗo ɓee keɓata ngal. 22 Sabi eɗen anndi, faa jooni tagoore ndee fuu ana uuma ana tampi e naawalla ŋatawere. 23 Wanaa ɗum tan, enen heɓirɓe Ruuhu Laamɗo oo no dokkal Laamɗo adiingal nii ɓee duu eɗen uuma, sabi eɗen keppi Laamɗo soottitaaki terɗe men ɗee waɗa en ɓiɓɓe mum. 24 Sabi e ley jikke kisina-ɗen. Kaa jikke keɓaaɗo ŋoottii laataade jikke, sabi neɗɗo fawataa jikke e ko heɓi. 25 Kaa so eɗen pawa jikke e ko en keɓaali tafon, en ndoomiran ɗum sawraare.
26 Hono non Ruuhu oo waran walla en e loore men duu, sabi en anndaa no kaan-ɗen waɗirde duwaawu nii. Kaa Ruuhu oo e hoore mum ɲaaganto en Laamɗo, ɲaagoroo uumaali ɗi mbaawaa sifeede e haalaaji. 27 Laamɗo kumpitiiɗo ko woni ley ɓerɗe men oo duu ana anndi anniya Ruuhu, sabi e sago makko Ruuhu oo ɲaagirantoo seniiɓe ɓee.
28 Eɗen anndi, yiɗuɓe Laamɗo noddiraaɓe anniya makko ɓee, Laamɗo ana waɗa huunde fuu gollida faa laatanoo ɗum'en ko moƴƴi. 29 Sabi ɓe Laamɗo anndi gila tagaaka ɓee, o hoddiranii ɗum'en nanndude e Ɓiyiiko oo, yalla Ɓiɗɗo oo ana laatoo hammadiijo sakiraaɓe heewɓe. 30 Kasen duu ɓe o hoddirani ɓee, o noddii ɗum'en, ɓe o noddi ɓee, o nanngirii ɗum'en fooccitiiɓe, ɓe o nanngiri fooccitiiɓe ɓee, o hokkii ɗum'en ngeɗu mum'en e teddeengal makko.
Haala jilli Almasiihu
31 Caggal ɗum fuu, koɗum mbiyaten? So Laamɗo ana wondi e men, homo waawi honude en? 32 Kanko, fay Ɓiyiiko oo e hoore mum mo haɗaali en, o hokkitirii ɗum kammari men en fuu. Fay huunde haɗataa mo hokkude en ko moƴƴi fuu, o hokkida en ɗum e mum. 33 Homo naɓata ɓe Laamɗo suɓii ɓee sariya? Fay gooto, sabi Laamɗo nanngirii ɓe fooccitiiɓe! 34 Homo waawi liɓude ɓe e sariya? Walaa, sabi Iisaa Almasiihu maayanii en, ko ɓuri ɗum fuu, o wuurtanii en. Omo jooɗii ɲaamo Laamɗo omo ɲaaganoo en. 35 Koɗum waawi seenndude en e jilli ɗi Almasiihu yiɗi en ɗii? Ɓillaare naa, wemmbere naa, torra naa, yolbere naa, kolndam naa, farati naa, naa kaafaawi? 36 Nii Binndi ɗii mbiiri:
«Saabe maa miɗen nii kosa maayde
ɲannde fuu,
miɗen nanngiraa no baali kirsoyteeɗi nii.»* Jabuura 44.23
37 Ɗum fuu e taweede, eɗen keɓira jaalogal manngal saabe jiɗɗo en oo. 38 Sabi miɗo taƴori, wanaa maayde, wanaa nguurndam, wanaa malaa'ika'en, wanaa laamu, wanaa ko wari jooni, wanaa ko waroyta, wanaa semmbe, 39 wanaa baawɗe gonɗe dow, wanaa gonɗe ley, wanaa huunde fuu ko tagaa, fay huunde waawaa seenndude en e jilli ɗi Laamɗo waɗi e men ɗii e ley haɓɓagol men e Joomiraaɗo men Iisaa Almasiihu.

*8:36 Jabuura 44.23