23
1 Paavali katsoi suoraan neuvoston jäseniin ja aloitti:
»Hyvät veljet, minulla on aina ollut Jumalan edessä puhdas omatunto.»
2 Silloin ylipappi Ananias käski niitä, jotka seisoivat lähellä Paavalia, läimäyttää häntä vasten suuta.
3 Paavali sanoi: »Jumala lyö sinua itseäsi, senkin teeskentelijä*Sananmukaisesti: »valkeaksi kalkittu seinä».! Mikä tuomari sinä olet? Rikot lakia, kun käsket noin vain lyödä minua.»
4 Paavalin lähellä olevat miehet varoittivat: »Näinkö sinä puhut Jumalan ylipapille?»
5 Paavali vastasi: »En tiennyt, että hän on ylipappi. Raamatussahan sanotaan: ’Älä puhu pahaa kenestäkään kansasi johtajasta.’»†Sananmukaisesti: »valkeaksi kalkittu seinä».
6 Silloin Paavali muisti erään asian. Neuvoston jäsenistä osa oli fariseuksia, osa saddukeuksia. Niinpä hän huusi: »Olen fariseusten jälkeläinen ja itsekin fariseus. Olen oikeuden edessä siksi, että uskon kuolleiden ylösnousemukseen!»
7 Odotetusti neuvosto jakautui nyt kahtia, 8 sillä saddukeukset eivät usko henkien olemassaoloon, ylösnousemukseen eivätkä enkeleihin kuten fariseukset.
9 Syntyi kova hälinä. Muutamat fariseusten opettajat alkoivat väittää, että Paavali oli oikeassa, ja huusivat: »Ei hänessä mitään vikaa ole. Ehkä henki tai enkeli on tosiaan puhunut hänelle Damaskon-matkalla‡Sisältyy ajatukseen..»
10 Meteli yltyi ja Paavalia kiskottiin sinne tänne. Komentaja pelkäsi, että hänet revittäisiin kappaleiksi ja käski sotilaiden pelastaa hänet ja viedä voimakeinoin oikeussalista kasarmiin.
11 Seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin vieressä ja sanoi hänelle: »Sinun ei tarvitse pelätä. Saat puhua minusta Roomassa niin kuin olet puhunut täällä Jerusalemissakin.»
12-13 Seuraavana aamuna yli neljäkymmentä juutalaista sopi keskenään, että he eivät söisi eivätkä joisi mitään ennen kuin olisivat tappaneet Paavalin. 14 He menivät kertomaan ylipapeille ja muille kansanjohtajille valastaan ja pyysivät: 15 »Käskekää komentajan tuoda Paavali taas oikeuteen. Sanokaa, että aiotte tehdä joitakin lisäkysymyksiä. Tapamme hänet matkalla.»
16 Paavalin sisarenpoika sai kuitenkin vihiä suunnitelmasta ja tuli kasarmiin kertomaan siitä Paavalille.
17 Paavali kutsui erään upseerin luokseen ja pyysi: »Vie tämä poika komentajan luo. Hänellä on tärkeää asiaa.»
18 Upseeri täytti pyynnön ja sanoi komentajalle: »Vankina oleva Paavali sanoi, että pojalla olisi sinulle jotain asiaa.»
19 Komentaja veti pojan syrjään ja kysyi: »No, mitä sinä tahdot?»
20 Poika vastasi: »Juutalaiset aikovat pyytää sinulta, että veisit Paavalin huomenna takaisin oikeuteen. He haluaisivat muka vielä jatkaa kuulustelua. 21 Mutta älä päästä häntä! Kadun varrella on nimittäin yli neljäkymmentä miestä valmiina hyökkäämään hänen kimppuunsa ja tappamaan hänet. He ovat vannoneet, etteivät syö tai juo mitään, ennen kuin Paavali on kuollut. Kaikki on valmiina, vain sinun suostumuksesi enää tarvitaan.»
22 Ennen kuin komentaja päästi pojan menemään, hän varoitti tätä: »Älä paljasta kenellekään, mitä kerroit minulle.» 23-24 Komentaja pyysi luokseen kaksi upseeria ja antoi käskyn: »Varustakaa iltaan kello yhdeksään mennessä kaksisataa sotilasta lähtemään Kesareaan. Tarvitsette myös kaksisataa keihäsmiestä ja seitsemänkymmentä ratsua. Antakaa Paavalille hevonen ja saattakaa hänet turvallisesti maaherra Felixin luo.»
25 Sitten hän kirjoitti maaherralle kirjeen:
26 »Claudius Lysias tervehtii hänen ylhäisyyttään, maaherra Felixiä.
27 Juutalaiset ottivat tämän miehen kiinni ja olivat vähällä tappaa hänet. Lähetin sotilaat pelastamaan hänet, kun kuulin, että hän on Rooman kansalainen. 28 Toimitin hänet juutalaisten neuvoston eteen saadakseni selville, mitä hän oli tehnyt. 29 Huomasin pian, että kiista koski juutalaisten uskoa, eikä mies varmastikaan ansainnut vankeutta eikä kuolemantuomiota. 30 Kun sain tietää, että on tehty salaliitto hänen murhaamisekseen, päätin lähettää hänet luoksesi. Pyydän syyttäjiäkin esittämään asiansa sinulle.»
31 Sotilaat veivät Paavalin illalla määräyksen mukaan Antipatrikseen. 32 He palasivat seuraavana päivänä kasarmille, mutta Paavali jatkoi matkaa Kesareaan ratsujoukon saattamana.
33 Perillä Kesareassa ratsumiehet esittelivät Paavalin maaherralle ja antoivat kirjeen. 34 Luettuaan viestin maaherra kysyi, mistä Paavali oli kotoisin.
»Olen Kilikiasta», Paavali vastasi.
35 »Kuulustelen sinua sitten tarkemmin, kun syyttäjäsi tulevat», maaherra sanoi ja käski pitää Paavalia vangittuna kuningas Herodeksen linnassa.