2
1 Neljätoista vuotta myöhemmin palasin taas Jerusalemiin, tällä kertaa Barnabaan kanssa. Tiitus tuli mukanamme. 2 Jumala oli käskenyt minun selostaa siellä uskonveljille, millä tavoin esitän hyvän uutisen pakanoille. Selostin asian yksityisesti seurakunnan johtajille, niin että he varmasti ymmärtäisivät mitä opetan ja, niin kuin toivoin, pitäisivät sitä oikeana. 3 Niin kävikin. Ei edes vaadittu, että matkatoverini Tiitus ympärileikkauttaisi itsensä, vaikkei hän ole juutalainen vaan kreikkalainen.
Väittely laista
4 Ongelman herättivät eräät kristittyinä esiintyvät henkilöt, jotka itse asiassa kuitenkaan eivät olleet Kristukseen uskovia. He alkoivat vakoilla meitä, jotta saisivat selville, millaista se kristityn vapaus oikein on – heitä kiinnosti tietää, noudatammeko me juutalaisten lakeja. He halusivat sitoa meidät säännöillään, niin että olisimme kuin orjat kahleissa. 5 Emme jääneet hetkeksikään kuuntelemaan heitä. Tehän olisitte helposti voineet saada sen käsityksen, että ympärileikkaus ja juutalaisten lakien noudattaminen ovat Jumalan suosioon pääsemisen ehtona.*Sisältyy ajatukseen.
6 Seurakunnan johtajilla ei ollut mitään huomauttamista julistukseni sisällöstä. Ei minusta muuten ollut ollenkaan tärkeää, miten arvostettuja he olivat, sillä kaikkihan me olemme samanarvoisia Jumalan edessä. 7-8-9 Kun seurakunnan tukipylväät – Pietari, Jaakob ja Johannes – näkivät, miten paljon Jumala oli käyttänyt minua työssä pakanoiden hyväksi, he tulivat puristamaan Barnabaan ja minun kättämme yhteistyön merkiksi: me jatkaisimme työtä pakanoiden parissa, he juutalaisten. Jumala oli antanut meille kummallekin oman lahjamme: Pietari oli saanut kyvyn puhua juutalaisille, minä pakanoille. 10 Ainoa, mistä meitä muistutettiin, oli köyhien auttaminen. Se onkin jatkuvasti ollut sydämelläni.
11 Mutta kun Pietari tuli Antiokiaan, minun oli kaikkien kuullen vastustettava häntä, sillä mielestäni hän teki väärin. 12 Tultuaan sinne hän aluksi söi yhdessä pakanuudesta kääntyneiden kristittyjen kanssa. Nämä eivät olleet ympärileikkauttaneet itseään eivätkä muutenkaan noudattaneet juutalaisten lakeja.†Sisältyy ajatukseen. Sitten sinne tuli joitakin Jaakobin ystäviä. Pietari lakkasi silloin syömästä pakanoiden kanssa, sillä hän pelkäsi, mitä innokkaat juutalaisten lain kannattajat sanoisivat – hehän pitivät ympärileikkausta pelastumisen ehtona. 13 Kaikki juutalaiskristityt, jopa Barnabaskin, lankesivat tekopyhyyteen Pietarin esimerkin mukaan. 14 Kun näin, että heidän käytöksensä oli ristiriidassa sen kanssa mitä he väittivät uskovansa, sanoin Pietarille kaikkien kuullen: »Vaikka oletkin syntyperäinen juutalainen, olet hylännyt juutalaisten lait jo kauan sitten. Miksi ihmeessä nyt yhtäkkiä yrität saada pakanoita noudattamaan niitä? 15 Sinä ja minä – me olemme syntyperältämme juutalaisia emmekä pakanoita. 16 Ja kuitenkin me juutalaiskristityt tiedämme hyvin, ettemme voi päästä Jumalan omiksi uskonnollisia lakejamme noudattamalla. Jumalalle kelpaa vain Jeesukseen Kristukseen turvautuva ihminen. Siksi mekin olemme uskoneet häneen, että Jumala hyväksyisi meidät yhteyteensä. Tuo hyväksyminen perustuu siis uskoon eikä juutalaisten lakien tottelemiseen. Kukaan ei pelastu niitä noudattamalla.»
17 Entä jos ensin uskomme Jeesuksen pelastavan meidät, mutta sitten huomaammekin, että olemme erehtyneet ja että laki meidät pelastaa? Silloinhan olisi sanottava, että usko Kristukseen on tullut meille turmioksi. Älköön sellainen edes juolahtako mieleen kenellekään! 18 Päinvastoin, teemme syntiä, jos vieläkin pyrimme pelastumaan omalla uskonnollisuudellamme ja hyvillä töillämme. 19 Kun luin Raamatun kirjoituksia, aloin näet tajuta, etten koskaan löytäisi Jumalaa sillä yritysten ja epäonnistumisten tiellä, jolle laki johtaa. Ymmärsin, että Jumala hyväksyy minut, kun uskon Kristukseen.‡Sananmukaisesti: »sillä lain kautta kuolin laille elääkseni Jumalalle».
20 Minut on ristiinnaulittu Kristuksen kanssa. Minä itse en enää elä, vaan Kristus elää minussa. Elän koko maanpäällisen elämäni luottaen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja kuoli puolestani. 21 En voi pitää Kristuksen kuolemaa merkityksettömänä. Eihän hänen olisi tarvinnut kuolla, jos voisimme pelastua noudattamalla juutalaisten lakeja.