14
1 Jeesus jatkoi puhettaan: »Älkää olko murheissanne. Te uskotte Jumalaan – uskokaa siis minuunkin. 2 Siellä missä minun Isäni asuu, on paljon tilaa, ja minä menen sinne valmistamaan teidän tuloanne. 3 Kun sitten kaikki on valmista, tulen hakemaan teitä, ja saatte aina olla minun luonani. Jos niin ei olisi, sanoisin sen teille suoraan. 4 Tehän tiedätte, minne minä olen menossa ja miten sinne pääsee.»
5 »Emme me tiedä», Tuomas sanoi. »Meillä ei ole aavistustakaan siitä, minne sinä olet menossa – kuinka sitten tietäisimme, miten sinne pääsee?»
6 Jeesus sanoi Tuomaalle: »Minä olen tie, totuus ja elämä. Isän luo ei kukaan pääse muuten kuin tulemalla minun luokseni. 7 Jos olisit ymmärtänyt kuka minä olen, olisit käsittänyt myös millainen minun Isäni on. Tästä lähtien sinä tunnet hänet – olethan nähnyt hänet!»
8 Silloin Filippus sanoi: »Anna meidän nähdä Isä, niin olemme tyytyväisiä.»
9 Jeesus vastasi: »Etkö sinä, Filippus, vielä tiedä edes kuka minä olen, vaikka olen ollut näin kauan teidän kanssanne? Jokainen, joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän. Miksi siis pyydät saada nähdä Isän? 10 Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä minussa? En ole itse keksinyt sitä, mitä puhun, vaan saanut sen Isältä, joka asuu minussa. Hän tekee työtään minun välitykselläni. 11 Uskokaa, että minä olen Isässä ja Isä minussa. Uskokaa edes niiden suurten ihmeiden tähden, jotka olette nähneet minun tekevän.
12 Totta totisesti: jokainen, joka uskoo minuun, tekee samoja tekoja kuin minä olen tehnyt – ja suurempiakin, koska menen Isän luo. 13 Te voitte pyytää häneltä mitä tahansa minuun vedoten, ja minä teen sen, että Isää ylistettäisiin siitä mitä Poika tekee. 14 Muistakaa: teen kaiken, mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte!
Lupaus Pyhästä Hengestä
15 Jos rakastatte minua, niin myös tottelette minua. 16 Pyydän Isää antamaan teille toisenkin auttajan*Tai »lohduttajan» tai »puolustusasianajajan»., joka ei jätä teitä koskaan. 17 Hän on Pyhä Henki, ja hän johtaa teidät koko totuuteen. Useimmat ihmiset eivät ota häntä vastaan, sillä he eivät näe häntä eivätkä tunne häntä. Mutta te tunnette, sillä hän pysyy teidän luonanne ja teissä itsessänne. 18 En minä hylkää teitä enkä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen takaisin luoksenne. 19 Vain vähän aikaa enää, niin olen jo lähtenyt maailmasta, mutta silti olen lähellä teitä. Mutta palaan elämään – ja tekin saatte elää. 20 Sinä päivänä te tiedätte, että olen Isässäni, te minussa ja minä teissä. 21 Joka tottelee minua, myös rakastaa minua, ja koska hän minua rakastaa, Isä rakastaa häntä, ja minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.»
22 Juudas – ei Juudas Iskariot, vaan Jeesuksen toinen samanniminen oppilas, Jaakobin poika – sanoi hänelle: »Miksi ilmaiset itsesi vain meille, oppilaillesi, etkä muulle maailmalle?»
23 Jeesus vastasi: »Siksi, että ilmaisen itseni vain sellaiselle, joka rakastaa ja tottelee minua. Myös Isä rakastaa häntä, ja me tulemme ja jäämme hänen luokseen. 24 Joka ei rakasta minua, ei voi myöskään totella minua – eikä Isääni, joka minut tänne lähetti. 25 Puhun teille näistä asioista nyt kun vielä olen luonanne. 26 Mutta kun Isä lähettää teille auttajan†Tai »lohduttajan» tai »puolustusasianajajan»., Pyhän Hengen, minun edustajanani‡Sananmukaisesti: »minun nimessäni»., hän opettaa teille kaiken ja muistuttaa teitä siitä, mitä itse olen teille puhunut.
27 Jätän teille lahjan: rauhan. Minun antamani rauha ei ole särkyvä kuten maailman rauha. Älkää siis kantako huolia ja pelkoja. 28 Muistakaa, mitä olen teille sanonut: menen pian pois, mutta tulen vielä takaisin teidän luoksenne. Jos todella rakastatte minua, olette iloisia siitä, että menen nyt Isän luo, joka on minua suurempi. 29 Olen puhunut teille edeltäpäin kaikista näistä asioista, että uskoisitte minuun, kun ne sitten tapahtuvat.
30 Minulla ei ole enää tilaisuutta puhua paljoakaan teidän kanssanne, sillä nyt on pahuuden valtiaan hetki. Minuun hänellä ei ole valtaa. 31 Teen vapaaehtoisesti sen, mitä Isä minulta pyytää, jotta maailma saisi tietää minun rakastavan Isää.
Tulkaa, meidän täytyy nyt lähteä!»