1 Lopetettuaan puheensa Jeesus lähti takaisin Kapernaumiin.

2 Erään Rooman armeijan upseerin orja, joka oli isännälleen hyvin arvokas, oli juuri silloin vakavasti sairaana. 3 Kuultuaan Jeesuksesta upseeri lähetti muutamia nimekkäitä juutalaisia pyytämään, että tämä tulisi ja parantaisi sairaan. 4 Miehet tekivät niin. He pyysivät hartaasti Jeesusta mukaansa vedoten siihen, että upseeri oli tehnyt paljon hyvää.

»Hän jos kuka ansaitsee, että autat häntä, 5 sillä hän on osoittanut rakkautta juutalaisia kohtaan. Hän on rakentanut meille synagogankin», he sanoivat.

6-7 Jeesus lähti heidän mukaansa. Kun he olivat jo lähellä taloa, upseeri lähetti muutamia ystäviään sanomaan: »Herra, älä vaivaudu tulemaan kotiini, sillä en ansaitse sellaista kunniaa enkä ole tarpeeksi hyvä edes tulemaan luoksesi. Voit varmasti parantaa palvelijani pelkällä sanalla siinä, missä nyt olet. 8 Olen itse ylempien upseerien alainen ja komennan omia miehiäni. Sanon vain: ’Mene!’ ja sotilas menee, tai ’tule!’ ja hän tulee. Ja kun sanon palvelijalleni: ’Tee tämä tai tuo’, hän tekee. Sano siis vain: ’Tule terveeksi!’, niin palvelijani toipuu.»*Tämä ajatus sisältyy edelliseen jakeeseen.

9 Jeesus oli hämmästynyt. Hän sanoi väkijoukolle: »En ole tavannut yhtään juutalaista, jolla olisi tällainen usko.»

10 Kun upseerin ystävät palasivat tämän taloon, orja oli siellä täysin terveenä.

11 Vähän tämän jälkeen Jeesus lähti oppilaidensa kanssa Nain-nimiseen kaupunkiin. Kuten tavallista, paljon ihmisiä seurasi hänen kintereillään. 12 Heidän ehtiessään kaupungin portille tuli hautajaissaatto heitä vastaan. Erään leskiäidin ainoa poika oli kuollut. Äidin mukana kulki suuri surevien joukko.

13 Kun Jeesus näki äidin, hänet valtasi syvä myötätunto ja hän sanoi: »Älä itke!» 14 Sitten hän astui paarien luo, ja kantajat pysähtyivät. »Poika, tule takaisin elämään», hän sanoi.

15 Poika nousi istumaan ja sanoi jotain ympärillään oleville. Jeesus antoi hänet takaisin hänen äidilleen.

16 Ihmiset joutuivat pelon valtaan ja alkoivat kiittää Jumalaa. »Tänne on tullut suuri profeetta», he sanoivat. »Olemme tänään nähneet Jumalan toimivan.»

17 Tapahtuneesta levisi tieto ympäri Juudeaa ja sen ulkopuolellekin.

18 Johannes Kastajan oppilaat kuulivat pian tästä kaikesta ja kertoivat Johannekselle. 19 Silloin hän lähetti kaksi heistä kysymään Jeesukselta: »Oletko sinä tosiaan Messias†Sananmukaisesti: »se tuleva». vai onko meidän yhä odotettava häntä?»

20-21-22 Johanneksen oppilaat löysivät Jeesuksen sairaiden keskeltä – hän paransi rampoja ja sokeita ja ajoi ihmisistä demoneja. Kuultuaan Johanneksen esittämän kysymyksen hän vastasi: »Menkää kertomaan Johannekselle, mitä olette täällä nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näkönsä, liikuntakyvyttömät juoksevat, lepratautisissa ei näy enää sairauden merkkiäkään, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään eloon ja köyhät saavat kuulla Jumalan iloisen uutisen. 23 Sanokaa Johannekselle myös: ’Onnellinen se, joka ei loukkaannu minuun!’»

24 Heidän lähdettyään Jeesus puhui ihmisille Johanneksesta. »Millainen oli se mies, jota te menitte katsomaan Juudean autiomaahan?» hän kysyi. »Heikko kuin ruohonkorsi, jonka jokainen tuulenpuuska saa taipumaan? 25 Ja oliko hän hienoissa vaatteissa? Ei! Ne, jotka elävät ylellisyydessä, eivät viihdy autiomaassa, vaan palatsissa. 26 Entä löysittekö profeetan? Kyllä, löysitte enemmänkin kuin profeetan! 27 Raamattu puhuu juuri hänestä: ’Lähetän sanansaattajan edelläsi tekemään sinulle tietä.’ 28 Johannes on ihmisistä suurin, mutta pieninkin Jumalan valtakunnan kansalainen on kuitenkin suurempi kuin hän.»

29 Kaikki, jotka kuulivat Johanneksen puhuvan – paatuneimmatkin‡Sananmukaisesti: »veronkantajatkin». – olivat Jumalan kanssa yhtä mieltä synneistään ja antoivat Johanneksen kastaa heidät. 30 Vain fariseukset ja lainopettajat hylkäsivät suunnitelman, joka Jumalalla oli heitä varten, ja kieltäytyivät Johanneksen kasteesta.

31 »Mitä sellaisista ihmisistä on ajateltava?» Jeesus kysyi. »Mihin oikein heitä vertaisin? 32 He ovat kuin lapsia, jotka kiukuttelevat tovereilleen: ’Te ette tulleet mukaan leikkimään häitä ettekä te tulleet leikkimään hautajaisia!’§Sananmukaisesti: »Soitimme teille huilua ettekä te tanssineet, veisasimme teille itkuvirsiä ettekä te itkeneet». 33 Johannes Kastaja paastoaa usein, eikä hän ole eläessään edes maistanut viiniä, ja te sanotte: ’Hänen täytyy olla riivattu!’ 34 Mutta kun minä syön ja juon, te sanotte: ’Hän on syömäri ja juoppo! Sitä paitsi hän seurustelee kaikenlaisten huonomaineisten tyyppien kanssa.’*Sananmukaisesti: »veronkantajien ja syntisten ystävä». 35 Kaikki Jumalan lapset ovat kuitenkin nähneet hänen viisautensa todeksi.†Sananmukaisesti: »Viisauden ovat osoittaneet todeksi kaikki sen lapset».»

36 Eräs fariseus pyysi Jeesusta kotiinsa syömään, ja Jeesus meni. Kun käytiin pöytään, 37 tuli sisään huono nainen, joka oli kuullut Jeesuksen olevan siellä. Hänellä oli mukanaan hieno pullo kallista, hyvältä tuoksuvaa voidetta. 38 Nainen lysähti polvilleen Jeesuksen viereen ja itki niin, että Jeesuksen jalat kastuivat hänen kyynelistään. Nainen alkoi pyyhkiä hiuksillaan Jeesuksen jalkoja, suuteli niitä ja kaatoi niille koko voiteen.

39 Kun talon isäntä näki, mitä tapahtui ja kuka nainen oli, hän ajatteli itsekseen, ettei Jeesus voinut olla profeetta. »Jos hän tosiaan olisi Jumalan lähettämä, hän tietäisi, millainen nainen tuo on!»

40 Tajuten, mitä mies ajatteli, Jeesus sanoi: »Simon, tahtoisin sanoa sinulle jotain.»

»Ole hyvä vain, opettaja», Simon sanoi.

41 Jeesus kertoi hänelle: »Eräs mies lainasi kahdelle ihmiselle rahaa – toiselle viidensadan päivän palkan‡Sananmukaisesti: »500 denarin». Yksi denari oli tuohon aikaan päiväpalkka., toiselle kymmenesosan siitä. 42 Kun kumpikaan heistä ei pystynyt maksamaan takaisin, hän antoi hyväntahtoisena miehenä molempien pitää rahan omanaan. Kumpi mahtoi rakastaa häntä sen jälkeen enemmän?»

43 »Varmaankin se, joka oli ollut enemmän velkaa», Simon vastasi. »Niin varmasti», Jeesus sanoi.

44 Sitten hän katsoi naista ja sanoi Simonille: »Näetkö naisen, joka on tässä polvillaan? Kun tulin teille, en saanut vettä pestäkseni pölyt jaloistani, mutta hän on kastellut jalkani kyynelillään ja kuivannut ne hiuksillaan. 45 En saanut sinulta tavanomaista tervehdyssuudelmaa, mutta hän on suudellut jalkojani siitä asti kun tulin tähän. 46 Et voidellut päätäni oliiviöljyllä, niin kuin tapa on, mutta tämä nainen on kaatanut jaloilleni kalliin voiteen. 47 Hän on tehnyt paljon syntiä, mutta saa kaiken anteeksi – hän on rakastanut minua paljon. Se, joka on saanut vähän anteeksi, rakastaa vain vähän.»

48 Naiselle hän sanoi vielä: »Saat syntisi anteeksi.»

49 Muut vieraat alkoivat ajatella: »Kuka tuo mies oikein luulee olevansa, kun tuolla tavoin antaa ihmisille syntejä anteeksi?»

50 Mutta Jeesus sanoi naiselle: »Uskosi on pelastanut sinut; voit lähteä rauhassa.»