1 Sitten Jeesus lähti Kapernaumista*Sananmukaisesti: »nousi ja lähti sieltä». Jeesus palasi Galileaan vasta kuolemansa ja ylösnousemuksensa jälkeen. etelään päin Juudean rajalle ja Jordanin itärannalla olevalle alueelle. Kuten aina, hänen ympärillään oli nytkin joukoittain ihmisiä, ja hän opetti heitä niin kuin tavallisesti.

2 Muutamat fariseukset tulivat kysymään häneltä: »Hyväksytkö sinä avioeron?» He halusivat saada hänet ansaan.

3 »Mitä Mooses opetti avioerosta?» Jeesus kysyi heiltä.

4 »Hän hyväksyi sen», he vastasivat. »Hän sanoi, ettei miehen tarvinnut tehdä muuta kuin kirjoittaa vaimolleen erokirja.»

5 »Ja miksi hän sen sanoi?» Jeesus kysyi. »Hän myöntyi siihen teidän sydämenne kovuuden tähden. 6 Jumalan alkuperäinen tarkoitus ei ollut sellainen. Jumala loi miehen ja naisen toisilleen; 7 siksi miehen on jätettävä isänsä ja äitinsä, ja hän ja hänen vaimonsa liittyvät yhteen, 8 niin etteivät he enää ole kaksi vaan yksi. 9 Kenenkään ihmisen ei ole lupa erottaa sellaista, minkä Jumala on liittänyt yhteen.»

10 Myöhemmin, kun hän oli talossa yksin oppilaidensa kanssa, he ottivat asian jälleen puheeksi. 11 Jeesus sanoi heille: »Kun mies ottaa eron vaimostaan ja menee naimisiin jonkun toisen kanssa, hän on uskoton ensimmäiselle vaimolleen ja tekee siis aviorikoksen. 12 Ja kun vaimo ottaa eron miehestään ja menee uusiin naimisiin, myös hän on uskoton ja tekee aviorikoksen.»

14 Mutta Jeesus näki mitä tapahtui ja sanoi harmistuneena oppilaillensa: »Antakaa lasten tulla minun luokseni, sillä Jumalan valtakunta kuuluu heidänlaisilleen ihmisille. Älkää kieltäkö heitä tulemasta! 15 Asia on niin, että joka ei tule Jumalan luo kuin lapsi, ei pääse hänen valtakuntaansa.»

16 Sitten Jeesus otti lapset syliinsä, pani kätensä heidän päänsä päälle ja siunasi heidät.

18 »Miksi sanot minua hyväksi?» Jeesus kysyi. »Vain Jumala on todella hyvä. 19 Mutta mitä kysymykseesi tulee – käskythän sinä tiedät: älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä valehtele, älä riistä toiselta, kunnioita isääsi ja äitiäsi.»

20 »Opettaja», mies vastasi, »ainuttakaan näistä käskyistä en ole koskaan‡Sananmukaisesti: »nuoruudestani lähtien». rikkonut.»

21 Jeesus katsoi mieheen sillä tavalla, että selvästi huomasi hänen rakastavan tätä. »Vain yksi sinulta puuttuu», hän sanoi, »mene ja myy kaikki, mitä omistat, ja anna rahat köyhille, niin sinulla on aarre taivaassa – ja tule minun mukaani.»

22 Mies kääntyi pois pettyneenä, sillä hän oli hyvin rikas.

23 Jeesus katsoi hänen jälkeensä ja sanoi sitten oppilailleen: »Ei ole helppoa rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan!»

24 Tämä hämmästytti heitä. Sen tähden Jeesus sanoi vielä uudestaan: »Rakkaat lapset, kuinka vaikea onkaan niiden, jotka luottavat rikkauksiinsa§Sanat »niiden, jotka luottavat rikkauksiinsa» puuttuvat eräistä vanhemmista käsikirjoituksista., päästä Jumalan valtakuntaan. 25 Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.»

26 Oppilaat eivät ottaneet uskoakseen. »Kuka sitten voi pelastua?» he kysyivät.

27 Jeesus katsoi heihin tutkivasti ja sanoi sitten: »Ihmiselle se onkin sula mahdottomuus. Jumalalle sen sijaan ei, sillä hän voi tehdä kaiken mahdolliseksi.»

28 Silloin Pietari alkoi todistella, mistä kaikesta hän ja muut Jeesuksen oppilaat olivat luopuneet lähtiessään Jeesuksen mukaan. »Me olemme jättäneet kaiken sinun vuoksesi», hän sanoi.

29 Siihen Jeesus vastasi: »Usko minua: ei ole ketään, joka olisi luopunut kodista, veljistä, sisarista, äidistä, isästä, lapsista tai omaisuudesta minun ja ilosanoman eteenpäin viemisen tähden 30 ja joka ei saisi satakertaista korvausta: veljiä, sisaria, äitejä, lapsia, maata – hän tosin joutuu kokemaan myös vainoa tässä maailmassa, mutta saa tulevassa maailmassa ikuisen elämän. 31 Monista tärkeistä henkilöistä tulee silloin vähäpätöisiä, ja monille sellaisille, joita täällä pidetään mitättöminä, osataan siellä antaa arvoa.»

32 Jeesus ja oppilaat kulkivat Jerusalemiin vievällä tiellä. Jeesus käveli edellä. Oppilaat, jotka kulkivat hänen perässään, olivat peloissaan ja epätietoisia. Jeesus vei heidät syrjään muista ihmisistä ja kuvasi taas kerran kaiken, mitä hänelle tapahtuu, kun he saapuvat Jerusalemiin.

33 »Kun me tulemme sinne», hän selitti, »minut, Ihmisen Poika, pidätetään ja viedään ylipappien ja muiden johtavien juutalaisten eteen. He tuomitsevat minut kuolemaan ja antavat roomalaisten panna tuomion täytäntöön. 34 He pilkkaavat minua, sylkevät päälleni, ruoskivat minua ja surmaavat minut. Mutta kolmantena päivänä minä nousen kuolleista.»

35 Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, tulivat puhumaan hänen kanssaan. »Mestari», he sanoivat, »haluaisimme, että tekisit meille ystävänpalveluksen.»

36 »Minkälaisen?» hän kysyi.

37 »Me haluamme istua lähinnä sinua olevilla valtaistuimilla valtakunnassasi», he sanoivat, »toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi.»

38 Jeesus vastasi: »Te ette tiedä, mitä pyydätte! Pystyttekö myös juomaan siitä katkerasta kärsimysten maljasta, josta minun on juotava? Pystyttekö te ottamaan sen kärsimyksen kasteen, jolla minut kastetaan?»

39 »Kyllä pystymme!» he sanoivat.

Jeesus sanoi heille: »Minun maljastani te joudutte todellakin juomaan ja minun kasteellani teidät kastetaan, 40 mutta minulla ei ole oikeutta antaa teille valtaistuinsijoja vierestäni. Se istumajärjestys on jo laadittu.»

41 Kun toiset oppilaat kuulivat, mitä Jaakob ja Johannes olivat pyytäneet, heitä alkoi tavattomasti harmittaa. 42 Silloin Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: »Te tiedätte, että kansojen johtomiehet hallitsevat herroina alaisiaan. 43-44 Teidän joukossanne on oltava toisin. Sen teistä, joka haluaa olla suuri, täytyy olla kaikkien palvelija. 45 En minäkään, vaikka olen kotoisin taivaasta,*Sananmukaisesti: »Ihmisen Poika». ole tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ihmisiä ja antamaan henkeni lunnaiksi monien puolesta.»

46 Näin he tulivat Jerikoon.

Myöhemmin, heidän lähtiessään kaupungista, heitä seurasi suuri kansanjoukko. Nyt sattui sokea kerjäläinen nimeltä Bartimeus (Timeuksen poika) istumaan tiepuolessa Jeesuksen kulkiessa ohi.

47 Kun Bartimeus kuuli, että Nasaretin Jeesus oli lähellä, hän alkoi huutaa: »Jeesus, Daavidin poika, auta minua!»

48 »Suu kiinni!» tiuskaisivat jotkut sokealle. Mutta tämä huusi sitä äänekkäämmin ja yhä uudestaan: »Daavidin poika, sääli minua!»

49 Kun Jeesus kuuli huudon, hän pysähtyi ja sanoi: »Pyytäkää mies tänne.»

Lähellä olijat sanoivat sokealle: »Sinulla oli onnea!†Sananmukaisesti: »Ole turvallisella mielellä». Mene nyt, hän kutsuu sinua!» 50 Bartimeus heitti viitan yltään ja tuli Jeesuksen luo.

51 »Mitä haluat minun tekevän itsellesi?» Jeesus kysyi. »Voi, opettaja», sokea sanoi, »haluan saada takaisin näköni!»

52 Jeesus sanoi hänelle: »Hyvä on, tapahtukoon niin!‡Sananmukaisesti: »Mene!» Uskosi on parantanut sinut.»

Sokea sai heti näkönsä ja lähti kulkemaan Jeesuksen jäljessä.