1 Kun Jeesus sinä päivänä oli lähdössä temppelistä, yksi hänen oppilaansa sanoi: »Katso, opettaja, miten jyhkeät kivet ja valtavat rakennukset.»

2 Jeesus vastasi: »Se on totta, mutta niistä ei jää kiveä kiven päälle – vain raunioita.»

3 Kun Jeesus istui Öljymäen rinteellä Jerusalemia vastapäätä, Pietari, Jaakob, Johannes ja Andreas tulivat muiden luota kysymään häneltä: 4 »Milloin temppeli hävitetään? Voiko sitä mistään tietää?»

5 Jeesus selitti: »Älkää antako kenenkään johtaa itseänne harhaan. 6 Ilmaantuu nimittäin useita sellaisia ihmisiä, jotka julistavat olevansa teidän vapahtajianne ja jotka johtavat monia eksyksiin. 7 Sotia syttyy lähellä ja kaukana, mutta tämä ei vielä merkitse loppua. 8 Kansat ja valtakunnat julistavat sodan toisiaan vastaan, ja monissa maissa on maanjäristyksiä ja nälänhätää. Nämä ovat vasta tulossa olevan ahdistuksen esimakua. 9 Mutta kun tällaista alkaa tapahtua, olkaa varuillanne, sillä olette suuressa vaarassa. Teidät vedetään oikeuteen, teitä lyödään synagogissa, ja teitä syytetään maaherrojen ja kuninkaiden edessä minun seuraamisestani. Silloin teillä on tilaisuus kertoa heille minusta. 10 Hyvän uutisen täytyy ensin tulla jokaisen kansan tietoon, ennen kuin loppu tulee.*Sisältyy ajatukseen.

11 Mutta kun teidät on pidätetty ja seisotte kuulusteltavina, älkää huolehtiko siitä, miten puolustaudutte. Sanokaa vain se, mitä Jumala antaa teille sanottavaksi. Silloin ette puhu te, vaan Pyhä Henki.

12 Veljekset kavaltavat toisensa, isät ilmiantavat omat lapsensa kuolemaan ja lapset vanhempansa. 13 Kaikki vihaavat teitä, koska olette minun omiani. Mutta ne, jotka kestävät loppuun asti kieltämättä minua, pelastuvat.

14 Kun näette ’kauhistuksen’ olevan siellä, missä sen ei pitäisi olla – temppelissä†Sananmukaisesti: »seisovan siellä missä ei pitäisi». – paetkaa Juudean vuorille, jos voitte. Kiirehtikää! 15 Jos olette kattotasanteillanne, älkää menkö edes takaisin taloon. 16 Jos olette ulkona pellolla, älkää palatko hakemaan ruokaa tai vaatteita.

17 Voi odottavia äitejä ja niitä, joilla on pikkulapsia! 18 Rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella. 19 Nuo päivät ovat sellaisia kauhun päiviä, ettei vastaavaa ole koettu Jumalan luomistyön alkamisesta saakka eikä enää tulla kokemaan. 20 Ellei Herra lyhentäisi tuota aikaa, ei yksikään ihminen maailmassa pelastuisi. Mutta valitsemiensa ihmisten tähden hän rajoittaa noiden päivien määrää.

21 Jos joku sanoo silloin teille: ’Tämä tai tuo on Messias’, älkää uskoko. 22 Monet valevapahtajat ja väärät profeetat tekevät silloin ihmeitä ja pettävät, jos mahdollista, jopa Jumalan omatkin‡Sananmukaisesti: »Jumalan valitut».. 23 Olkaa varuillanne! Minä olen varoittanut teitä.

24 Ahdistuksen ajan jälkeen aurinko pimenee, kuu menettää loisteensa 25 ja tähdet putoilevat: taivaat järkkyvät.

26 Silloin koko ihmiskunta näkee minun, joka olen lähetetty taivaasta§Sananmukaisesti: »Ihmisen Pojan»., tulevan pilvissä voimassani ja kunniassani. 27 Lähetän myös enkelini kokoamaan yhteen valitsemani ihmiset kaikkialta maailmasta – maan ja taivaan ääristä.

28 Mitä viikunapuu meille opettaa? Kun sen silmut alkavat puhjeta ja lehdet työntyä esiin, te tiedätte, että kevät on tullut. 29 Ja kun te näette kaiken kuvaamani tapahtuvan, voitte olla varmat, että paluuni on hyvin lähellä – minä olen silloin jo ovella.

30 Nämä tapahtumat ovat merkki tälle sukupolvelle ajan loppumisesta. 31 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani pysyvät varmoina ikuisesti.

32 Kuitenkaan ei kukaan – eivät edes taivaan enkelit enkä minä itsekään*Sananmukaisesti: »Poika»., – tiedä sitä päivää tai tuntia, jolloin tämä tapahtuu; vain Isä sen tietää. 33 Ja koska ette tiedä, milloin palaan, olkaa jatkuvasti valmiina†Sisältyy ajatukseen.!

34 Minun takaisintuloni on verrattavissa ulkomaille matkustaneen miehen kotiinpaluuseen. Hän selitti työntekijöilleen, mitä heidän tehtäviinsä kuuluisi hänen poissaollessaan, ja ovenvartijan hän käski olla valmiina, tulipa hän milloin tahansa.

35 Odottakaa minua joka hetki, sillä ette tiedä milloin minä‡Sananmukaisesti: »talon herra». tulen – illalla, keskiyöllä, aamuvarhaisella vai päivänkoitteessa. 36 Katsokaa, etten löydä teitä nukkumasta! 37 Odottakaa minun paluutani! Tämä on minun sanomani teille ja kaikille muille.»