Alkawal Kesal Roma 1
Ɗerewol ŋol Pol winnani ɓe
Roma
Fuɗɗoode haala
Ɗerewol Pol ŋol ɗo e jogii ekkitinooje feere feere. Gam majjum eŋol woodi jayri mawni der waajaago linjiila e der habaru eklesiya. Jooni Pol heennyii hawritingo ceede ɗe ɓe lenyi janani hawriti gam wallugo goonɗinɓe Urusaliima. Pol winnii ɗerewol ŋol der jahaaŋal mum tataɓal. O waɗii lebbi tati der Korintu, diga ton bo o winni ɗerewol ŋol, hakkune duuɓi 57-58.
Debbo bi'eteeɗo Fiibi, gollotooɗo der eklesiya Kenkereya nun yaari ɗerewol ŋol Roma. Kenkereya bo woɗɗidaa e Roma.
Pol meeɗay go yahi Roma, de o yiɗi yahugo fu laawol maɓɓitantaako mo. Amma e non fu, oo anni goonɗinɓe ɗuuɓɓe der Roma ɓe o fottunoo nokkun, kamɓe o sanni der hoore 16, go o yaha Roma, o winnani ɓe ɗerewol. Der maggol o janŋinii ɓe haala kisidam e tokkontirki. O waɗii ɗum gam eklesiya kan daroo der goonɗinki semmiɗinki, gam to ekkitinooje Yahuduuɓe ɓe goonɗinay dimma ka, heɓa ka mawna der potal hunnuko. Ɓaawo mum no Pol heennyi faamingo ko wi'etee linjiila der hoore 1, waato baawɗe Alla kisinooje goonɗinɗo fu, o laaɓinii ɗum der haalaaji makko ɗi yeeso.
O fuɗɗii faamingo no hakke woodiri baawɗe dow himɓe fu. Himɓe ɓe lenyi janani woodaa accitaneego yeeso Alla. Non, Yahuduuɓe bo woodaa accitaneego hakku yeeso Alla. Himɓe fu waɗii hakke, ɓe fu bo, ɓe baawan daareego foonnitiiɓe gam sabbu goonɗinki.
Hande non ɗum laatii e Iburahiima. Ɓe kiita doƴƴi gam hakke Aadamu, der Almasiihu tan ɓe keɓata laatineego foonnitiiɓe.
Der hoore 6 e 7, Pol e toontoo ƴanɗe wanyuɓe linjiila. Amma Ruuhu e laatina en ɓiɓɓe Alla, oo walla en bo.
Hoore 9 faa 11 e batana Isira'iila e laawol no Alla suɓirta himɓe. Diga hoore 12 faa 15, Pol e bata haalaaji feere feere dow gondal hakkune goonɗinɓe der eklesiya e ɓe walaa der eklesiya. Hoore 16 Pol heennyitiri e cannooje.
Tokkontirki haalaaji
1. Haala puɗɗinirka, 1.1-17
2. Himɓe fu e haajaa hisineego, 1.18-3.20
3. No Alla hisinirta himɓe, 3.21-4.25
4. Goonki kesi e Yeesu Almasiihu, 5.1-8.39
5. Ko Alla miilani Isira'iilaaɓe, 9.1-11.36
6. No haani goonɗinɗo yahira, 12.1-15.13
7. Haala kennyitirka e cannooje, 15.14-16-27.
1
Sannoore
Ɗerewol ŋol ƴiwii e am min Pol maccuɗo Yeesu Almasiihu. Mi noddaama gam mi laatoo lilaaɗo, mi suɓaama gam mi waajoo linjiila Alla.
Linjiila kan, Alla haɓɓiino alkawal mum diga ɗum ɓooyi diga e annabiiɓe mum, der Dewte ceniiɗe. Eka batana Ɓiɗɗo makko, Joomiraawo meeɗen, ƴiwuɗo e lenyol Dawda diga e ɓannu. O hollitaama e baawɗe, diga e Ruuhu Ceniiɗo, o laati nun Ɓiɗɗo Alla de o fintini mo e maayɓe. Kanko woni Almasiihu, Joomiraawo men. Diga e makko keɓumi moƴƴere laataago lilaaɗo, gam mi waɗa himɓe caka lenyi fu goonɗina mo, ɗowtanoo mo, ɓe teddina inne makko. Onon bo, on na'on caka maɓɓe, onon ɓe Yeesu Almasiihu noddi.
Mii sanna on on fu, onon wonɓe Roma, yiɗaaɓe Alla, seniiɓe ɓe o noddi. Alla Baaba meeɗen, e Joomiraawo meeɗen Yeesu Almasiihu, hokka on moƴƴere e jam.
Pol e yiɗi yi'a ɓe Roma
Taw, mii yetta Alla am diga e Yeesu Almasiihu gam mooɗon on fu. Gam goonɗinki mooɗon e batanee der duuniyaaru fu. Alla mo jaggantoomi e ɓerne woore, emi waajoroo linjiila Ɓiɗɗo mum, e anni gooŋa nun batanmi. De du'otoomi fu, mii siwtora moy mooɗon fu. 10 Mii eela Alla hokkammi laawol mi wara to mooɗon to oo yiɗi. 11 Mii yiɗi yi'ugo on sanne, heɓa mi seennira e mooɗon dokkal Ruuhu gam ɗum semmiɗina on. 12 Naa bo mi wi'a, to mi warii to mooɗon, deƴƴitinontiren en fu sabbu goonɗinki kawtuki en, min e mon.
13 Banniraaɓe, mii yiɗi annon, no de ɗuuɗɗum mi daartii mi wara to mooɗon, amma faa jooni mi heɓoray taw. Mii yiɗi golle am rima ɓikkol caka mon, hande no ɗum laatorii to ɓe lenyi janani. 14 Doole nun mi yaha to himɓe fu, fettuɓe gite e ɓe fettay, janŋuɓe e ɓe janŋay. 15 Kanjum acci mii suunaa waajaago on linjiila, onon wonuɓe Roma.
Baawɗe linjiila
16 Mi sentirtaa linjiila, gam der makka baawɗe Alla kisinooje goonɗinɗo fu woni, aran Yahuduuɓe, ɓaawo mum ɓe lenyi janani. 17 Gam der linjiila nun foonnitaare Alla hollitii. Foonnitaare nen, e goonɗinki tan ne heɓortoo, diga fuɗɗoode faa heennyitirde. E winnii der dewtere: «Poonnitiiɗo wuuran e goonɗinki.»
Himɓe fu laati nun hakkeeɓe
18 Alla e hollita mone mum diga kammu dow himɓe ɓe hulataa mo fu, e dow waɗooɓe ko halli e suuɗira gooŋa der hallande mum. 19 Ko haani neɗɗo anna dow Alla e laaɓani ɓe, gam Alla e hoore mum hollitii ɓe ɗum. 20 Diga Alla tagi duuniyaaru, ko yi'ataake e makko, hande jon baawɗe makko tabitiiɗe, e Allaaku makko, e faamee diga ko o tagi. Gam majjum, yedduɓe woodaa laawol daɗirde. 21 Ɓee anni Alla, amma ɓe teddinay mo hande no haani Alla teddiniree, ɓe jettay mo bo. Miilooji maɓɓe majjinii ɓe. Ɓerɗe maɓɓe ɗe galaa faamu niɓɓii. 22 Ɓee gaɗa hande wooduɓe faamu, amma ɓe laatake haaŋaaɓe. 23 Ɓe battontiri tedduŋal Alla mo maayataa e tooruuje nandinaaɗe e himɓe maayooɓe, e pooli, e bisaaji ɗi koyɗe naayi, e daasotooɗum.
24 Gam majjum, Alla yoofi ɓe ɓe gaɗa coɓuɗum, hande no suuno ɓerɗe maɓɓe yiɗi. Nonnon ɓe coɓinirta ɓalli maɓɓe, kamɓe e ko'e maɓɓe. 25 Ɓe battontirii gooŋa Alla e fewre. Ɓe teddinii ko tagaa, ɓe caafi ɗum, ɓe acci Taguɗo, mo yettoore wonani faa abada. Aami!
26 Gam majjum, Alla yoofi ɓe ɓe tokkoo suunooji maɓɓe centiniiɗi. Rewɓe maɓɓe wattontiri baaldal hande no tawiraa, ɓee gaɗa ko luudontirii e ko tawaa. 27 Hande non worɓe bo acci waaldugo e rewɓe, witti e waalontira hakkune mum. Ɓee gaɗontira ko sentinii hakkune maɓɓe. Hande non, ɓe keɓan riiba majjere maɓɓe.
28 No ɓe calii annitingo Alla, kan waɗi ko o yoofi ɓe der majjere maɓɓe, ɓe gaɗi ko haanay waɗeego. 29 Ɓe kebbi hallande iri ney fu, e deeɗi bonɗi, e suunooji, e ganyaani. Ɓee kebbi kaajal e warugo himɓe e kaɓe e nyaamugo himɓe amaana. Ɓee ƴoƴi dow dabareeji bonɗi e munaafitaaje. Ɓee nyo'a himɓe. 30 Ɓee jaanca himɓe, ɓee banyi Alla, ɓee jara hennu. Ɓee goodi manŋu hoore, ɓee juro, ɓee goodi ƴoyre dow dabareeji bonɗi. Ɓe ɗowtantaako saareeji maɓɓe. 31 Ɓe galaa hakkillo, ɓe kebbintaa ka ɓe bati. Ɓe galaa enɗam, ɓe galaa yurmeene. 32 Ɓee anni, sariya ka Alla resi dow waɗooɓe iri majjum, maayde nun, ɓe daroraaki waɗugo ɗum tan, amma ɓee teddina waɗanɓe ɗum bo.