20
Gartol Pol nder leyɗe Makedoniya e Geres
Wakkati fitina Efeesu oon hantunoo, Pol hawri aahiiɓe ɓeen, semmbinɗini ɓe, nden wayni ɓe, dilli fa'i Makedoniya. Wakkati o warunoo Makedoniya, o semmbinɗini goonɗinɓe toon ɓeen har yewtereeji makko keewɗi. Nden o dilli o fa'i leydi Geres. O jooɗii Geres lebbi tati. Wakkati o naatannoo laana yahde Siriya, o nani ko *Yahudankooɓe ngaɗi haɓɓi-daane dow makko. Nden o anniyi soƴƴaade Makedoniya. Omo wondi Sopater ɓii-Pirrus jeyaaɗo Bereya, Aristarkus, Sekundus jeyaaɓe Tesalonika, Gayus jeyaaɗo Derbe. Timote, Tikikus e Torofimus jeyaaɓe leydi Asiya duu no ngondi he makko. Ɓe ngoni ardiiɓe, ndoomowi min, minen e Pol nder Torowas. Gaɗa *Juulɗe buuru mo walaa ƴuufinirɗum, min ummii, min naati laana yahde Filipi. Balɗe joy gaɗa mum min kewti Torowas, min ngaɗi jeɗɗiire toon.
Pol ummintini Ewtikus nder Torowas
7-8 Asawe futuro wakkati min nyaamannoo hiraane seniine, min fuu, min kawri nder suudu dowuuru, miɗen nyaama. Fitillaaji ɗuɗɗi kuɓɓaa nder mayru. Sey Pol kaanuɗo dilla nde weeti alal, ummii no waajoo faa yottii caka jemma. Pol junni waaju mum sanne, tawi jokolle gom bi'eteeɗo Ewtikus no jooɗii dow finetere. O ŋoŋi faa o ɗaanii. Ɗoyngol makko moddi sey o ɓiltii illa finetere suudu tataɓuru nduun, o saami. Ko himɓe ngara ada mo, tawi o maayi. 10 Nden Pol jippii, turii dow makko, wunndii mo, no wi'a himɓe pukkina hakkillooji mum'en, o maayaay, nden ummintini mo he maayde. 11 Pol ƴeenyi, taƴi buuru, nyaami, warti, waajii faa weeti, nden dilli.
12 Jokolle oon horraa no wuuri. Ɗum fukkini ɓerɗe maɓɓe sanne.
Njaaki Pol nder Miletus
13 Pol anniyi yahde Asos he koyɗe, nden min ardi, min naati laana yahde Asos to Pol tawoyta min. 14 Wakkati o tawi min Asos, min naddi laana, min pa'i Mitilene. 15 Min ummii Mitilene, jaangoore mum min ngari daane duune Kiyos. Min ummii Kiyos, weeti min ngari takkol duune Samos. Min ummii Samos, min ndilli nyalooma gooto, nden min ngari Miletus. 16 Pol hiɗaa daraade Efeesu, ngam to o ɓooyu nder Asiya. Omo hari, nyalaane Juulɗe kettol alkamaari bi'eteeɗe Pentakota*20.16 Daaru Golle Lilaaɓe 2.1. ngara, tawa omo *Ursaliima.
Baynitaaki ardiiɓe hawriine goonɗinɓe Efeesu
17 Nder Miletus Pol waɗi lilaaɓe noddowa ardiiɓe hawriine goonɗinɓe Efeesu. 18 Wakkati ɓe ngarnoo, o wi'i ɓe :
—Oɗon anndi, illa hanaa hannden no njooɗoriimi hakkune mooɗon illa garki am arani nder Asiya. 19 Mi gollani Joomiraawo nder leesinaaku, nder mettal ɓerne e torra, wakkati haɓɓi-daaneeji *Yahudankooɓe gaɗaaɗi dow am. 20 Oɗon anndi ko mi suuɗaay on, huune fuu waawde nafude on. Mi waajake on, mi janngini on hakkune himɓe he nder ɓaadeeji mooɗon. 21 Mi holli Yahudanke e mo hanaa Yahudanke fuu tuuba, ngoonɗina Iisa Joomiraawo meeɗen. 22 Joonin, *Ruuhu Ceniiɗo tilsini kam mi yaha *Ursaliima, mi anndaa ko hewtoytoo kam toon. 23 Amma ko anndumi woni, nder huɓeere fuu, *Ruuhu Ceniiɗo hollii kam ko torra e kasu ndoomi kam. 24 Amma miin kay, mi daaraay yonki am goɗɗum. Golle waajaade *Habaru lobbo he moƴƴere Alla, ko Iisa Joomiraawo meeɗen halfini kam, kam woni ko ngiɗumi humnude no wooɗiri.
25 Jooni miɗo anndi ko on ngi'ataa kam kaden, onon ɓe hakkune mum'en mbaajiimi *Habaru lobbo oo. 26 Ngam majjum waɗi nder daane toowne, miɗo wi'a on : Nde gooto nder mooɗon seli laawol, hanaa gacce am non. 27 Ngam mi waajake on dow siri mo Alla waɗani ɓiɓɓe aadama fuu, walaa fuu ko cuuɗumi on. 28 Kakkilee he ko'e mooɗon, ndeenee njawdi ndi *Ruuhu Ceniiɗo halfini on. Laatoɗon durooɓe hawriine goonɗinɓe Alla. Iisa mursi yonki mum ngam hisinde nde. 29 Miɗo anndi ko gaɗa am ir bonɓe ɓee, ɓe guri dawaaɗi, keppataa naatude hakkune mooɗon, ɓe accataa hawriine ndeen duu. 30 Baa hakkune mooɗon, no waɗan fenooɓe ngam pooɗa *aahiiɓe gom tokka ɗum'en. 31 Kakkilee ndenne, miccitee ko duuɓi tati nii, jemma e nyalooma miɗo fooɗa noppi mooɗon dow maɓɓe. Miɗo woyana on ɗum wakkati fuu.
32 Jooni, mi halfini on he Alla e haala mum moƴƴuka. Haala ngooduka baawɗe sinngude hawriine mooɗon. Har makka duu Alla no waawi hokki on ndonngu ngu o fodani seniiɓe makko. 33 Mi suunaaka ceede, kanŋe naa koltal neɗɗo mooɗon fuu. 34 Oɗon anndi ko juuɗe am ngollirmi faa keɓumi ko mbuuriranmi he ko fiirti haajuuji wonduɓe he am. 35 Mi holli on duu ko oɗon kaani gollude ngam wallude ɓe ngalaa baawɗe. Mi holli on duu ko oɗon kaani miccitaade haalaaji ɗi Iisa Joomiraawo meeɗen haali, wakkati o wi'unoo : « Kokkuɗo no ɓuran kokkaaɗo welwelo. »
36 Nden Pol hofidii he maɓɓe, du'ii. 37 Ɗum nanngi ɓerɗe maɓɓe faa gonɗi no mbanjanoo ɓe. Ɓe kippi dow makko, iɓe mbunndoo mo ngam hollude mo enɗam. 38 Ɓerɗe maɓɓe mboni. Amma ko ɓuri bonnude ɓerɗe maɓɓe woni ko Pol wi'i ɓe ngi'ataa ɗum kaden. Ɓe ɗowtiri mo faa to laana kaan.

*20:16 20.16 Daaru Golle Lilaaɓe 2.1.