13
Kippol haala dow aawoowo
Nyannde mum, Iisa no wonnoo nder suudu sey o wurtii, o jooɗowii daane peta Galili. Jama'aare mawne gom wari, fiilii mo, ngam majjum o naatowi laana ndiyam o jooɗii. Himɓe ɓeen ndarii hunnduko maayo ngoon. O haalani ɓe kujje keewɗe nder kippol haala. Omo wi'a :
—Aawoowo gom dilli faa aawowa aawdiiri mum. Nder aawre ndeen, gabbe gom caami sera laawol. Nden pooli ngari coppi ɗe. Gere majje caami nder korkaaƴe to leydi ɗuuɗaa. Ɗe puɗilawi ngam luggiɗaa sanne. Amma wakkati naange wulnoo ndeen, ɗe ɗayli, ɗe njoori ngam ɗe ngaɗaay ɗaɗi. Gere majje caami to kebbe puɗata. Kebbe ɗeen mawni, nanngi ɗe. Gere majje duu caami nder leydi lobbiri. Ɗe puɗi, ɗe ndimi : Wassaaŋo gom rimi camme hemre, wonngo lasooji tati, wonngo duu woronja. Jom nowru fuu nana !
Ko waɗi Iisa no hippana himɓe haala
10 Sey *aahiiɓe ɓeen ɓattii, ƴami mo, mbi'i :
—Ɗume waɗi ko aɗa haalana ɓe kujje ɗee nder kippol haala ?
11 Nden Iisa jaabii ɓe, wi'i :
—Onon, Alla hokkii on baawɗe anndude ko suuɗi dow habaru Laamu muuɗum. Amma kamɓe, ɓe kokkaaka ɗum. 12 Ngam jogiiɗo fuu, no ɓeydantee faa heewa. Amma mo walaa oon, baa seɗɗa mo jogii oon, no teetetee. 13 Ko waɗi miɗo haalana ɓe kujje ɗee nder kippol haala woni : Baa nde ɓe ndaari, ɓe ngi'ataa, baa nde ɓe kettinake, ɓe nanataa, ɓe paamataa. 14 Hakiika ko annabi *Esaaya haalunoo dow maɓɓe ɗum tabbiti, wakkati wi'unoo ɓe :
On nanan faa wooɗa, amma on paamataa.
On ndaaran faa wooɗa, amma on ngi'ataa.
15 Ngam himɓe lenyol ngool no njoori ɓerɗe :
Ɓe cukkii noppi maɓɓe,
ɓe maɓɓii gite maɓɓe,
ngam to gite maɓɓe ngi'u,
to noppi maɓɓe nanu,
to hakkillooji maɓɓe paamu,
to ɓe tuubu sako mi danna ɓe.*13.15 Esaaya 6.9-10
16 Amma onon, on welɓe ko'e. Gite mooɗon ngi'an, noppi mooɗon duu nanan ! 17 Goonga kaalananmi on, annabiiɓe heewɓe he dartiiɓe ɗuɓɓe muuyiino hi'ude ko ngi'oton ɗum, amma ɓe ngi'aay ɗum. Ɓe muuyiino hettinaade ko nanuɗon ɗum, amma ɓe nanaay ɗum.
Piirtol kippol haala dow aawoowo
18 Nden Iisa wi'i *aahiiɓe mum :
—Kettinee piirtol kippol haala dow aawoowo ngool nii. 19 Sera laawol to aawdiiri ndiin saami woni nanuɓe haala Laamu Alla, dey paamaay ka. Gaɗa mum bonɗo oon waran, ɗoofa ko aawaa nder ɓerne maɓɓe. 20 Korkaaƴe to aawdiiri ndiin saami woni nanuɓe haala kaan, njaɓɓorii ka welwelo wakkati mum da. 21 Amma ngam ka waɗaay ɗaɗi nder maɓɓe, ɓe nanngan ka wakkati seɗɗa tan. Nde nii ɓe ɓillake naa nde nii ɓe torraama ngam makka, ɓe mboppan ka wakkati mum da. 22 To kebbe puɗidi aawdiiri ndiin woni nanuɓe haala kaan, amma sakkulla duuniyaaru he suuno njawdi kuman ka nder maɓɓe, ka laatoo ndimara. 23 Leydi lobbiri to aawdiiri ndiin saami woni nanuɓe haala kaan, paamii ka faa ɓe ngaɗi barke : Woɓɓe kile hemre, woɓɓe kile lasooji tati, woɓɓe duu kile woronja.
Kippol haala dow huɗo bonko nder ngesa alkama
24 Iisa waɗani ɓe kippol haala gom, wi'i ɓe :
—Ndaa no Laamu Alla nanndi nii : Gorko gom wicci aawdiiri alkama lobbiri nder ngesa muuɗum. 25 Amma wakkati himɓe fuu ɗaaninoo ndeen, ganyo makko gom wari, wicci huɗo bonko nder magga, dilli. 26 Wakkati aawdiiri ndiin fuɗunoo ndeen faa ndi fii camme, huɗo bonko koon wanngi. 27 Maccuɓe jom ngesa oon mbi'owi mo : « Alla sabbinane, hanaa aawdiiri lobbiri aawuɗaa naa ? Ndenne toy huɗo bonko koo ƴuwi ? » 28 O jaabii ɓe, o wi'i : « Ganyo gom waɗi ɗum. » Nden maccuɓe ɓeen ƴami mo, mbi'i : « Aɗa hiɗi min ɗoofowa ko naa ? » 29 Amma o jaabii ɓe, o wi'i : « Aa'a, ngam nde nii oɗon ɗoofa ko, on ɗoofidan ko he alkama oon. 30 Accidee ko he alkama oon faa kettol. Nden, mi wi'an hettooɓe ɓeen ɗoofa ko ginan, ɓe kaɓɓa ko kaɓɓe kaɓɓe faa ko wulee, nden ɓe ketta alkama oon, ɓe kawra mo nder ƴeelu am. »
Kippol haala dow gabbel pamarel
31 Iisa waɗani ɓe kippol haala gom, wi'i ɓe :
—Laamu Alla no nanndi he wabbere mutaari nde neɗɗo hooƴi, aawi nder ngesa muuɗum. 32 Wabbere ndeen woni ɓurde gabbe fuu famɗude, amma nde nii nde fuɗi, nde ɓuran leɗɗe koogol ngool fuu. Nde laatoto lekki mawki faa pooli ngara nyiɓa cuuɗi mum'en dow licce makki.
Kippol haala dow ƴuufinirɗum
33 Iisa waɗani ɓe kippol haala gom kaden, wi'i ɓe :
—Laamu Alla no nanndi he ƴuufinirɗum ko debbo budi nder muddiiji conndi alkama tati mawɗi faa ɗum fuu ɗum ƴuufi.
34 Iisa haalani ɓe kujje ɗee fuu nder kippol haala. Walaa fuu ko o haalani ɓe ko hanaa nder kippol haala o haali ɗum. 35 O waɗiri non duu ngam tabbintinde haala kaa annabiijo gom haalunoo wakkati wi'unoo :
Mi haaldan he himɓe nder kippol haala,
mi haalanan ɓe kujje cuuɗaaɗe fadde duuniyaaru tageede.13.35 Jabuura 78.2
Piirtol kippol haala dow huɗo bonko
36 Iisa ummii, acci himɓe ɓeen, naatowi nder suudu. *Aahiiɓe makko ɓattii mo, mbi'i mo :
—Fiirtan min kippol haala ngool.
37 Nden o jaabii ɓe, o wi'i :
—Aawɗo aawdiiri lobbiri ndiin, oon woni *Ɓii-Neɗɗo. 38 Ngesa ngaan duu woni duuniyaaru. Aawdiiri lobbiri ndiin woni ɓiɓɓe Laamu Alla. Huɗo bonko koon woni ɓiɓɓe bonɗo oon. 39 Ganyo jom ngesa oon woni Ibiliisa. Kettol ngool woni timmoode duuniyaaru, hettooɓe ɓeen ngoni maleykaaɓe. 40 Hano no huɗo koon ittirtee, faɗɗee nder hiite nii, hano non timmoode duuniyaaru duu laatortoo. 41 *Ɓii-Neɗɗo lilan maleykaaɓe muuɗum, kawra itta nder laamu mum waɗooɓe woɓɓe ngaɗa hakke ɓeen, he waɗooɓe ko boni fuu. 42 Ɓe paɗɗee nder kaatane hiite nge nyifataa. Toon ɓe mbuletee, iɓe ŋerƴodira nyiiƴe. 43 Amma wakkati mum, dartiiɓe ɓeen no ƴelkiɗan hano naange nder Laamu *Baabiraawo mum'en. Jom nowru fuu, nana !
Kippol haala dow njawdi cuuɗiini
44 Iisa waɗi kippol haala gom wi'i kaden :
—Laamu Alla no nanndi he njawdi cuuɗiini nder ngesa. Gorko gom hiiti ndi, suuɗitini, suuɗi kam duu. Nder welwelo makko, o yehi, o sottowi ko o joginoo fuu, nden o soodi ngesa ngaan.
45 Laamu Alla no nanndi kaden he luumotooɗo tefoowo kaaƴe dime. 46 Nde joomum hi'i hayre rimre soodeteene law, joomum no yahan sonnowa ko jogii fuu nden sooda nde.
Kippol haala dow liƴƴi
47 Iisa waɗi kippol haala gom kaden wi'i :
—Laamu Alla no nanndi he taaruwol paɗɗaangol nder maayo, dey nanngi iri liƴƴi fuu. 48 Wakkati taaruwol ngool heewunoo, nanngooɓe liƴƴi ɓeen pooɗi ngol faa he hunnduko ndiyam. Ɓe njooɗii, iɓe cennda liƴƴi ɗiin. Liƴƴi lobbi ɗiin no ngattee nder kandeeje, bonɗi ɗiin duu no paɗɗee. 49 Hano non timmoode duuniyaaru ndu laatortoo. Maleykaaɓe ngaran cennda bonɓe he dartiiɓe. 50 Ɓe paɗɗan bonɓe ɓeen nder hiite jahannama, toon ɓe mbuletee, iɓe ŋerƴodira nyiiƴe.
Kippol haala dow kujje kese he kiɗɗe
51 Iisa ƴami ɓe, wi'i :
—On paamii maana ɗum fuu naa ?
Nden ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i :
—Ayyo, min paamii.
52 Sey, o wi'i ɓe :
—Jannginoowo *Tawreeta fuu laatiiɗo aahiijo nder Laamu Alla, no nanndi he jom ɓaade keɓoowo nafakka nder kujje kese he kujje kiɗɗe.
Himɓe Nasaratu calake Iisa
53 Wakkati Iisa hanti kippi haala mum, ummii, 54 hooti nder Nasaratu, wuro ngo o mawnunoo nder mum. Omo waajoo nder *waajordu maɓɓe. Ɗum haayɗini hettinaniiɓe mo ɓeen sanne, ɓe tinni iɓe mbi'a :
—Toy o heɓi anndal ngal ? Noy o heɓiri baawɗe waɗude kaayɗe ɗee ? 55 Hanaa ya kanko woni ɓii sekkeejo oon ? Hanaa Mariyaama woni inniiko ? Hanaa kanko woni mawnu Yakuuba, Yusufu, Simon he Yahuuda'en ? 56 Hanaa enen he minyiraaɓe makko rewɓe ngondi ? Ndenne, moy hokki mo anndal ngaal he baawɗe ɗee fuu ?
57 Ngam majjum waɗi ɓe calii mo. Amma Iisa wi'i ɓe :
—Annabiijo no teddinee nder nokkuuje fuu, dey hanaa nder wuro muuɗum he ɓaade muuɗum.
58 Iisa waɗaay toon kaayɗe ɗuɗɗe ngam ɓe ngoonɗinaay mo.

*13:15 13.15 Esaaya 6.9-10

13:35 13.35 Jabuura 78.2