14
Haala dokke Ruuhu Ceniiɗo
Ndelle, pooɗanoɗon njinngu no mbaawruɗon fuu. Eelon du dokke Ruuhu Ceniiɗo ɗeen. De ko ɓuri fuu, piloɗon haaldude annabaaku. Sabo kaaliroowo ɗemle ɗe anndaaka wo Laamɗo haaldata, wanaa yimɓe. Si goonga, fay gooto faamataa ko o haalata. Imo haalda sirriiji ley kawtal Ruuhu. Ammaa kaaloowo konngol annabaaku oon, wo yimɓe haaldata, faa semmbina goonɗinal muɓɓen, sellina ɓerɗe muɓɓen, de feewtina ɗe. Kaaliroowo ɗemle ɗe anndaaka, wo hoore muuɗum nafata. Ammaa kaaldoowo annabaaku, wo kawrital goonɗinɓe nafata. Miɗo yiɗi kaaliron ɗemle ɗe anndaaka on fuu, de ko ɓurani kam, kaaldon annabaaku. Sabo kaaldoowo annabaaku ɓuri kaaliroowo ɗemle ɗe anndaaka, si wanaa tawa neɗɗo ina waawi fiirtude, faa kawrital goonɗinɓe ngaal heɓa nafaa.
Ndelle sakiraaɓe, si mi warii to mooɗon de miɗo haalirana on ɗemle ɗe anndaaka, ɗume ɗum nafata on? Si haala am waddanaay on ko Laamɗo ɓanginani kam ɗuum, naa anndal, naa konngol annabaaku, naa waaju fu, ɗum fuu ɗum nafataa on. Taykoɗen du fay ko walaa yonki hono sereendu naa hoddu. Si munkariiji ɗiin piyaaka faa laaɓi fu, noy annditirten ko sereendu nduun fuufata naa ko hoddu nduun hoɗata? Naa si puufoowo luwal wolde fuufaay faa laaɓi, moy segilantoo wolde ndeen? Hono noon, onon du, si on njottinirii kabaaru oon ɗemle ɗe anndaaka de ko faaminii fuu walaa, noy paamirteɗon? On paɗɗii haala mon ley henndu! 10 Ina woodi ɗemle keewɗe ley adunaaru. De no ceediri fuu, walaa haala ka nanataake. 11 Ammaa si neɗɗo haaldii e am ɗemngal* Maanaa ɗemngal ɗo wo sii haala. ngal mi nanataa fu, mi laatanake ɗum janano, kam du laatanake kam janano. 12 Hono noon, onon du e ley fooɗanagol mooɗon dokke Ruuhu ɗeen, tinnoɗon e heɓude dokke cemmbinooje kawrital goonɗinɓe ngaal e semmbe mooɗon fuu.
13 Ndelle, kaaliroowo ɗemngal ngal anndaaka fuu ŋaaroo Laamɗo waawude fiirtude ngal. 14 Sabo si miɗo waɗa du'aare e ɗemle ɗe mi anndaa fu, goonga, yonki am ina woni e du'aare, ammaa mi faamataa miin e hoore am. 15 Ndelle, noy ngaɗammi? Mi waɗan du'aare e yonki am, ammaa mi waɗan nde e hakkillo am du. Mi yimiran yonki am, ammaa mi yimiran hakkillo am du. 16 Si wanaa noon fu, si a yettirii Laamɗo e ley yonki maa tan, noy tawaaɗo toon mo woowaa ɗum waawirta wi'ude «Aamiina» e yettugol maaɗa ngool? Sabo joomum nanataa ko kaalataa ɗuum. 17 Fay si yettugol maa ngool ina wooɗi sanne, ngol nafataa joomum fey.
18 Miɗo yetta Laamɗo, ko kaaldammi ɗemle ɗe anndaaka faa ɓuri on on fuu. 19 Ammaa e ley kawrital goonɗinɓe, haalude karfeeje joy paaminiiɗe faa janngina yimɓe, ɓurani kam haalirde karfeeje ujunaaje sappo ɗemle ɗe anndaaka.
20 Sakiraaɓe, taa laatoɗon hono cukaloy e ley hakkillooji mooɗon. Laatoɗon ɓe ngalaa bonanda hono cukaloy, ammaa e ley hakkillooji mon laatoɗon mawɓe. 21 Ina winndaa e Tawreeta:
«Nde kaaldowammi e yimɓe am,
wo e kunnduɗe yimɓe leyɗe goɗɗe,
wo e ɗemle jananɓe kaalirammi.
Ɗum fuu,
ɓe kettindantaako kam.» Esaaya 28.11-12.
Wo noon Joomiraaɗo wi'i.
22 Hono noon, ɗemle ɗe anndaaka ɗeen wo maande sariya ɗo ɓe ngoonɗinaay, ɗe nganaa maande ɗo yimɓe goonɗinɓe. Haaldude annabaaku du wo maande ɗo goonɗinɓe, wanaa ɗo ɓe ngoonɗinaay. 23 Ndelle, si goonɗinɓe fuu kawritii, ina kaalda ɗemle ɗe anndaaka, de yimɓe ɓe mboowaa ɗum naa yimɓe ɓe ngoonɗinaay ngarii fu, ɓe mbi'an wo on haaŋaaɓe. 24 Ammaa si gooto e yimɓe ɓeen warii, de tawi yimɓe fuu ina kaalda annabaaku, ko o nanata ɗuum fuu ina faamina mo hakkeeji makko, ina saroo mo. 25 Ko suuɗii ley ɓernde makko ɓangan. Ndeen o hippoto e leydi, o sujidana Laamɗo, o wi'a: «Si goonga ni, Laamɗo ina wondi e mooɗon.»
No kawrital goonɗinɓe haani worrude
26 Ndelle sakiraaɓe, noy ngaɗoton? Si on kawritii, de gooto mooɗon ina woodi jimol, goɗɗo du ina janngina, goɗɗo ina woodi ko Laamɗo ɓanginani ɗum, goɗɗo ina haala ɗemngal ngal anndaaka, goɗɗo du na fiirta ngal, sanaa fuu waɗiree faa semmbina kawrital goonɗinɓe ngaal. 27 Si ɗemle ɗe anndaaka kaalirtee, taa ɓura yimɓe ɗiɗo naa tato. Ɓeen du, sanaa ɓe kaalira gooto gooto, de gooto mooɗon fiirta. 28 Ammaa si piirtoowo walaa, joomum deƴƴinoo e ley kawrital ngaal, haalda e Laamɗo e ley ɓernde muuɗum. 29 Haaldooɓe annabaaku du, ɗiɗo naa tato tan kaala, de heddiiɓe ɓeen kiinya haala maɓɓe kaan. 30 De si won ko Laamɗo ɓanginani gooto e jooɗiiɓe ɓeen, kaaloowo arandeejo oon deƴƴinoo. 31 Sabo on fuu, oɗon mbaawi haaldude annabaaku gooto gooto, faa yimɓe fuu keɓa paamal e ɓerɗe cellinaaɗe. 32 Haaldooɓe annabaaku ɓeen ina mbaawi nanngitinde ko'e muɓɓen. 33 Si goonga, Laamɗo waɗataa ko jiiɓii. Wo o Laamɗo gaddoowo jam.
No worri e kawrite seniiɓe ɗeen fuu, 34 sanaa rewɓe ndeƴƴinoo ley kawrite ɗeen, sabo ɓe ngalaa laawol haalude ley ɗoon. Ɓe ɗowtoroo no Tawreeta wi'iri noon. 35 Si tawii won ko ɓe njiɗi faamtindaade, ɓe acca faa ɓe koota, ɓe ƴamowa jom'en cuuɗi maɓɓe. Sabo konngol debbo nanee ley kawrital ina semtinii. 36 Naa oɗon miiloo konngol Laamɗo ngool to mooɗon ƴuuri naa? Wo onon tan keɓi ngol naa?
37 Si neɗɗo ina miilii wo annabaajo maa ina miilii wo jogiiɗo baawɗe Ruuhu Ceniiɗo, ina haani annditinde ko mbinndanammi on ɗuum wo yamiroore Joomiraaɗo. 38 Mo annditaay ɗum fuu, Laamɗo annditataa ɗum. 39 Ndelle sakiraaɓe, pooɗanoɗon haaldude annabaaku, katin du taa kaɗon ɗemle ɗe anndaaka haaleede. 40 Ammaa huunde fuu waɗiree no haaniri, tawee fuu ina fonnditii.

*14:11 Maanaa ɗemngal ɗo wo sii haala.

14:21 Esaaya 28.11-12.