1 Nde min ceedunoo e maɓɓe ndeen, min naati laana maayo, min mbosaaki, min njehi ruunde Kos. Jaango majjum, min njehi ruunde Rodosa. Min ƴuwi ɗoon, min njottii wuro Patara. 2 Min keɓi laana peƴƴitooha yaade leydi Finisi. Min naati, min ndunnyi. 3 Nde min njahunoo faa min kaynii Ruunde Kipirus ɗakkol amin gere nano fu, min ponndii leydi Siiriya. Min njottii toon, min njippii wuro wi'eteengo Tirus.

Wo ɗoon laana kaan jippinta gineeji muuɗum. 4 Min tawi taalibaaɓe, min ngondi e muɓɓen ɗoon balɗe jeɗɗi. Iɓe mbiira Pool ley Ruuhu Ceniiɗo taa yaha Urusaliima. 5 Nde jeɗɗiire ndeen hiɓɓunoo ndeen, min ndilli. Ɓe fuu ɓe ɗowti min faa min njalti wuro ngoon, kamɓe e rewɓe e sukaaɓe. Min kofii hunnduko maayo manngo, min ndu'ii. 6 Nde min mbaynundurnoo ndeen, minen kaa min naati laana, kamɓe du ɓe njeccii cuuɗi maɓɓe.

7 Nde min naatunoo laana Tirus min ndilli fu, min njehi Potolemayis. Min njowtowi sakiraaɓe toon, min nyallidi e maɓɓe, min mbaali. 8 Jaango majjum, min ndilli ɗoon, min njehi Kaysariya. Min naatowi suudu Filipu baajotooɗo Kabaaru Lobbo oon, min njippanii ɗum. Wo o gooto hakkunde suɓaaɓe njeɗɗo Urusaliima ɓeen.*Golle Nulaaɓe 6.1-6, 8.5. 9 Imo jogii ɓiɓɓe rewɓe nayo ɓe ɓaŋaaka, haaldooɓe annabaaku. 10 Nde min ngaɗunoo ɗoon balɗe seeɗa fu, annabaajo bi'eteeɗo Agabus ƴuuri Yahuudiya, 11 wari to amin. O hooƴi kaɓɓorgol Pool, o haɓɓi juuɗe makko e koyɗe makko. O wi'i:

—Ruuhu Ceniiɗo wi'i: nii Alhuudiyankooɓe wonɓe Urusaliima ɓeen kaɓɓirta jeyɗo kaɓɓorgol ngol oon, ngatta ɗum e juuɗe yimɓe ɓe nganaa Alhuudiya'en.

12 Nde min nannoo ɗum ndeen, minen e jeyaaɓe ɗoon ɓeen fuu, min nyaagii Pool taa yaha Urusaliima. 13 Pool kaa jaabii, wi'i:

—Ɗume waɗi de oɗon mboya, oɗon keccinɗina ɓernde am? Miin, miɗo segilanii ko wanaa haɓɓeede tan, miɗo segilanii fay maayde ley Urusaliima saabe innde Iisaa Joomiraaɗo.

14 Nde min paamunoo min mbaawaay waylitinde anniya makko ndeen, min celi mo, min mbi'i:

—Joomiraaɗo waɗa muuyɗe muuɗum!

15 Nde waɗunoo balɗe seeɗa fu, min cegilii, de min ponndii Urusaliima. 16 Taalibaaɓe Kaysariya woɓɓe njaadi e amin, njaari min galle gorko bi'eteeɗo Manason faa min njippanoo ɗum. Manason wo jeyaaɗo Kipirus, laatiiɗo taalibaajo gilla ko ɓooyi.

17 Nde min njottinoo Urusaliima ndeen, sakiraaɓe ɓeen njaɓɓorii min seyo. 18 Jaango majjum, min njaadi e Pool to Yaakuuba. Mawɓe kawrital goonɗinɓe ɓeen fuu ina tawaa toon. 19 Caggal ko o jowti ɓe ɗuum, o fillitanii ɓe huunde fuu ko Laamɗo waɗani yimɓe ɓe nganaa Alhuudiyankooɓe saabe golle makko. 20 Nde ɓe nannoo ɗum ndeen, ɓe njetti Laamɗo. Ɓe mbi'i Pool:

—Sakiike amin, a yi'ii Alhuudiyankooɓe ujunaaje ngoonɗinii. Faa hannden iɓe tinnii e jokkude Tawreeta Muusaa. 21 Ɓe kaalanaama aɗa janngina Alhuudiyankooɓe wonɓe hakkunde lenyi goɗɗi njoppa Tawreeta Muusaa, mbiiɗaa taa taada sukaaɓe muɓɓen katin, taa njokka al'aadaaji ɗiin katin. 22 Ndelle, noy ngaɗeten? Sabo tannyoral ɓe nanan a warii. 23 Waɗu ko min kaalante ɗuum. Miɗen njogii ɗo worɓe nayo waɗanɓe Laamɗo hunayeere. 24 Yaadu e maɓɓe, de laamnidaa hoore maa e maɓɓe, njoɓaa ko ɓe kaani yoɓude ɗuum, faa ɓe laɓee. Ndeen yimɓe fuu anndan ko haaletee dow maaɗa ɗuum fuu wanaa goonga. Ɓe anndan aan e hoore maa aɗa jokki Tawreeta Muusaa. 25 Goonɗinɓe ƴuuruɓe e lenyi goɗɗi ɓeen, min mbinndanii ɗum'en ndeentoo e ko hirsanaa tooruuji e ƴiiƴam e ko saaɗi, kam e jeenu.

26 Pool hooƴi worɓe ɓeen, yaadi e muɓɓen. Jaango majjum, o laamnidaa e muɓɓen laaɓal diina. O naati suudu dewal mawndu nduun, o haalani almaami'en ɓeen. O wi'i si nyalaaɗe laamnugol ɗeen kiɓɓii fu, mono e maɓɓe fuu waɗanee sadaka.

27 Nde balɗe jeɗɗi ɗeen ɓadinoo hiɓɓude ndeen, Alhuudiyankooɓe woɓɓe ƴuuruɓe leydi Aasiya nji'i Pool e ley suudu dewal mawndu nduun. Ɓe ummini hakkillooji yimɓe ɓeen fuu, ɓe nanngi mo. 28 Iɓe peekoo, iɓe mbi'a:

—Israa'iilankooɓe, mballee min! O woni gorko jannginoowo yimɓe e ley nokkuuje ɗeen fuu ina liddoo yimɓe lenyol meeɗen, ina liddoo Tawreeta meeɗen, ina liddoo nokku ceniiɗo o. Joonin kaa, o waddii fay Geresankooɓe e ley suudu dewal mawndu ndu. O tuuninii nokku ceniiɗo o!

29 Walaa ko ɓe mbiiri noon si wanaa ko ɓe njiinoo Torofim Efeesunke oon ina wondi e Pool ley ngalluure ndeen. Iɓe cikka Pool nanniino mo e ley suudu dewal mawndu nduun.

30 Jirkitaango ngoon huuɓi ngalluure ndeen. Yimɓe ina njaltira tatteeji ɗiin fuu. Ɓe nanngi Pool, ɓe ndaasi ɗum faa ɓe mburtini ɗum suudu dewal mawndu nduun, de ɓe ommbi dammbuɗe ɗeen wakkati oon law. 31 Nde ɓe pilotonoo faa ɓe mbara Pool ndeen, tawi hooreejo sordaasiiɓe oon humpitake Urusaliima fuu jiiɓake. 32 Wakkati oon, o hooƴi sordaasiiɓe e mawɓe muɓɓen, o doggani jamaa oon. Nde yimɓe ɓeen njiinoo mo kanko e sordaasiiɓe ɓeen ndeen, celi fiyude Pool. 33 Hooreejo oon ɓattii Pool, yamiri Pool nanngee, haɓɓiree callali ɗiɗi. O ƴami,

—Gorko o wo moy? Ɗume o waɗi?

34 Jamaa oon ina feekoo. Ɓee ina ƴeewnoo ɗum, ɓee to ina ƴeewnoo ɗum to. Duko jiiɓiiko koon haɗi mo faamude. Ndelle o yamiri Pool yaaree ley suudu sooro sordaasiiɓe toon. 35 Nde Pool warnoo faa ƴeeŋa kalikali sooro oon, sordaasiiɓe ɓeen ndonndii mo saabe nyanngere jamaa ndeen, 36 sabo yimɓe heewɓe ina njokki mo ina peekoo, ina mbi'a:

—Ittu yonki makko!

37 Nde sordaasiiɓe ɓeen ngarnoo faa nanna Pool ley sooro muɓɓen ndeen, Pool wi'i hooreejo oon:

—Ina daganoo kam mi haalda e maa naa?

Oon wi'i mo:

—Aa? Aɗa waawi geresankoore naa? 38 Ndelle a wanaa Misiranke gaɗuɗo muurtere ko ɓooyaay oon naa? A wanaa garduɗo e waɗooɓe bar-ko'e ujunaaje nayo, de njaaruɗaa ɗum'en ley ladde naa?

39 Pool jaabii, wi'i:

—Miin, mi Alhuudiyanke dimaaɗo Tarsus ley leydi Silisi. Ngalluure ndeen wanaa nde anndaaka koy. Miɗo nyaage nduŋanoɗaa kam mi haalda e yimɓe ɓeen.

40 Hooreejo oon duŋanii mo ɗum. Pool darii e dow ƴeentirde ndeen, ɓantani yimɓe ɓeen junngo. Nde ɓe ndeƴƴininoo ndeen, o haali e ibraninkoore, o wi'i: