12
No dartaare Joomiraaɗo hollirta njinngu muuɗum
1 Ndelle enen, sini seedeeɓe dow goonɗinal fotuɓe nii heewude ina piilii en, en njoppa doŋle tedduɗe en fuu e hakke jiiɓuɗo en oon fuu no hoyiri. Njaaren yeeso dow munyal hono no daɗundurteeɗo ni. 2 Ngatten hakkillooji meeɗen dow Iisaa. Kam omtani en laawol goonɗinal, kam tabintinta goonɗinal ngaal du. Kanko, saabe ko o yi'i seyo ina heɗii mo ɗuum, o munyii maayde dow leggal palaangal ngaal, o yawi semteende maggal. Joonin, imo jooɗowii gere nyaamo jooɗorgal laamu Laamɗo.
3 Ɗum le, miiloɗon mo, kanko munyanɗo nganyaandi luttuɓe. Miiloɗon mo faa taa on tampu, taa ɓerɗe mooɗon njoppa hoolaare muɓɓen. 4 Oɗon caloo hakke oɗon kaɓa e muuɗum, ammaa on kaɓaaka faa ƴiiƴam doggi tafon. 5 Yalla on njeggitii haala cemmbinooha ka Laamɗo haaldi e mooɗon kaan, onon ɓiɓɓe muuɗum naa? O wi'ii:
«Ɓiyam, nde Joomiraaɗo dartini ma fuu, taa yaw ɗum.
Taa ɓernde maa metta si o felii ma.
6 Sabo Joomiraaɗo dartinan mo horsini,
fiyan mo nanngiri ɓiyum fuu.»*Banndi 3.11-12.
7 Munyee dartaare ndeen. Inde holla Laamɗo nanngirii on ɓiɓɓe muuɗum. Ɓiɗɗo moy woni mo bammum dartintaa ɗum? 8 Si on ngalaa ley dartaare nde ɓiɓɓe ɓeen fuu ndartintee ndeen fu, on nganaa ɓiɓɓe goongalaaɓe, on nganaa ɓiɓɓe halal. 9 Wooɗi du, ko Baabiraaɓe meeɗen adunaaru ɓeen ndartinannoo en ɗuum, en teddinii ɓe. Sakko Baaba meeɗen jom yonkiiji oon! Wanaa eɗen kaani jaɓande ɗum faa ɓura noon de mbuuren naa? 10 Baabiraaɓe meeɗen ina ndartinannoo en no miilorii ina wooɗi faa ɓooyti seeɗa tan. Ammaa Laamɗo na dartina en faa kawten e muuɗum ley senaare muuɗum. Wo ɓeydaari meeɗen dartinirta en. 11 Wakkati dartingol fuu, ndakam walaa. Naawalla tan woodi. Ammaa caggal ɗuum, ingol waddana jaɓuɓe dartineede ɓeen fonnditaare e jam.
12 Ndelle tinnee, cemmbinɗinon juuɗe mooɗon tampuɗe ɗeen e koppi mon ɗi ngalaa semmbe ɗiin. 13 Moƴƴinanee koyɗe mon laabi dartiiɗi, faa taa koyngal laƴoowal seelta, ammaa ngal daɗa.
Sappagol taa neɗɗo waasu moƴƴere Laamɗo
14 Tinnee, piloɗon wondude e yimɓe fuu dow jam. Piloɗon senaare, sabo si on ngalaa nde, on nji'ataa Joomiraaɗo. 15 Kilnee taa fay gooto yeccoo gaɗa de hunngoo moƴƴere Laamɗo ndeen. Kilnee taa neɗɗo mooɗon laatoo hono ɗaɗol kaaɗungol. Sabo si yaltii fu, na raaɓira yimɓe heewɓe tooke muuɗum. 16 Kilnee taa fay gooto mooɗon laatoo jaahili naa mo walaa kulol Laamɗo hono Isuwa ni. Kam sonni mawniraagu muuɗum faa heɓa ko nyaama nde wootere tan. 17 Oɗon anndi caggal ɗuum, nde o yiɗunoo baabiiko barkina mo ndeen, o jaɓaaka. O waawaay waylitinde ko o waɗunoo ɗuum fay si o filorii ɗum e bojji.
18 Onon, on ngaraay to huunde waawnde meemeede hono no yimɓe Israa'iila ngardunoo to waamnde Sinayi. Ɓeen kaa ngarii to yiite nyanngunge e to cuddi tekkundi e nimre e henndu mawndu. 19 Ɓe nanii fuufaango buututal e daande ƴuurunde dow kammu. Nanuɓe daande ndeen ɓeen nyaagii taa ɓeydanee fay konngol gootol no poti hulude. 20 Sabo dey, ɓe kunngake waawtude ko Laamɗo yamiri toon ɗuum nde wi'unoo: «Ko meemi waamnde ndeen fuu, fay si wo daaba, wardee kaaƴe.» 21 Goonga du, ko ɓe nji'ata ɗuum ina hulɓinii faa Muusaa e hoore muuɗum wi'i: «Mi hulii sanne faa miɗo diwna.»
22 Ammaa onon, on ngarii waamnde Siyona. On ngarii ngalluure Laamɗo buurɗo oon, ɗum woni Urusaliima gonɗo dow kammu, to maleyka'en ujunaaje ujunaaje kawriti ina mbeltodoo. 23 On ngarii e kawrital ɓiɓɓe arandeeɓe ɓe inɗe muɓɓen mbinndaa dow kammu ɓeen. On ngarii to Laamɗo carotooɗo yimɓe fuu oon, on ngarii e yonkiiji fonnditiiɓe laatiiɓe hiɓɓuɓe ɓeen. 24 On ngarii to Iisaa curoowo hakkunde yimɓe e Laamɗo ley amaana keso oon. On ngarii to ƴiiƴam makko mbiccaaɗam, ngadduɗam kabaaru ɓurɗo kabaaru ƴiiƴam Haabiila njuppiiɗam ɗaam woodde.
25 Ndelle tinnee taa calanoɗon Kaaldoowo e mooɗon oon. Sabo salinooɓe cappanɗo ɗum'en dow leydi ga ɓeen ndaɗaay, sakko enen si en calanake cappanoowo en gonɗo dow kammu oon. 26 Arande, daande makko dimmbii leydi ndiin. Joonin kaa, o fodake ɗum ɗo, o wi'i: «Mi dimmban ndi katin. De wanaa leydi tan, ammaa kammu e leydi fuu.»†Agay 2.6. 27 Ko o wi'i «kilol gonngol katin» ɗuum ina holla ko tagaa fuu dimmbete ittee, faa ko dimmbataako ɗuum heddoo kam tan. 28 Ndelle wo laamu ngu dimmbataako keɓeten. Saabe ɗuum, njetten Laamɗo, ndewren mo no weldata mo tawee e leeƴinkinaare e kulol. 29 Sabo Laamɗo meeɗen na wa'i hono yiite halkoowe.