Fulfulfe Burkina, Dewtere Laamɗo Amaana Keso Lukka 1
Linjiila Iisaa
mo Lukka winndi
1
Ko saabii dewtere nde winndaa
Yimɓe heewɓe pilake fillitaade kulle tabitinɗe hakkunde meeɗen. Ɓe mbinndii ko seediiɓe gilla fuɗɗoode ɓeen kaalani en. Seediiɓe ɓeen ngoni halfinaaɓe faa anndina konngol ngool. Tawfilus tedduɗo, mi taykake kulle ɗeen fuu faa wooɗi gilla arande, mi tawii na hawrani kam miin du faa mi winndane, mi fiirtane ɗum faa laaɓa no ɗum waɗiri, faa keɓaa tannyoral jannde nde njannginaɗaa ndeen wo goonga.
No Jibiriilu sapporii rimeede Yaayaa lootoowo lootagal batisima
Wakkati jamaanu Hirudus, kaananke Yahuudiya, na woodi almaami gomma bi'eteeɗo Jakariyaa. Imo jeyaa e waaldeere Abiya, ɓii Haaruuna. Dee Jakariyaa du wo ƴuwdi Haaruuna, innde muuɗum wo Elisabet. Ɓe ɗiɗo fuu ɓe fonnditiiɓe to Laamɗo. Iɓe njokki jamirooje Joomiraaɗo e sariyaaji muuɗum fuu. Feloore fuu walaa e maɓɓe. Ɓe keɓaay ɓiɗɗo, sabo Elisabet wo dimaro. Ɓe ɗiɗo fuu ɓe naywii du.
Nyannde gomma, Jakariyaa ina golla golle muuɗum yottinde sadakaaji yeeso Laamɗo, sabo wakkati oon wo waaldeere makko jeyti gollal ngaal. Ley al'aada almaami'en iɓe mboownoo waɗude cumnal. Wo nii Jakariyaa suɓiraa faa naata nokkuure seniinde wonnde ley suudu dewal mawndu, de ura toon ure. 10 Jamaa oon fuu darii yaasin ina waɗa du'aare wakkati mo ure ɗeen mbuletee. 11 Wakkati oon maleyka Joomiraaɗo ɓangani mo, ina darii gere nyaamo nokkuure urirde ndeen. 12 Nde Jakariyaa yi'unoo maleyka oon ndeen, nesim taƴi, kulol nanngi ɗum. 13 Maleyka oon wi'i mo:
—Jakariyaa taa hulu, sabo du'aare maa jaabaama. Deeka Elisabet rimante ɓiɗɗo gorko, inndiraa ɗum Yaayaa. 14 Ɓiɗɗo oon waddante seyo manngo, heewɓe ceyorto rimeede makko, 15 sabo o laatoto tedduɗo yeeso Joomiraaɗo. O yarataa doro, o yarataa huunde fuu ko sulinta. O heewan Ruuhu Ceniiɗo gilla e ley reedu inniiko. 16 O wartiran ɓiɓɓe Israa'iila heewɓe to Laamɗo Joomiraaɗo muɓɓen. 17 O artoto Joomiraaɗo warde, o wonda e ruuhu e baawɗe ɗe annabi Iliyaasa heɓunoo, faa o wartira ɓerɗe baabiraaɓe to ɓiɓɓe muɓɓen, faa o wartira saliiɓe du e hakkillooji dartiiɓe, faa moƴƴinana yimɓe segilaniiɓe garol Joomiraaɗo.
18 Jakariyaa ƴami maleyka oon, wi'i:
—Noy paamirammi ɗum wo goonga? Sabo miin mi naywii, deekam oon du waɗi duuɓi.
19 Maleyka oon jaabii mo, wi'i:
—Miin woni Jibiriilu ɗakkiiɗo Laamɗo, mi nulaaɗo to maaɗa faa mi haalane kabaaru lobbo o. 20 Ndelle joonin a muumɗan. A haalataa si wanaa wakkati mo ɗum tabiti, sabo a goonɗinaay haala am. Haala am ka tabitowan nde wakkati majjum wari.
21 Tawi yimɓe ɓeen ina keɗii Jakariyaa, ina haaynii ɗum'en ko o ɓooyi ley suudu dewal mawndu ɗuum. 22 Nde o wurtinoo ndeen, o hunngii haaldude e maɓɓe. Ɓe paami won ko o hollaa ley suudu dewal mawndu nduun. Imo haalda e maɓɓe muummumre, o heddii o waawaa haalde. 23 Nde balɗe golle makko tilinoo ndeen, o hooti suudu makko.
24 Caggal balɗe ɗeen, Elisabet deekiiko oon hooƴi reedu, dammbii haddi lebbi joy, ina wi'a:
25 —Ɗum woni ko Joomiraaɗo waɗani kam. O taykake kam, o ittanii kam dukkuru hakkunde yimɓe.
No maleyka sapporii rimeede Iisaa
26 Ley lewru Elisabet jeegaɓurdu nduun, Laamɗo nuli maleyka Jibiriilu e wuro wi'eteengo Nasaraatu ley leydi Galili, 27 to surbaajo mo taan Daawda bi'eteeɗo Yuusufi haɓɓani. Surbaajo oon ina wi'ee Mariyama. 28 Maleyka oon naati ɗo Mariyama woni ɗoon, wi'i ɗum:
—Aan e jam, keɓuɗo moƴƴere Joomiraaɗo. Joomiraaɗo ina wondi e maaɗa.
29 Haala kaan wemmbi Mariyama sanne, ina miiloo ɗume jowtaango ngo fiirtata. 30 De maleyka oon wi'i mo:
—Taa hulu, Mariyama! Sabo a heɓii moƴƴere ƴuurunde e Laamɗo, 31 a hooƴan reedu, ndimaa ɓiɗɗo gorko, inndiraa ɗum Iisaa. 32 Ɓiɗɗo oon laatoto tedduɗo, o noddirte Ɓii Laamɗo Toowɗo. Laamɗo Joomiraaɗo hokkan mo laamu maamiiko Daawda. 33 O laamoto ƴuwdi Yaakuuba faa abada, laamu makko walaa timmoode.
34 Mariyama wi'i maleyka oon:
—Noy ɗum laatortoo, sabo mi anndaa gorko?
35 Maleyka oon jaabii mo, wi'i:
—Ruuhu Ceniiɗo jippoto e maaɗa,
baawɗe Laamɗo Toowɗo cuddete.
Saabe ɗuum, ɓiɗɗo mo ndimataa oon
inndirte Ceniiɗo, Ɓii Laamɗo.
36 Ndaar, sakiike maa Elisabet du hooƴii reedu ley nayeewu muuɗum, o riman ɓiɗɗo gorko. Imo wi'enoo wo o dimaro, de joonin kaa imo wondi e reedu lewru jeegaɓurdu, 37 sabo walaa fuu ko Laamɗo waawaa.
38 Wakkati oon, Mariyama wi'i:
—Inani kam, miin korɗo Joomiraaɗo, ɗum laatoranoo kam no mbiiruɗaa ni.
Ndeen maleyka oon dilli to makko.
No Mariyama yaari to Elisabet
39 E ley balɗe ɗeen, Mariyama ummii, yehi law to wuro gomma wonngo ley baamle Yahuudiya. 40 O naati suudu Jakariyaa, o jowti Elisabet. 41 Nde Elisabet nannoo jowtaango makko ndeen, ɓiɗɗo gonɗo e reedu muuɗum oon dimmbii. Ndeen Elisabet hebbinaa Ruuhu Ceniiɗo, 42 ƴeewnii e daande toownde, wi'i:
—A barkinaaɗo hakkunde rewɓe! Ɓiɗɗo mo ndeeduɗaa o du wo barkinaaɗo! 43 Miin, wo mi ɗume faa inna Joomiraaɗo wari to am? 44 Ndaar, nde jowtaango maa yottinoo nowru am ndeen, ɓiɗɗo gonɗo e reedu am oon dimmborake kuyam. 45 Barke woodanii ma, aan goonɗinɗo ko Joomiraaɗo haalani maa ɗuum tabitan.
Jimol Mariyama
46 Mariyama wi'i:
—Yonki am ina mana Joomiraaɗo!
47 Ɓernde am ina heewi seyo e dow Laamɗo Kisinoowo kam,
48 sabo o yurmake kam, miin, korɗo makko leeƴuɗo.
Gilla joonin jamaanuuji fuu noddiran kam barkinaaɗo.
49 Sabo Jom baawɗe waɗanii kam kulle mawɗe!
Innde muuɗum wo seniinde.
50 Yurmeende muuɗum ina woni dow hulooɓe ɗum jamaanu dow jamaanu.
51 O gollii golleeji mawɗi e semmbe junngo makko,
o sankitii mawninkiniiɓe e anniyaaji muɓɓen.
52 O saamdinii kaanankooɓe e laamuuji muɓɓen,
o toownii leeƴuɓe.
53 O haarnirii yolbuɓe kulle lobbe,
o yoppii jom'en jawdi juuɗe ɓole.
54-55 O wallii yimɓe Israa'iila, maccuɓe makko ɓeen,
sabo o yeggitaay ko o haaldunoo e maamiraaɓe meeɗen,
yurmaade Ibrahiima e ƴuwdi muuɗum faa abada.
56 Mariyama waddi e Elisabet ko waɗata lebbi tati de yeccii suudu muuɗum.
Haala rimeede Yaayaa lootoowo lootagal batisima
57 Wakkati ndimu Elisabet yottii, o rimi ɓiɗɗo gorko. 58 Hoddiiɓe makko e sakiraaɓe makko nani yurmeende mawnde nde Joomiraaɗo waɗani mo ndeen, ceyodii e makko.
59 Nde cukalel ngeel waɗunoo nyalaaɗe jeetati ndeen, ɓe ngari taadude ngel.* Al'aada Alhuudiyankooɓe, si suka rimaama, nyannde hokkaa innde fuu, ndeen taadetee du. Iɓe njiɗunoo inndirde ngel innde baabiigel Jakariyaa, 60 ammaa inniigel jaɓaay, wi'i ngel inndiree Yaayaa. 61 Ɓe mbi'i ɗum:
—Yimɓe maa fuu walaa inndiraaɗo innde nde.
62 Ɓe ƴami baabiigel e muummumre, noy yiɗi ɓiyum oon inndiree. 63 Jakariyaa ƴamani alluwal, winndi dow maggal: «Yaayaa woni innde maggel.» Ɓe fuu ɗum haaynii ɓe. 64 Wakkati oon pay, hunnduko Jakariyaa yoppaa, ɗemngal mum haɓɓitaa, ina haala, ina yetta Laamɗo. 65 Kulol nanngi hoddiiɓe makko ɓeen fuu. Katin du yimɓe ley baamle Yahuudiya fuu ina kaala kabaaruuji ɗiin. 66 Nanɓe ɗum ɓeen fuu ndesi ɗum e ley ɓerɗe muɓɓen, ina mbi'a: «Ndelle ɗume cukalel ngel laatoytoo?» Sabo ɓe nji'ii junngo Joomiraaɗo ina woni dow maggel.
Jimol Jakariyaa
67 Jakariyaa, baaba cukalel ngeel, heewi Ruuhu Ceniiɗo, haaldi annabaaku, wi'i:
68 —Jettooje ngoodanii Joomiraaɗo, Laamɗo Israa'iila,
sabo warii walli yimɓe muuɗum, rimɗini ɗum'en.
69 O waddanii en Kisinoowo jom semmbe
ƴuwɗo e suudu Daawda, maccuɗo makko.
70 Ɗum fuu ɗum laatorii hono no o haalirnoo e kunnduɗe annabaaɓe makko seniiɓe gilla arande -
71 o wi'i o hisinan en e habdiiɓe men,
e juuɗe wayɓe en fuu.
72 Nii o yottiniri yurmeende nde o aadaninoo maamiraaɓe men ndeen,
o miccitake amaana makko ceniiɗo,
73 hunayeere nde o hunanii maammen Ibrahiima,
o hokkan en 74 danneede e juuɗe wayɓe en faa ngolliranen mo rafi kulol,
75 ndewen mo ley senaare e dartaare yeeso makko haddi nguurndam meeɗen fuu.
 
76 Aan du cukalel, a noddirte annabaajo Laamɗo Toowɗo,
sabo a artoto Joomiraaɗo warde faa moƴƴinanaa mo laabi makko,
77 faa anndinaa yimɓe makko laawol kisindam ley ko o yaafotoo hakkeeji muɓɓen.
78 Saabe Laamɗo meeɗen wo keewɗo yurmeende,
Jayngol ƴuurungol dow ina wara to meeɗen,
79 faa yaynana wonɓe ley nimre e kulol maayde,
de rewna koyɗe men dow laawol jam.
80 Suka oon ina mawna, hakkillo muuɗum ina ɓeydoo. O jooɗii ley ladde faa wakkati mo o ɓanginaa e Israa'iila.

*1:59 Al'aada Alhuudiyankooɓe, si suka rimaama, nyannde hokkaa innde fuu, ndeen taadetee du.