27
No Iisaa yaariraa to Pilaatu
(Marku 15.1, Lukka 23.1-2, Yuhanna 18.28-32)
Gilla fajiri, hooreeɓe almaami'en e mawɓe lenyol ɓeen fuu kawriti, ndarni anniya warude Iisaa. Ɓe kaɓɓi mo, ɓe njaari mo, ɓe ngatti mo e juuɗe Pilaatu goforneer oon.
No Yahuuda maayiri
(Golle Nulaaɓe 1.18-19)
Nde Yahuuda jambiiɗo Iisaa oon yi'unoo no Iisaa saroraa wo bareteeɗo fu, mimsiti. O wartiri buuɗi cardi capanɗe tati ɗiin to hooreeɓe almaami'en e mawɓe lenyol ɓeen. O wi'i ɗum'en:
—Mi luttii ko njambiimi mo walaa feloore ɗuum!
Ɓe njaabii mo, ɓe mbi'i:
—Ko jomi min? Wo aan ɗum woodani.
Yahuuda faɗɗi ceede ɗeen ley suudu dewal mawndu nduun, dilli. Ndeen yehi, hooƴi ɓoggol, waritowii. Hooreeɓe almaami'en ɓeen kooƴi ceede ɗeen, mbi'i:
—Dagaaki ceede ɗe ngattee ley keesu oon, sabo wo ɗum njobdi ƴiiƴam.
Ɓe ndawridi dow majjum, de ɓe kooƴi ceede ɗeen, ɓe coodi ngesa mahoowo looɗe, ɓe ngaɗi nga caabeeje weerɓe. Ɗum waɗi de ngesa ngaan ina wi'ee «Ngesa Ƴiiƴam» faa hannden. Noon haala ka annabi Yeremiya haalnoo kaan tabintiniraa nde wi'unoo:
«Ɓe kooƴii buuɗi cardi capanɗe tati,
coggu mo yimɓe Israa'iila kiisorii yonki makko,
10 ɓe coodi ɗum ngesa mahoowo looɗe,
hono no Joomiraaɗo yamiri kam ni.»*Jakariyaa 11.12-13, Yeremiya 19.1-13, 32.6-9.
No Pilaatu ƴamiri Iisaa
(Marku 15.2-5, Lukka 23.3-5, Yuhanna 18.33-38)
11 Iisaa darii yeeso goforneer oon. Oon ƴami mo, wi'i:
—Aan woni kaananke Alhuudiyankooɓe oon naa?
O jaabii, o wi'i:
—Aan e hoore maa haali.
12 Ammaa nde hooreeɓe almaami'en e mawɓe lenyol ɓeen pelannoo mo ndeen, o nootaaki fay huunde. 13 Ndeen Pilaatu wi'i mo:
—A nanataa ko ɓe ceedante ɗuum fuu naa?
14 Ammaa o jaabaaki faa'e. Ɗum haaynii goforneer oon sanne.
No Iisaa saroraa wo bareteeɗo
(Marku 15.6-15, Lukka 23.13-25, Yuhanna 18.39-19.16)
15 Wakkati Iidi Faltagol fuu, goforneer oon ina woowi yoofande yimɓe ɓeen kasuujo gooto mo njiɗi yoofaneede. 16 Wakkati oon, ina woodi kasuujo jom innde, bi'eteeɗo Iisaa Barabas. 17 E ley ko jamaa oon hawriti ɗuum, Pilaatu ƴami ɓe, wi'i:
—Moy njiɗuɗon mi yoofana on: Iisaa Barabas naa Iisaa bi'eteeɗo Almasiihu oon?
18 Si goonga, Pilaatu faamii wo kiram waɗi de ɓe kokkitiri Iisaa. 19 Katin du, wakkati o jooɗinoo ley sarordu oon, jom suudu makko neli e makko, wi'i:
—Celaa gorko ponnditiiɗo oon, sabo jemma hankin koyɗi makko tampinii kam sanne.
20 Hooreeɓe almaami'en e mawɓe lenyol ɓeen ndunƴi jamaa oon nyaagoo Pilaatu yoofana ɓe Barabas, de wara Iisaa. 21 Goforneer oon ƴamtindii ɓe:
—Moy e ɗiɗo ɓeen njiɗuɗon mi yoofana on?
Ɓe njaabii, ɓe mbi'i:
—Barabas!
22 Pilaatu ƴami ɓe, wi'i:
—Ndelle, noy ngaɗammi Iisaa bi'eteeɗo Almasiihu oon?
Ɓe fuu ɓe njaabii, ɓe mbi'i:
—Tontu mo e leggal palaangal!
23 O ƴami ɓe, o wi'i:
—Ɗume o waɗi ko boni?
De ɓe ɓeydi ƴeewnaade semmbe, iɓe mbi'a:
—Tontu mo e leggal palaangal!
24 Ndeen Pilaatu yi'i walaa ko waawi, tawi du muurtere ina ummoo. O hooƴi ndiyam, o looti juuɗe makko yeeso yimɓe ɓeen, o wi'i ɓe:
—Miin kaa, baka am walaa e rufugol ƴiiƴam gorko o. Wo onon ɗum woodani.
25 Ɓe fuu ɓe njaabii, ɓe mbi'i:
—Ƴiiƴam makko ina yowii dow amin, minen e ɓiɓɓe amin!
26 Ndeen, Pilaatu yoofani ɓe Barabas, de yamiri Iisaa fiyee dorri. Caggal ɗuum, o hokkitiri ɗum tontowee e leggal palaangal.
No sordaasiiɓe njalnorii Iisaa
(Marku 15.16-20, Yuhanna 19.2-3)
27 Sordaasiiɓe goforneer ɓeen njaari Iisaa to galle laamorde ley huɓeere toon. Ɓe ngaddi fedde sordaasiiɓe ɓeen fuu piilii mo. 28 Ɓe ɓorti mo kaddule makko, ɓe ɓorni mo saaya mboɗeeha.Wakkati Iisaa, saaya mboɗeeha wo saaya ka kaananke ɓornotoo. 29 Caggal ɗuum, ɓe canyi taarde gi'e, ɓe kippi e hoore makko, ɓe ngatti loosol e junngo makko nyaamo. Ndeen ɓe kofii yeeso makko, iɓe njalnoroo mo, iɓe mbi'a:
—Foofoo, kaananke Alhuudiyankooɓe!
30 Ɓe tutti dow makko, ɓe kooƴi loosol ngool iɓe piya mo hoore. 31 Nde ɓe tilinoo jalnoraade mo ndeen, ɓe itti saaya kaan, ɓe ɓorni mo kaddule makko. Ndeen ɓe njaari mo faa ɓe tontowa mo e leggal palaangal.
No Iisaa tontiraa dow leggal palaangal
(Marku 15.21-32, Lukka 23.26-43, Yuhanna 19.17-27)
32 Nde ɓe njaltannoo ngalluure ndeen fu, ɓe kawri e gorko jeyaaɗo Sireene bi'eteeɗo Simon. Sordaasiiɓe ɓeen ndoolɗi mo o wakkoo leggal Iisaa palaangal ngaal. 33 Ɓe njottowii nokku bi'eteeɗo Golgata (maanaa majjum woni «Nokku Laalagal Hoore»). 34 Ɓe kokki Iisaa cabijam njillunduraaɗam e kaankaanngel faa o yara. Nde o meeɗunoo ɗum ndeen, o salii yarude.
35 Nde ɓe tontunoo mo e leggal palaangal ndeen, ɓe pecciri kaddule makko cumnal. 36 Caggal ɗuum, ɓe njooɗii toon iɓe ndooma mo. 37 Ɓe mbinndi sabaabu ko tonti mo, ɓe takki ɗum ɗo tiimtude hoore makko ɗoon. Binndi dow maggal na mbi'a: O wo Iisaa, Kaananke Alhuudiyankooɓe. 38 Tawi du, yanooɓe ɗiɗo tontidaa e makko, gooto gere nyaamo makko, gooto du gere nano makko. 39 Yimɓe faltotooɓe ɗoon ɓeen ina njenna mo, ina ndimmba ko'e muɓɓen, 40 ina mbi'a:
—Aan liɓoowo suudu dewal mawndu de nyiɓtoo ndu ley balɗe tati, dannu hoore maa! Si wo a Ɓii Laamɗo, jippa leggal palaangal ngal!
41 Hono noon, hooreeɓe almaami'en e jannginooɓe Tawreeta e mawɓe lenyol ɓeen fuu ina njalnoroo mo, ina mbi'a:
42 —O dannii woɓɓe, de o waawaa dannude hoore makko. Wo o kaananke Israa'iila. Jonle, o jippoo leggal palaangal ngal, faa ngoonɗinen mo. 43 O halfinii hoore makko Laamɗo. Laamɗo hisina mo joonin si na yiɗi mo. Sabo o wi'ii wo o Ɓii Laamɗo.
44 Yanooɓe tontaaɓe ɗakkol makko ɓeen du ina mbonkoroo mo noon.
Haala maayde Iisaa
(Marku 15.33-41, Lukka 23.44-49, Yuhanna 19.28-30)
45 Gilla hakkunde naange, nimre waɗi e leydi fuu faa wakkati yamnde tati kiiral naange. 46 Wakkati yamnde tati kiiral naange, Iisaa feekii feekaango toowngo, wi'i:
Eli, Eli, lama sabaktani? (Ɗum na fiirta «Laamɗo am, Laamɗo am! Ɗume saabii de njoppuɗaa kam?») 47 Nde woɓɓe dariiɓe toon ɓeen nannoo ɗum ndeen, mbi'i:
—Wo annabi Iliyaasa o noddata!
48 Wakkati oon ni, gooto doggi waddowi tekkere, suuwi nde e ndiyam lammuɗam, haɓɓi nde e loosol. De o fonndini hunnduko Iisaa faa muyta. 49 Ammaa heddiiɓe ɓeen mbi'i:
—Yoppu. Ndaaren yalla Iliyaasa waran danna mo.
50 Caggal ɗuum, Iisaa feekii feekaango toowngo katin, de yoofi yonki muuɗum.
51 Wakkati oon, lefol paliingol ley suudu dewal mawndu ngool seekii gilla dow faa ley, laatii taƴe ɗiɗi. Leydi dimmbii, kaaƴe ceekii. 52 Caabeeje udditii, de seniiɓe maaynooɓe heewɓe iirtii. 53 Caggal ko Iisaa iirtii ɗuum, ɓe njalti e caabeeje ɗeen, ɓe naati ngalluure seniinde ndeen. Yimɓe heewɓe nji'i ɓe.
54 Sordaasiiɓe doomuɓe Iisaa ɓeen e hooreejo muɓɓen nji'ii no leydi dimmborii e ko waɗi ɗuum fuu. Ɓe kuli sanne, ɓe mbi'i:
—Si goonga ni, o wo Ɓii Laamɗo!
55 Rewɓe heewɓe ina ngoni to toowti, ina kaynoo. Wo ɓe jokkunooɓe Iisaa gilla Galili faa ɓe ngollana ɗum. 56 Mariyama mo Magdala e Mariyama inna Yaakuuba e Yuusufi, kam e inna ɓiɓɓe Jebede ina ngoni hakkunde maɓɓe.
No ɓanndu Iisaa wattiraa e saabeere
(Marku 15.42-47, Lukka 23.50-56, Yuhanna 19.38-42)
57 Nde hiirnoo fu, gorko jom jawdi jeyaaɗo Arimatiya wari. Imo wi'ee Yuusufi. Kam du wo taalibaajo Iisaa. 58 O yehi to Pilaatu, o ŋaarii ɗum ɓanndu Iisaa. Pilaatu yamiri o hokkee ndu. 59 O hooƴi ɓanndu nduun, o fiili ɗum e kasanke keso. 60 O watti ɗum e saabeere heyre nde o wasannoo hoore makko e hayre. Caggal ɗuum, o talliti hayre teddunde, o uddiri dammbugal saabeere ndeen, o dilli. 61 Mariyama mo Magdala e Mariyama goɗɗo oon ina njooɗii ɗoon, ina kucciti e saabeere ndeen.
No sordaasiiɓe ndoomiri saabeere Iisaa
62 Jaango majjum wo nyalaande fowteteende. Hooreeɓe almaami'en e Farisa'en kawriti to Pilaatu, 63 mbi'i ɗum:
—Joomii amin, min miccitake kiiloowo yimɓe oon wi'iino nde wuurnoo ndeen, balɗe tati caggal maayde muuɗum iirtoto. 64 Ndelle, njamiraa saabeere ndeen doomee faa nyalooma tataɓo oon faltoo, taa taalibaaɓe makko ngara mbujja ɓanndu makko mbi'a yimɓe ɓeen o ummitake hakkunde maayɓe. Ndeen kaa, hiila cakitiika kaan ɓuran arandeeha kaan bonde.
65 Pilaatu wi'i ɓe:
—Inan sordaasi'en ndaarooɓe. Njehee, kooƴee ɗum'en, ndoomira saabeere ndeen no mbaawiri fuu.
66 Ɓe njehi hayboyde saabeere ndeen: ɓe takki ommboode ndeen, ɓe ngaɗi maande dow mayre, ɓe ndarni ɗoon sordaasiiɓe ndaarooɓe.

*27:10 Jakariyaa 11.12-13, Yeremiya 19.1-13, 32.6-9.

27:28 Wakkati Iisaa, saaya mboɗeeha wo saaya ka kaananke ɓornotoo.