Kukwe Kuin Jesubtä Tikani Juankwe
Juan
Tärä ne abko tikani Juankwe. Juan nikani Jesu mukore nitre ja töitikaka ni jätäbti iti mda mdabe. “Ni iti ja töitikaka Jesube abko Jesu nämane tarere kri,” abko tä tikani Juan 13.23; 19.26; 20.2; 21.7,20,24 ye känti. Ni ja töitikaka Jesube btä tä blite, ye abko Juan ara nütüta. Juan abko ni israelita amne Jesukwe niara btä etba kwe Santiago käräbare ja töitikakäre jabe. Niara btä Santiago abko gwa gaka amne nämane nüne Ñö Okwä Kri Galilea ken. Juankwe tärä ne tikani kä 80-90 angwane nütüta.
Ñobtä Juankwe tärä ne tikani abko Juan ara käkwe mikani gare nie Juan 20.30-31 känti kukwe krörö tä tikani: “Ni Dianinkä Ngöbökwe abko Jesu ara amne niara abko Ngöbö Odei, ye abko rabadre era munkrä amne munkwe tödekadre bti, abkokäre tikwe kukwe ne tikani,” abko Juankwe tikani. Ngöbö abko Jesu Rün ara abko Juankwe mikani ütiäte tärä nebtä. Erere arato, Jesu amne Ngöbö, Jesu Rün, abko tä ketetibe gwaire abko Juankwe mikani ütiäte tärä nebtä.
Juan namanina unbre angwane, nitre romanobo käkwe niara kitani ngite kä butu kädianta Patmos yete. Juan nämane nüne yete ngwane, Jesukristo käkwe tärä kädianta Apocalipsis tikamna ie. Erere arato, tärä kädianta 1 Juan, 2 Juan amne 3 Juan abko tikani kwe arato.
1
Kristo jatani kä nebtä
1 Kena dekä, kä ne däte ngämi, känenkri ni kädekata Kukwe nämanena. Niara nämane nüne Ngöböbe amne niara abko Ngöbö ara arato. 2 Kena dekä kä ne däte ngämi, känenkri niara nämane ketetibe Ngöböbe. 3 Niara köböire Ngöbökwe jändrän jökrä dätebare amne jändrän ñakare jire chi abko niarakwe dätebare ñakare.
4 Niara di nämanena ni mikakäre nire Ngöbökrä amne niara abko ñotra ni jökrä kräke abko krörö: ñotra käta ji metre mike gare nie kä ikote, ye kwrere niarakwe ji Ngöbökwe mikani gare nie. 5 Nita nüne mente Ngöböye amne nita nüne kä iko diablukwe te abko kräke ni kädekata Kukwe ye tä trä ngitiekä amne kä iko abko di ñakare kä trä ye ötatekrä.
6 Bati ni nämane iti abko kädian nämane Juan Bautista. Ni ye abko Ngöbökwe juani 7 blitakäre käne angwane, kukwe gare ño ie ni ñotra kwrere yebtä, ye erere niedre kwe, ni jökrä käkwe tödekadre ni yebti abkokäre. 8-9 Juan ye abko juani käne Ngöbökwe blitakäre ni ñotra kwrere yebtä, akwa Juan abko ñakare ni ñotra kwrere. Akwa ñotra era metre tä trä ngitiekä ni jökräbtä ji metre Ngöbökwe mikakäre gare ietre, ye abko jatanina nüke abko Juan jatani niere käne.
10 Ni kädekata Kukwe ye abko käkwe jändrän jökrä amne ni jökrä dätebare, akwa nükani kä nebtä nitre töi kämekäme ngätäite angwane, niara abko ni jökrä ye dätekä ara abko ñan nükani gare ietre. 11 Nükani nüne mräkä kwe israelita ngätäite, akwa mräkä kwe käkwe kani ngäbti ñakare. 12 Akwa nire nire käkwe niara kani ngäbti käkwe tödekani bti, ye abko ie kä biani kwe rabakäre Ngöbö ngäbriänkäre. 13 Nitre tä Ngöbö ngäbriänkäre ye abko ñan ni därebare rün btä meyekwe, köböire tätre Ngöbö ngäbriänkäre. Erere arato, ñan rün btä meye töi köböire tätre Ngöbö ngäbriänkäre amne ñan ni brare tö namani meriye abko köböire tätre Ngöbö ngäbriänkäre, akwa ja töi jenbti Ngöbökwe mikani ja ngäbriänkäre.
14 Ni kädekata Kukwe ye nämane Ngöbö känti. Ngöbökwe juani ni ngätäite, nükani därere ni kwrere amne, ngrabare namani ni kwrere amne nünabare kwe ni ngätäite nete. Niara ütiäte kri bä nuäre, ye abko nunkwe tuaba. Niara abko Ngöbö Odei itibe amne Ngöbö niara Rün käkwe mikani ütiäte kri abko nunkwe tuaba. Ngöbökwe niara mikani ütiäte kri abko kwe niara moto namani kuin ni jökrä kräke amne kukwe era erere mikani gare kwe nie. 15 Niara ye mdenbtä Juankwe blitabare angwane, nikani ngrente krikri be, käkwe niebare krörö:
Ni se mdenbtä tikwe blitaba angwane, tikwe nieba krörö: Ni mda jatadi ti jiebti abko bäri ütiäte ti ngwä, ñobtä ñan angwane niara abko nämanena nüne bäri käne tikrä, tikwe nieba, niebare Juankwe Jesubtä.
16 Niarata ni tarere kri krübäte ja moto kuinbti, ye mdenbtä abko jändrän kuin biani kwe nie ja täritäri abko krörö: 17 Kukwe Biani Ngöbökwe nuendre nie, ye abko biani mekera kwe Moisés köböire, ye abko jändrän kuin biani ngwarbe käne Ngöbökwe nikrä; akwa Ngöbö moto kuin ni kräke käta ni tarere amne tä kukwe era erere mike gare nie, ye abko namani bare era metre nikrä Jesukristo köböire, ye abko jändrän mdara jire bäri kuin biani ngwarbe kwe nikrä. 18 Ne abko, ni ñakare jire iti käkwe Ngöbö tuani ja okwä jenbti, akwa Ngöbö Odei itibe tare kri kwe tä nüne ketetibe Rün kwebe. Niara abko Ngöbö ara arato abko käkwe Ngöbö mikani gare nie.
Ja ñakare Ni Dianinkä Ngöbökwe abko Juankwe niebare
(Mateo 3.11-12; Marcos 1.7-8; Lucas 3.15-17)
19 Juankwe blitabare Jesubtä angwane, kukwe nakaninkä krörö btä: Bati nitre israelita ji dokwäte nämane Jerusalén käkwe nitre blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre amne nitre levita ju blitakrä Ngöböbe ye ngibiabtikä juani ruäre, Juan abko Ni Dianinkä Ngöbökwe ya, ñakare ya ngwentari ie. Ye erere nikanintre nebe Juan känti, käkwe ngwianintari kore ie angwane, Juan käkwe kukwe niebare metre krörö ietre:
20 Ti abko ñakare Ni Dianinkä Ngöbökwe, niebare kwe ietre.
21 Abtä niebareta kwetre Juanye:
¿Ma abko nire amarebti? ¿Ni Ngöbö kukwei niekä kira juandre mda Ngöbökwe Ni Dianinkä Ngöbökwe känenkri kädian nämane Elías abko mare ya? niebare kwetre mda Juanye.
Angwane Juankwe niebare mda:
Ti abko ñakare Elías, niebare kwe ietre.
Angwane niaratre nikani kukwe ngwentari kisere mda Juanye, käkwe niebare ie:
¿Ngöbökwe ja kukwei niekä mdara jire Moisés kwrere juandre nieta Ngöbö Kukweibtä, ye abko ma ara ya? niebare kwetre.
Ñakare, niebare Juankwe ietre.
22 Abtä niebareta kwetre Juanye:
Ma abko nire, ye makwe niedre nunye, ñobtä ñan angwane nitre nun juanka, kräke nun rikadre kukwe ngwenante, aisete ma abko nire ye makwe niedre au jakrä abko erere nunkwe niedre, niebare kwetre Juanye.
23 Abtä Juankwe niebare mda ietre:
Kira ni Ngöbö kukwei niekä kädian nämane Isaías käkwe niebare krörö:
Ni iti tä niken ngrente krikri kä kaibete, käta niken niere:
Ji ükateta kuin metre jrei kri kräke, ye kwrere jire ja mika juto ni Dänkien käne munkwe. Isaías 40.3
Ni btä Isaíakwe blitabare abko ti ara, niebare Juankwe ietre.
24 Angwane nitre bariseo juani ruäre abko namani yete siba 25 käkwe kukwe ngwianintari krörö mda Juanye:
Ma abko ñakare Ni Dianinkä Ngöbökwe, ma ñakare Elías amne ma ñakare ni Ngöbö kukwei niekä Moisés kwrere mata niere, ¿se ñobtä abko mata ni mda mda ngökö ñöte se? ¿Nirekwe kä biani mae ni ngökakäre ñöte se? niebare kwetre ie.
26 Juankwe niebare mda ietre:
Tita mun ngökö ñö aibe te, akwa mun ngätäite nita iti abko gare ñakare munye. 27 Ni ye abko jatadi ti jiebti amne, ni klabore aibe käta sandalia tikete ni mdakrä, *sandalia tikete. Jesu näire ni klabore kökani ni mdakwe abko bäri ene. Niaratre aibe nämane sandalia ni mdakwe tikete, aisete Juan nämane ja bä mike bäri ene ni klabore ngwä. akwa ti abko bäri ene ruen tie, aisete ti abko ja ñan rükadre töre jire chi tie sandalia tikete ni ye ngotobtä, niebare kwe.
28 Kukwe ye abko nakaninkä jökrä kore käkä Betábara känti Ñö Jordánbtä kä driri, Juan nämane ni ngökö ñöte ye känti.
Jesu abko Kordero Ngöbökwe
29 Yebti jändrinane angwane, Jesu jatani Juan kukwäre, ye jatabare Juanye angwane, niebare kwe ni jökräye:
Kordero Ngöbökwe†Kordero Ngöbökwe. Jesu bä mikani kordero kwrere, ñobtä ñan angwane bäri käne, Ngöbökwe kordero kämikamna nitre israelitaye kukwadre Ngöböye ja ngite ütiäre Pascua näire. Jesu nükani ja biankäre müre ketadre ni ngite ütiäre. Erere arato, kordero abko kwekbe, rüre ñakare ja dokwäre, ye kwrere Jesu nämane arato. Kukwe nebtä ñäke Isaías 53.7; Jeremías 11.19. kite tuen sete se. Se mike ñäräre munkwe. Ni se mden ni ngite kukwe kämekäme nuenbtä Ngöbö rüere diankaka nibtä. 30 Ni se mden, btä ti nämane blite, käkwe nieba krörö: Ni mda jatadi ti jiebti abko bäri ütiäte ti ngwä, ñobtä ñan angwane niara abko nämanena nüne bäri käne tikrä, tikwe nieba angwane, 31 niara abko Ngöbö Odei ara ñan nämane gare tie, akwa rükadre gare juta israelitaye, abkokäre Ngöbökwe ti juani ni ngökö ñöte, niebare Juankwe.
32 Erere arato, Juankwe kukwe niebare metre Jesubtä krörö:
Ngöbö Üai Deme nämane kä käinbti jataba ütü kwrere timonkwäre, rikaba mate niarabtä, tikwe tuaba. 33 Akwa ye ngwane, niara abko Ngöbö Odei ngämi nüke gare tie, akwa Ngöbö ti juanka ni ngökö ñöte, ye käkwe niebare krörö tie: Ngöbö Üai rika timonkwäre angwane, raba mate nirebtä ma okwäbti, ni ye abko käkwe Ngöbö Üai Deme mikadi nüne nibtä, nieba kwe tie. 34 Ye erere tikwe Ngöbö Üai tuaba nüke btä, aisete niara abko Ngöbö Odei ara tita niere. Abko kore se, niebare Juankwe.
Jesukwe nitre ja töitikaka ben käräbare
35 Yebti jändrinane angwane, Juan nämane ni ngökö ñöte, ye känti namaninta angwane, nitre nänkä Juanbe namani nibu ben yete. 36 Ye btäräbe Jesu jatani tuen dikekä Juanye se kwrere angwane, Juankwe niebare:
¡Kordero Ngöbökwe kite tuen sere se! niebare kwe nitre nibu ye okwäbti.
37 Juankwe niebare kore, ye jarabare nitre nibu yeye angwane, nikani Jesu jiebti mda. 38 Jesukwe mikaninta ñäräre ja jiebti, käkwe niebare ietre:
¿Mun ye tö nibi dreye? niebare kwe ietre.
Angwane nitre nibu ye käkwe niebare mda:
Dirikä, ¿mata nüne mdente? niebare kwetre ie.
39 Abtä Jesukwe niebare mda ietre:
Tita nüne mdente brän tuen, niebare kwe ietre.
Ye erere nikanintre angwane, Jesu nämane mdente ye abko tuani kwetre. Angwane ye näire ñänä okwä namanina kräbkä dere amne niaratre namani Jesu känti ye näire dere.
40 Ni nibu käkwe Juan kukwei nuani, nikani Jesu jiebti, ni ye abko iti kädian nämane Andrés. Andrés ye abko Simón Pedro etba. 41 Andrés nikaninta angwane, nikaninbe etba Simón känentari. Simón kwanintari ie angwane, niebare kwe ie:
Ni Dianinkä Ngöbökwe kädianta Kristo griegore, ye abko kwanba nunye, niebare Andrékwe Simónye.
42 Yebti nikani Simón ngwena nebe Jesu känti. Simón ye jatabare Jesuye angwane, Jesukwe niebare ie:
Ma abko Simón. Ma Jonás ngobo, akwa mtare mentokwäre ma kä rabadi Cefas arato. Abko kore se, niebare Jesukwe Simónye. (Cefas abko käta “jä” niere kukwe arameore abko Pedro nieta griegore.)
Jesukwe Felipe amne Natanael käräbare ja töitike jabe
43 Yebti jändrinane Jesu tö namani rikai kä Galileate, ye erere nikani mda. Namani yete angwane, namani ngätäi Felipebe angwane, niebare kwe ie:
Jakwe. Brän tibe, niebare kwe ie.
44 Felipe ye abko Betsaidabo. Andrés amne Pedro abko Betsaidabo arato. 45 Jesukwe Felipe ngwiani jabe, yebti Felipe nikani Natanael känene mda. Kwani ie angwane, niebare krörö kwe ie:
Ni Dianinkä Ngöbökwe, ye kwanba nunye. Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye, yebtä Moisékwe tärä tikani niarabtä. Erere arato, nitre Ngöbö kukwei niekä mda mda käkwe tärä tikani niarabtä arato. Ni ye abko José Nazarebo ngobo. Niara abko kä Jesu, ye mden abko kwanba nunye, niebare kwe Natanaeliye.
46 Abtä Natanaelikwe niebare mda:
¡Jo! Juta Nazaret käme. ¿Yete abko jändrän kuin jatadre ya? niebare kwe Felipeye.
Angwane Felipekwe niebare mda ie:
Jakwe, brän. Makwe tua ja okwä jenbti, niebare kwe ie.
47 Erere Natanael jatani nüke ja ken se kwrere, ye jatabare Jesuye angwane, Jesukwe niebare ie:
Ni israelita töi era metre kite nüke nete. Niara ne abko ni ngökö ñakare, niebare Jesukwe ie.
48 Abtä Natanael käkwe niebare mda Jesuye:
¿Mdente ti nükani gare mae amarebti mata niere kore tie ye? niebare kwe ie.
Angwane Jesukwe niebare ie:
Felipe ngämi nüke ma kärere, ye känenkri tikwe ma turi täkänintbe higo krie täni sete, niebare Jesukwe mda ie.
49 Abtä Natanael käkwe niebare Jesuye:
¡Dirikä, era bkänä ma abko Ngöbö Odei amne ma Jrei nitre israelitakwe! niebare mda kwe ie.
50 Abtä Jesukwe niebare mda ie:
¿Higo krietäni tikwe ma turi täkänintbe, tikwe nini mae, ye aibebtä ti kukwei nibi era makrä ya? Makwe ti tuadi jändrän bäri krikri nuene mda abko tita niere mae, niebare Jesukwe ie.
51 Yebti Jesukwe niebareta mda:
Ti bike kukwe era erere niere krörö munye: Kä käinbti se munkwe tuadi tikani amne angele rabadi kite timonkwäre amne rabadi nikenta kukwäne abko rabadi nüke ti Ngöbö Odeibtä, Ngöböta tibe mikakäre gare abko Ngöbökwe bä mikadi tuare munye. Abko kore se, niebare kwe ietre.
*1:27 sandalia tikete. Jesu näire ni klabore kökani ni mdakwe abko bäri ene. Niaratre aibe nämane sandalia ni mdakwe tikete, aisete Juan nämane ja bä mike bäri ene ni klabore ngwä.
†1:29 Kordero Ngöbökwe. Jesu bä mikani kordero kwrere, ñobtä ñan angwane bäri käne, Ngöbökwe kordero kämikamna nitre israelitaye kukwadre Ngöböye ja ngite ütiäre Pascua näire. Jesu nükani ja biankäre müre ketadre ni ngite ütiäre. Erere arato, kordero abko kwekbe, rüre ñakare ja dokwäre, ye kwrere Jesu nämane arato. Kukwe nebtä ñäke Isaías 53.7; Jeremías 11.19.