1 *Luk 22:4,52 Eruk Pita kenta Jon ämawebe manbiŋam yäwerirän bämop äma ätukät äma Satyusi äbotken nanikkät kudupi yot täŋo watä äma unitäŋo intäjukun äma unitä ahäŋ yämiŋkuŋ. 2-3 *Apos 23:8 *Apos 3:1 Äma yarä uwä ämawebe manbiŋam ŋode yäwet täŋkumäno unita kokwawak nadäŋ yämiŋkuŋ; Jesu uwä kumbani-ken nanikpäŋ kodak taŋpäŋ akuŋkuko unita ämawebe kumbani udegän api kodak taŋpeŋ akuŋ moreneŋ. Man ude yäwerirän nadäŋpäŋ Pita kenta Jonta kokwawak nadäŋpäŋä manken yepmanayäŋ nadäŋkuŋopäŋ kome bipänpäŋ kwep kaŋ yäŋpäŋ yepmäŋitpäŋ jop komi yotken päŋku yepmaŋpä patkumän. 4 *Apos 2:41 Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ ämawebe mäyaptä Jesu täŋo manbiŋam nadäŋ moreŋpäŋ Jesuta nadäkinik täŋ imiŋkuŋ. Täŋpäkaŋ kepma uken ämawebe mäyap-inik Jesuta nadäkinik täŋpäŋ Jesu täŋo äbotken yäput-peŋirä äbot u 5,000 ude täŋkuk. Täŋpäkaŋ äbot 5,000 uwä äma ekäni-gänpäŋ daniwani, webe iroŋikät nämo.

5 Eruk patkuŋo yäŋewänä Juda äma ekäni ekäni, ba watä ämakät Parisi äma unitä Jerusalem yotpärare-ken käbeyä täŋkuŋ. 6 Käbeyä täŋkuŋo uwä bämop äma intäjukun täŋpani wäpi Anas, Kaifas, Jon, Aleksada ukät nägät moräkiye ätukät käbeyä bok täŋkuŋ. 7 *Mat 21:23 Käbeyä täŋpäŋ Pita kenta Jon u yäŋ-yäkŋat päbä yepmaŋpäŋ yäwet yabäŋkuŋ; Ek imatäken kehäromi upäŋ yäpmäŋkaŋ imaka u täŋkumän? Ba netä wäpi terak täŋkumän?

8 *Mat 10:19-20 Eruk, Kudupi Munapiktä Pita uwäk täŋirän ŋode yäwetkuk; Isrel ämawebe täŋo äma ekäni ekäni ba watä äma, 9 in nektä äma kwäyähäneŋ täŋpani täŋkentäŋ imiŋkumäko unita yäŋpäŋ ba niwet yabäkaŋ? Ba jide täŋpäŋ äma unitä tägaŋpeŋ kuŋkuko unita nadäna yäŋpäŋ yäkaŋ? 10 *Apos 3:6,13-16 Mebäri unita nadänayäŋ yäwäwä in ba Isrel ämawebe kudup ŋode täwera nadäwut; Jesu Kristo, Nasaret nanik u wäpi terak äma kwäyähäneŋ täŋpani u tägaŋpeŋ akumaŋ kuko apiŋo iŋamjin-ken itak ŋo yäk. Täŋpäkaŋ Jesu u intä bian iŋitpäŋ päya kwakäp terak utkuŋ. Täŋkuŋo upäŋkaŋ Anututä kumbani-ken nanikpäŋ äneŋi yäpmäŋ päŋaku teŋkuko kodak itak yäk. 11 *Mat 21:42 Jesuta man ŋode kudän täwani pätak;

13 Pitatä ude yäŋirän äma ekäni ekäni unitä nadäwätäk pähap täŋkuŋ. Pita kenta Jon uwä nadäk-nadäk yot gänaŋ nämo ärowani. U äma jopigän upäŋkaŋ umunkät nämo, man kehäromigän yäŋahäŋirän yabäŋpäŋ-nadäwä inide kubä täŋkuk. Täŋpäŋ bian yarä uwä Jesu-kät kuŋarirän yabäŋkuŋo upäŋ nadäŋpewä kuŋkuk. 14 Täŋpäkaŋ äma kwäyähäneŋ täŋpani u imaka, gupi tägaŋkuko u bok wädäŋirän yabäŋpäŋ kowata man kubä yäwetta wäyäkŋewä wawäpäŋ peŋkuŋ.

15 Kowata yäwetta wäyäkŋewä wawäpäŋ Pita kenta Jon yäŋ-yäwat-pewä käbeyä peŋpäŋ yäman päŋku irirän inigän itkaŋ ŋode yäŋpäŋ-nadäŋkuŋ; 16 *Jon 11:47 Nin äma yarä ŋonita jide tänayäŋ? Kudän kudupi inipärik kubä täŋirän Jerusalem naniktä biŋam kudup nadäŋ morekaŋ yäk. Unita nintä nämo täŋkumän yäŋ äwo täga nämo yäne. 17 Man unitä komeni komeni kuŋat moreŋirän kudup nadäŋ moreneŋo udeta äma yarä u umun man yäwetpena äma unitäŋo wäpi terak ämawebe wari yäŋahäŋpäŋ yäwetdeŋtawä yäk. 18 *Apos 5:28,40 Eruk, ude yäŋpäŋ Pita kenta Jon yäŋpewä äbänpäŋ ŋode yäwetkuŋ; Ek Jesu wäpi terak äma äneŋi yäwetpäŋ yäwoŋärek nämoinik tädeŋ yäk. 19 *Apos 5:29 Ude yäŋirä kowata ŋode yäwetkumän; Injin kaŋpäŋ nadäwut yäk. In täŋo man buramiŋkaŋ Anutu täŋo man pekta Anututä nadäwän tägawek ba nämo? 20 Imaka kaŋpäŋ nadäk täŋ yäpmäŋ äbumäko u käbop täga penaŋi nämo yäk. 21-22 Ude yäwänä eruk Juda äma ekäni ekänitä äma yarä u bäräpi u ba u yämikta nadäk kubä nämo yäpuŋo unita äneŋi jop yäjiwät-inik täŋpäŋ peŋ yäwet-pewä kuŋkumän. U imata, äma kwäyähäneŋ täŋpani u tägawani bumik, obaŋ 40 ude irepmiranipäŋ yäpän tägaŋkuko unita ämawebe päke unitä kaŋpäŋ nadäŋkuŋ; Ŋowä Anutu-ken nanik kudän kudupi kubä yäŋ nadäŋpäŋ Anutu iniŋoret täŋkuŋ.

23 Eruk, Pita kenta Jontä ekäni ekäni täŋo käbeyä-ken naniktä äpämaŋ äbot täŋpani noriye-ken kuŋkumän. Täŋpäŋ bämop äma intäjukun täŋpani-kät Juda täŋo ekäni ekänitä man yäwetkuŋo u kumän yäwetkumän. 24 *Kis 20:11; Neh 9:6; Sam 146:6 Yäwerän nadäŋpäŋ bänep nadäk-nadäki kubä-kengän peŋpäŋ Anutu-ken oretoret terak ŋode yäŋapiŋkuŋ; Ekäni pähap, gäk kunum, kome, gwägu pähap ba imaka mebäri mebäri uterak itkaŋ u kudup yäŋiri ahäŋkuŋ. 25 Täŋpäkaŋ Kudupi Munapikka iniŋ kireŋpewi unitä oranin pähap Devit, watä ämaka meni täŋpidäm taŋirän man ŋode yäŋkuk;

31 *Apos 2:4 Eruk, yäŋapik man ude yäŋpäŋ irirä yot käbeyä itkuŋo unitä kwaiŋkuk. Täŋpäkaŋ Kudupi Munapiktä äbot täŋpani u kudup uwäk täŋirän u punin terak Anutu täŋo man gwäk pimiŋpäŋ bätakigän yäŋahäk täŋkuŋ.

32 *Apos 2:44 Täŋpäkaŋ nadäkinik täŋpani kuduptagän bänep kubägän peŋkuŋ. Täŋpäŋ imaka pat yämiŋkuŋo u näkŋo-gäkŋo yäŋ nämo yäŋkuŋ. Nämo, imaka kudup pat yämiŋkuŋo u nin kudup täŋo yäŋ yäk täŋkuŋ. 33 *Apos 2:47 Täŋpäkaŋ aposoroniyetä Ekäni Jesu kumbani-ken naniktä akuŋkuko unitäŋo manbiŋam man ba kudän kehäromi terak yäŋahäŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. Täŋirä Anutu täŋo orakorakitä bämopi-ken taŋi tokŋeŋ patkuk.

34 *Apos 2:45 U bämopi-ken kubätä jäwäri nämo kuŋatkuk. Epän tobät ba tuŋum ikek itkuŋo u ämata yämiŋpäŋ moneŋ yäpuŋ. 35 Moneŋ yäpmäŋpäŋ aposorota yämiŋirä yäpmäŋ daniŋpäŋ noriye ätu ketem tuŋumta wäyäkŋek epän täk täŋkuŋo uterakgän yämik täŋkuŋonik.

36 *Apos 11:22-26; Apos 13:2-3 Täŋpäkaŋ äbot u gänaŋ nanik äma kubä wäpi Josep, Livai äbotken nanik kubä, kome täpuri kubä wäpi Saiprus u nanik. Täŋkaŋ aposorotä wäpi kubä Banabas yäŋ iwetkuŋ. U ninin man terak äma bänep täŋpidäm täwani. 37 Täŋpäkaŋ äma unitä epäni tobät yäniŋ kireŋpäŋ moneŋ yäpmäŋpäŋ aposorotä yäpmäŋ danikta kudup peŋkuk.