1 *Apos 14:6; 2Ti 1:5 Eruk Pol kenta Silas kuŋattäŋgän Depe irepmitkaŋ Listra komeken ahäŋkumän. Kome uken Jesuta nadäkinik täŋpani kubä wäpi Timoti. Miŋi uwä Juda äbotken nanik Jesuta nadäkinik täŋpani. Täŋ, naniwä Grik äma, guŋ äbotken nanik. 2 *Plp 2:19-22 Täŋpäkaŋ Listra Aikoniam äbot täŋpani ämawebetä Timotita u äma tägagämän yäŋ yäk täŋkuŋ. 3 *Gal 2:3-5 Yäŋirä nadäŋpäŋ Poltä Timoti-kät kuŋatta gäripi nadäŋkuk. Ude nadäŋkuko upäŋkaŋ Juda ämawebe kome uken iranitä Timoti nani u guŋ äbotken nanik yäŋ nadäŋkuŋo unita Poltä Juda noriyetä bänep täga nadäkta Timoti täŋo gupi moräk madäŋkuk. 4 *Apos 15:23-29 Ude täŋpänkaŋ Polkät noriye ätutä komeni komeni kumän kuŋat moreŋpäŋ man aposoro-kät Jerusalem äbot täŋpani täŋo watä ämaniyetä guŋ äbot nadäkinik täŋpanitä nadäŋpäŋ iwatta topuŋo, u yäwet täŋkuŋ. 5 *Apos 2:47 Ude täŋtäŋ kuŋirä äbot täŋpani ämawebe täŋo nadäkiniki kehärom taŋkuk. Täŋpäŋ ämawebe mäyaptä Ekänita nadäkinik täŋpäŋ päbä äbot täŋpani u yäpurärät täŋirä äbot taŋi täŋkuk.

6 *Apos 18:23 Täŋpäkaŋ Poltä Esia komeken Ekäni täŋo manbiŋam yäŋahäkta nadäŋkuko upäŋkaŋ Kudupi Munapiktä iniŋ bitnäŋkuk. Iniŋ bitnäŋpewän Polkät noriye Frikia Galesia komeken kuŋatkuŋ. 7 *2Ti 1:15 Kuŋattäŋgän Misia komeken ahäŋpäŋ unitä Bitinia komeken kunayäŋ täŋkuŋo upäŋkaŋ Jesu täŋo Munapiktä yäniŋ bitnäŋkuk. 8 Yäniŋ bitnäŋpewän Misia kome jop irepmitpeŋ Troas yotpärare-ken kuŋkuŋ. 9 Päŋku u patkaŋ bipani Poltä däpmonken kubä ŋode täŋkuk; Masedonia komeken nanik äma kubätä Pol butewaki man terak ŋode iwetkuk; Gäk Masedonia kome ŋoken äbä nin täŋkentäŋ nimi yäk. 10 Poltä däpmonken ude kawänkaŋ ŋode nadäŋkumäŋ; Anututä Masedonia komeken päŋku Ekäni täŋo manbiŋam yäwetta ninta gera yäyak yäŋ nadäŋkumäŋ. Ude nadäŋpäŋ tuŋum täŋkumäŋ.

11 Eruk tuŋum täŋpeŋ gäpe terak äroŋpäŋä Troas kome peŋpeŋ Samotres kome gwägu bämopi-ken kuŋkumäŋ. Uken päŋku pätna yäŋewänä u peŋpeŋ äneŋi gäpe terak äroŋpeŋ Neapolis kuŋkumäŋ. 12 U nanik-tagänä Pilipai yotpärare ninin kuroŋ kuŋkumäŋ. Pilipai uwä Masedonia kome u käda täŋo yotpärare intäjukun, Rom gapmantä kaŋ-iwarani. Uken päŋku kepma yarä ude itkumäŋ.

13 Eruk Sabat kadäni täŋirän Juda ämatä yäŋapik man yäkyäk bägup kubä uken itak yäŋ nadäŋpäŋä yotpärare-ken naniktä äpämaŋ yewa gägäni umude ume terak äpmoŋkumäŋ. Uken kuŋpäŋ webe äbot ätu irirä yabäŋkumäŋ. Yabäŋpäŋ ukät mäŋiritpäŋ man yäŋpäŋ-nadäk täŋkumäŋ. 14 Täŋ, webe nintäŋo man nadäŋkuŋo ukät nanik kubä wäpi Lidia. U Taiataira yotpärare-ken nanik. Moneŋta tek säkgämän säkgämän gwäki ärowani u peŋirän yäpmäk täŋkuŋonik. Uwä guŋ äbotken nanik upäŋkaŋ Anutu bureni kubägän iniŋoret täŋkukonik. Täŋpäkaŋ Ekänitä bänepi täŋpidäm taŋ imiŋirän Poltä man yäŋkuko u nadäŋpäŋ iyap täŋkuk. 15 *Apos 16:33, 18:8 Eruk webe u ini ba äboriye unita Jesu wäpi terak ume ärut yämiŋkumäŋ. Ude täŋ yäminakaŋ webe unitä äyäŋutpäŋ niwetkuk; Intä näka Ekänita nadäkinik täyak yäŋ nadäŋpäŋä näkä yotken täga ämnayäŋ? Man ehuranigän yäŋtäyon mani buramiŋpäŋ iwatkumäŋ.

16 *Apos 19:24 Kepma kubäta yäŋapik man yäkyäk bägup-ken äpmoŋitna watä webe jopi kubätä nibäŋ ahäŋkuk. Täŋkaŋ webe u wäbät ikek. Unitä äma täŋo mebäri yäŋahäk täŋkukonik. Kädet u terak mähemiyetä moneŋ taŋi yäpmäk täŋkuŋonik. 17 *Mak 1:24,34 Täŋpäkaŋ webe unitä nibäŋ ahäŋpäŋ Polkät nin niwarän täŋpäŋ man gera terak ŋode yäŋkuk; Äma ŋonitä Anutu ärowani pähap unitäŋo epän äma itkamän yäk. U Anututa biŋam täktäk kädet täwetpäŋ täwoŋäredayäŋ äbäkamän yäk. 18 *Mak 16:17 Kepma kepma man udegän yäŋ yäpmäŋ kuŋtäyon Poltä gaŋa taŋpäŋ äyäŋutpäŋ iwetkuk; Näk Jesu Kristo unitäŋo kehäromi terak peŋ gäwetat; Wäbät, gäk webe ŋo teŋpeŋ ku! yäk. Ude yäwänä uterakgän teŋpeŋ kuŋkuk.

19-20 *Mak 13:9; Apos 17:6; Mat 5:11 Eruk ude täŋirän webe unitäŋo mähemiye moneŋ tuŋum wädäk-wädäk kädet kawä nämo täŋpäpäŋ Pol kenta Silas yepmäŋitpäŋ yäŋ-yäkŋat päŋku yotpärare bämopi-ken Rom gapman täŋo äma ekäni ekäni keri-ken yepmaŋpäŋ yäwetkuŋ; Juda äma yarä ŋonitä nintä yotpärare-ken äbäŋpäŋ ämawebe bänepi peŋ awähutkamän yäk. 21 Man kädet kudupi Rom äma nintä nämo tänaŋipäŋ yäŋahäŋpäŋ niwetkamän yäk. 22 *2Ko 11:25; Plp 1:30; 1Te 2:2 Ude yäweräwä äma äbot pähap itkuŋo unitä kokwawak nadäŋ yämiŋkuŋ. Ude täŋirä man yäpmäŋ daniwani ämatä komi ämata yäniŋ kireŋirä yepmäŋitpäŋ teki yäŋopmäŋ yämiŋpäŋ iwänaptä bumta däpuŋ. 23 Däpmäŋpäŋ komi yot gänaŋ yepmaŋirä komi yot täŋo watä äma kubä yäma täŋkehärom taŋpäŋ watäni itta iwetkuŋ. 24 Iwerirä eruk komi yot bämopi-ken-inik yepmaŋpäŋ kuroŋiyat päya kujattä uyiŋ-yepmäŋitpäŋ täŋkehärom taŋpäŋ yepmaŋkuk.

25 Yepmaŋpän itkaŋ bipani bämopi-ken Pol kenta Silas Ekäniken yäŋapik man yäŋit, iniŋoret kap ätu teŋirän äma komi yot gänaŋ bok itkuŋo u nadäŋkuŋ. 26 U nadäŋirä uterakgän kenäŋ kwaiŋirän komi yot bumta kwaiŋkuk. Kwaiŋirän komi yot täŋo yäma päke u kudup ini jop tägeŋkuŋ. Täŋpäŋ yen kehäromi äma komi yot gänaŋ irani keri kuroŋi topuŋo u imaka, ini jop äreyäŋ maŋkuŋ. 27 *Apos 12:18-19 Täŋpäkaŋ watä ämatä kikŋutkuk. Kiŋutpäŋä dapun täŋpäŋ kaŋkuk; Komi yot täŋo yäma kudup tägeŋkuŋo irirä. Yabäŋpäŋ-nadäŋkuk; Komi yot gänaŋ ŋo iraŋo ŋokeŋo käwep äpämaŋ metäkaŋ yäŋ nadäŋkuk. Ude nadäŋpäŋ päip yäpmäŋpäŋ iniken gupi urayäŋ täŋkuk. 28 Ude täŋirän Poltä gera terak ŋode iwetkuk; Ude täŋpeno! Nin kuduptagän itkamäŋ ŋo yäk.

29 Ude yäŋirän watä äma unitä topänta gera yäŋtäŋ komi yot gänaŋ äroŋkuk. U umuntaŋkaŋ bumta kwaiŋpäŋ Pol Silas dubini-ken maŋpän äpmoŋkuŋ. 30 *Apos 2:37 Täŋpäŋ yarä u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ yäman äpmoŋpäŋ yäwetkuk; Notnapakyat, näk imapäŋ täŋira Anututä api täŋkentäŋ namek?

31 Yäwänä iwetkumän; Ekäni Jesu Kristo nadäkinik täŋ imikaŋ uyaku gäk ba webeka nanak ba ämawebe gäkkät it täkaŋ u kudup Ekäni Jesu Kristota nadäkinik täŋ imiŋkaŋ uyaku Anututa biŋam api täneŋ yäk. 32 Yäwän yarä unitä Ekäni täŋo manbiŋam äma u ba noriye unitä yotken itkuŋo u yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkumän. 33 *Apos 16:15 Yäwerän nadäŋpäŋ bipani ugän watä äma unitä yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ päŋku däpuŋo meni ärut yämiŋkuk. Täŋpäŋ yäwerän ini ba webeni nanak Jesu wäpi terak ume ärut yämiŋkumän. 34 Täŋkaŋ watä äma unitä yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ päŋku ini yot gänaŋ yepmaŋpäŋ ketem ijiŋ yämiŋkuk. Täŋpäkaŋ äma u ini ba webeni nanakiye kudup Anututa biŋam täŋpäŋ bänep oretoret pähap täŋkuŋ.

35 Eruk parä yäŋeŋirän Rom gapman täŋo man yäpmäŋ daniwani äma ätutä komi ämaniye ŋode yäwet-pewä kuŋkuŋ; Äma yarä u yabä kätäŋpewä kun! yäk. Ude yäwet-pewä kuŋkaŋ komi yot täŋo watä äma udegän iwetkuŋ. 36 Iwerä nadäŋpäŋ watä ämatä Pol iwetkuk; Näkä ek tabä kätäŋpewa kukta äma ekäni ekänitä man pewä äbätak. Unita ek äpämaŋ kuŋkaŋ säkgämän itkon. 37 *Apos 22:25 Yäwänä Poltä iwetkuk; Ude täga nämo! Nek Rom äbotken nanik upäŋkaŋ goret ude nämo täŋ niminaŋipäŋ jop nadäŋ täŋ nimiŋkuŋ. Manken jukun nipmaŋpäŋ mebärinek kaŋkaŋ uterak komi yotken nipmaŋkuŋo uyaku tägawän! Upäŋkaŋ ude nämo täŋ nimiŋkuŋ. U jop nadäŋ nidäpmäŋpäŋ komi yotken nipmaŋkuŋ. Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ käbop äpämaŋ kun yäŋ niwetkaŋ? Nämoinik! Äma ekäni u ini-tägän äbäŋkaŋ keran kaŋ nimagut yäpmäŋ äpämaŋ kut.

38 Poltä ude yäweränä komi ämatä äyäŋutpeŋ päŋku man yäpmäŋ daniwani äma ŋode yäwetkuŋ; Pol kenta Silas u Rom äbotken nanik yäk. Yäweränkaŋ man u nadäŋpäŋ kwaiŋkuŋ. 39 *Mat 8:34 Kwaiŋpäŋ äma yarä uken äbäŋpäŋ butewaki man yäwetkuŋ. Täŋpäŋ yarä u yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äpämaŋ kuŋkuŋ. Täŋkaŋ kome u peŋpeŋ kome kukŋi käda kukta man yäwetkuŋ. 40 Ude yäweräwä yarä u komi yotken naniktä äpämaŋ Lidiatä yotken kuŋpäŋä Jesu täŋo äbot yabäŋ ahäŋpäŋ bänep täŋ-kehäromtak man yäwetpeŋ kuŋkumän.