1 Täŋpäŋ Agripatä Pol iwetkuk; Eruk, man täga yäwayäŋ yäk. Yäwänä Poltä keri yäpmäŋ akuŋpäŋ man ŋode yäŋahäŋkuk; 2 Intäjukun äma Agripa, näk Juda ämatä bäräpi näkä terak peŋo unita kowata ŋode yäwayäŋ; Gäk iŋamka-ken man yäŋahäkta itat ŋonita tägagämän kubä nadätat yäk. 3 Gäk Juda äma nintäŋo täktäknin u kudup nadätan. Ba imaka unita yäŋ-täŋkärakŋeŋ yäŋawät täkamäŋ unita imaka nadätan. Unita ude itkaŋ nadäŋ namiŋiri man ŋo yäwayäŋ.

4 Juda ämawebe kuduptagän näkŋo irit kuŋat-kuŋat unitäŋo mebäri nadäkaŋ yäk. Näk Tasus ahäŋpäŋ itpäŋ tägaŋkaŋ eruk mäden Jerusalem kuŋkuro u nadäkaŋ yäk. 5 *Plp 3:5-6 Näka nadäŋ morekaŋ unita ini gäwetnayäŋ nadäŋpäŋä ŋode täga gäwerirä nadäwayäŋ; Näk gubaŋi-ken Parisi äma ude itkaŋ unitäŋo täktäki kudup iwarän täŋkut yäk. Gäk nadätan, Juda äbot ätu täŋo baga man u pidämi bumik upäŋkaŋ Parisi äma täŋo baga man iwaräntäkta pipiri kubä täŋpen yäk. 6 *Apos 23:6, 28:20 Täŋpäkaŋ näk apiŋo manken nepmaŋpä itat ŋo. Manken itat ŋonitäŋo mebäri ŋode; Näk Anututä bian äbekniye oraniye imaka kubä täŋ yämayäŋ yäŋkuko unita nadäkinik täŋpäŋ itsämäk täyat. 7 Imaka Anututä yäŋkehärom täwani unitäŋo bureni ahäŋirän kakta Isrel äma äbot 12 ude yäpmäŋ daniwanitä ehutpäŋ kepma bipani Anutu iniŋ oretoret täk täkaŋ yäk. Äma ärowanina, imaka bureni unita näk imaka, nadäkinik täk täyat. Mebäri unitagän Juda ämatä manken ŋo nämagut yäpmäŋ kuŋatkaŋ yäk. 8 Unita in ätu imata Anututä äma kumbani-ken nanik täga nämo yäwän kikŋutneŋ yäŋ nadäk täkaŋ?

9 *Apos 8:3 Intä nadäk täkaŋ, näk bian udegän Jesu Nasaret nanik u wäpi biŋam kädet mebäri mebäri terak kaŋ täŋpa wawut yäŋ yäŋpäŋ-nadäk täŋkuronik. 10 Kädet ude-ude u Jerusalem kome täk täŋkut. Bämop äma intäjukun täŋpanitä nadäŋ namiŋirä Anutu täŋo kudupi ämawebe mäyap komi yotken yepmak täŋira äma ekäni ekänitä kaŋ kumbut yäŋ yäŋirä näk imaka, täŋkentäŋpäŋ udegän yäk täŋkut yäk. 11 Ba kadäni mäyap käbeyä yot komeni komeni it yäpmäŋ kukaŋ-ken äroŋtäŋ kuŋpäŋ ämawebe mäyap yepmäŋitpäŋ däpmäk täŋkuronik. Ude täŋpewa Jesuta mäde ut imiŋpäŋ yäŋärok man iwerut yäŋpäŋ, ba bänepna wakiinik täŋpäpäŋ yotpärare banban it yäpmäŋ kukaŋ-ken u kuŋpäŋ ämawebe yabäŋ ahäŋpäŋ däpmäk täŋkuronik.

12 Ude yäŋpäŋ Poltä äneŋi ŋode yäkgän täŋkuk; Unita kadäni kubäta bämop äma intäjukun täŋpanitä nadäŋ namiŋpäŋ iniken wäpi terak nepmaŋpä yäpmäŋ Damaskus yotpärare-ken kuŋkut. 13 Äma ärowanina, Damaskus kuŋtäyiwa kädet miŋin kepma bämopi-ken peŋyäŋek pähap kubä kunum gänaŋ naniktä näk ba notnayetä itkumäŋ-ken u peŋyäŋeŋkuk. Peŋyäŋek unitäŋo peŋyäŋekitä edap täŋo peŋyäŋeki irepmitkuk. 14 Peŋyäŋek täŋo kehärominitä nidäpmäŋ-pewän kumän-tagän kome terak maŋ patkumäŋ. Maŋ patkaŋ Hibru man terak äma kubätä ŋode näwet yabäŋkuk; Sol, Sol, gäk imata komi namitan? Gäk näk närepmitta pipiri täk täyan yäk.

15 Ude nadäŋpäŋ näkä yäŋkut; Ekäni, gäk netä? Yäwawä Ekänitä yäŋkuk; Näk Jesu, komi namik täyan ubayäŋ yäk. 16 Ude täk täyan upäŋkaŋ aku! yäŋ näwetkuk. Jop nämo ahäŋ gamitat. Epän ämana ude kuŋarenta iwoyäŋpäŋ ganiŋ kirewayäŋ ahäŋ gamitat yäk. Unita kuŋkaŋ imaka gäwoŋäretat ŋo, ba kämi gäwoŋärewayäŋ täyat unitäŋo biŋam api yäwettäŋ kwen yäŋ näwetkuk. 17 Näk jop gabäŋ äwaräkuk täŋira gäkŋa äbotken nanik ba äbot ätutä gäka waki kubä täga nämo api täŋ gamineŋ. 18 *Ais 35:5; Ais 42:7,16; Efe 2:2; Kol 1:13; Apos 20:32 Ude näwetpäŋ ŋode näwetgän täŋkuk; Näk epän ŋode täŋpenta ganiŋ kiretat yäk. Kuŋkaŋ ämawebe täŋo bänepi täŋpidäm taŋpäŋ yepmaŋpi bipmäŋ urani mäde ut imiŋpäŋ bänepi sukureŋpeŋ peŋyäŋek-kengän api ämneŋ yäk. Ba äma waki Satan täŋo kehäromi peŋpäŋ Anutu näk-kengän api ämneŋ. Ude täŋirä näkä unitäŋo momini peŋ yämiŋira ämawebe ätu näka nadäkinik täŋpäŋ kudupi äworewani u yäpurärätpäŋ ukät penta api itneŋ yäŋ näwetkuk.

19 Poltä ude yäŋpäŋ ŋode yäkgän täŋkuk; Äma ärowani Agripa, gäk nadätan? Näk kunum gänaŋ nanik imaka kaŋkuro unitäŋo man nadäŋ äwaräkuk nämo täŋkut yäk. Nämoinik! 20 *Mat 3:8 Imaka u kaŋkuro unitäŋo biŋam Damaskus nanik jukun yäwet ahäŋkaŋ Jerusalem ämawebe ba Judia kome päke u yäwet ahäŋkut yäk. Ba guŋ äbotken imaka, yäwet ahäŋkut. Man ŋode upäŋ yäwet ahäŋtäŋ kuŋatkut; In bänepjin sukureŋpäŋ Anututa nadäkinik täŋ imineŋ. Täŋkaŋ bänepjin bureni sukurekamäŋ yäŋ yäwoŋärekta kädet tägatäga täŋpeŋ kuŋat täkot. 21 *Apos 21:30-31 Man ude-ude upäŋ yäŋahäŋtäŋ kuŋattäyiwa Juda naniktä kudupi yotken nabäŋ ahäŋpäŋ nepmäŋitpäŋ nutnayäŋ täŋkuŋ. 22 Upäŋkaŋ Anututä täŋkentäŋ namiŋirän säkgämän it yäpmäŋ äbätat. Unita apiŋo ŋo itpäŋ äma jopi ba äma ekäni ekäni in bämopjin-ken itkaŋ imaka kaŋkuro u yäŋahäŋpäŋ täwetat yäk. Man inigän kubäpäŋ nämo yäŋahätat. Man ŋo bian, profet ba Mosestä imaka ude api ahäwek yäŋ yäŋahäwani ugänpäŋ yäŋahätat. 23 *Luk 24:44-47; 1Ko 15:20 Uwä ŋode yäŋkuŋ; Äma Anututä ämawebeniye täŋkentäkta bian iwoyäwani u komi nadäŋpäŋ api kumbeko upäŋkaŋ kumbani-ken naniktä intäjukun akwani ude api irek yäŋ yäŋkuŋ. Täŋkaŋ Isrel ämawebe-ken ba guŋ äbotken unitä Anutu täŋo peŋyäŋek täŋo biŋami api yäŋahäŋpäŋ yäwerek. Moseskät profet bianitä ude yäŋkuŋ.

24 Pol man pen yäŋ irirän Festustä nadäwän waŋtäko man kehäromi ŋode yäŋkuk; Pol gäk täŋguŋ taŋkaŋ ba yäŋ itan? Gäk nadäk-nadäk epän mäyap täk täyan unita nadäk-nadäkka peŋ awähurirän guŋ man yäŋ itan! 25 Yäwänä Poltä iwetkuk; Äma ekäni Festus, näk nämo täŋguŋ täyat yäk. Näk nadäk-nadäkna irirän man bureni yäyat. 26 *Jon 18:20 Eruk, intäjukun ämana Agripa! Gäk man ŋo yäŋira nadätan unita nämo umuntaŋpäŋ man täga gäwerayäŋ yäk. Gäk nadätan, imaka ŋo käbop nämo ahäŋkuk. 27 Unita Agripa, gäk profet täŋo man unita nadäkinik täyan ba nämo? Näk nadätat, gäk nadäkinik täyan. 28 Iweränä Agripatä Pol iwetkuk; Jide? Kadäni keräpi-tagän gäkä näk täga täŋpewi Jesuta nadäkinik täŋ imet? 29 Yäwänä Poltä kowata ŋode iwetkuk; Kadäni keräpi ba kadäni käroŋi unita näk nadäwätäk nämo täyat yäk. Näkä Anutu-ken yäŋapik man yäŋira gäk ba äbotkaye man ŋo nadäŋ itkaŋ ŋowä näkgän täga äworeneŋ. Täŋkaŋ yentä kuroŋna pädät täŋpäŋ nepmaŋkuŋo ŋonita nämo yäyat!

30 Ude yäwänä eruk äma ärowani ukät ba gapman täŋo kaŋiwat epän äma u ba Benike ba äma itkuŋo u akuŋ-kireŋkuŋ. 31 *Apos 23:29, 25:25 Akuŋ-kireŋpäŋ äpämaŋ yäman kuŋkuŋ. Äpämaŋ kuŋkaŋ ini-tägän näwetgäwet ŋode täŋkuŋ; Äma ŋoken imaka waki kubä nämo yäk. Kumäkta ba komi yotken kukta bumik kubä nämo täŋkuk yäŋ yäŋkuŋ. 32 *Apos 25:11 Täŋpäkaŋ Agripatä Festus ŋode iwetkuk; Gäk äma ŋo iniŋ kireŋpewi täga äpämaŋ kunaŋipäŋ ini Näk Sisatä näkŋo man api nadäwek yäŋ yäŋkuk yäk.