1 *Apos 15:2 Eruk, Siria Silisia kome käda kuŋarira obaŋ 14 ude täreŋkuk. Eruk mädeniken Banabas-kät nektä Taitus imagutdakaŋ Jerusalem äneŋi kuŋkumäŋ. 2 Anututä ini u kukta yäŋpäŋ peŋ näwetkuko unita kuŋkut. Jerusalem kuŋpäŋä piä täŋkuro ba täŋpayäŋ täyat unitä jopi täŋpeko udeta nadäŋpäŋ äbot täŋpani täŋo äma ekäni ekäni ukätgän käbeyä täŋkumäŋ. Käbeyä täŋpäŋ Manbiŋam Täga guŋ äbotken yäŋahäŋtäŋ kuŋat täŋkuro unita yäwetkut. 3 *Apos 16:3 Täŋpäkaŋ notnapak Taitus, näkkät itkumäko u Grik, guŋ äbotken nanik upäŋkaŋ gupi moräk madäkta aposoro uwä nämo peŋ niwetkuŋ. 4 *Gal 1:7; Gal 5:1,13 Nämo, upäŋkaŋ äma ätu gupi-tägän not täŋpäŋ bämopnin-ken äbä itkuŋ. Äma uwä nin Kristo terak baga man täŋo komi piä mäde ut imiŋkumäŋo unitäŋo mebäri nibäŋpäŋ nadäkta bämopnin-ken äbä itkuŋ. Äma unitäwä Taitus gupi moräk madänaŋi yäŋ yäk täŋkuŋ. Ude yäk täŋkuŋo uwä nin yäŋ-nikŋat-pewä baga man täŋo watä piä äma ude äneŋi irut yäŋkaŋ yäk täŋkuŋ. 5 Upäŋkaŋ man udewanitä Manbiŋam Täga täŋo kädet bureni täŋpäwak täkaŋ. Unita Galesia ämawebe notnaye inken ude ahäwek yäŋpäŋ nin Taitus täŋo gupi moräk madäkta yäŋkuŋo u nämoinik nadäŋ yämiŋkumäŋ.

6 *Apos 10:34 Eruk, äbot täŋpani täŋo äma ekäni ekäni wäpi biŋam ikek käbeyä bok täŋkumäŋo unitä manbiŋam näkä yäŋahäk täyat uniterak man kodaki kubä nämo yäpurärätkuŋ. Täŋpäkaŋ äma uwä wäp biŋam ikek yäŋ yäyat upäŋkaŋ wäp biŋam ikek ba wäp biŋam ikek nämo, unita nadäŋira inigän inigän nämo täk täyak. Imata, Anututä wäp biŋamta yäŋpäŋ äma nämo yäpmäŋ danik täyak. 7-9 *Apos 22:21 *Jon 1:42 Täŋpäkaŋ äma ekäni ekäni Pita, Jems, Jon uwä man kodaki kubä nämo näwetkuŋ. Nämo, u nektä piä täŋkumäko u kaŋpäŋ nadäŋpäŋ notniye bureni-inik yäŋ nadäŋkuŋ. Ude nadäŋpäŋ Banabas-kät nek ketnek wädäŋkaŋ piänin kubägän yäŋ nadäŋkaŋ not täŋ nimiŋkuŋ. Uwä ŋode nabäŋpäŋ-nadäŋkuŋ; Anututä iron täŋ namiŋpäŋ näkä Manbiŋam Täga guŋ äbotken yäŋahäkta piä man namiŋpäŋ peŋ näwetkuk, Pitatä Juda äbotken manbiŋam yäŋahäkta piä man imiŋpäŋ peŋ iwetkuko udegän. Pitatä Anutu täŋo kehäromi terak Juda äbotken aposoro piä täk täŋkuk. Täŋpäkaŋ näk udegän, Anututä guŋ äbotken aposoro piä täkta kehäromi namiŋkuk. Eruk, ude nabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ Pita, Jems, Jon, äbot täŋpani täŋo intäjukun äma ude itta yäŋ yämani unitä nadäŋ nimiŋpäŋ ŋode niwetkuŋ; Inä guŋ äbotken piä täga täŋirä ninä Juda äbotken piä api täk täne yäŋ niwetkuŋ. 10 *Apos 11:29-30 Täŋpäkaŋ man kubä ŋode niwetgän täŋkuŋ; In kuŋkaŋ piä tänayäŋ täkaŋ-ken u itpäŋ äma jäwäri ninken itkaŋ unita nämo guŋ taŋpäŋ täŋkentäk ätu kaŋ pewä äbäk täŋput yäŋ niwetkuŋ. Ude täkta niwetkuŋo nadäk tawaŋ uku bian nadäŋpäŋ pidäm taŋkut.

11 Eruk Pita täŋo manbiŋam ŋode täwerayäŋ; Nin Antiok iritna Pita äbuk. Äbänä kudän waki kubä täŋkuko unita yäŋpäŋ iŋami-kengän iwet ahäŋpäŋ kaŋ-yäŋkut. 12 *Apos 11:3 Kudän waki u ŋode täŋkuk; Pitatä Antiok pengän äbukken ugän guŋ äbot nadäkinik täŋpani-kät itpäŋ ketem bok nak täŋkuŋ. Ude täk täŋkukopäŋ kadäni Jemstä Juda äbotken nanik äma ätu yäniŋ kireŋpewän äbuŋo ugänä Pitatä guŋ äbotken nanikkät ketem bok nak täŋkuŋo u yabäŋ umuntaŋ päŋku inigän itkuk. U imata, äma Jemstä yäniŋ kireŋpewän äbuŋo uwä ŋode nadäwani; Guŋ äbotken nanik Jesuta nadäkinik täŋpani u kudup gupi moräk madänaŋi yäŋ nadäk täŋkuŋo unita Pitatä umuntaŋpäŋ täŋyäkŋarani kudän ude täŋkuk. 13 Ude täŋirän Juda noriye ätu bok itkuŋo u imaka, täŋyäkŋarani kudän u udegän täŋkuŋ. Ude täŋirä nadäk kädet unitä Banabas imaka imagutkuk. 14 Eruk, ude täŋkuŋo u Manbiŋam Täga täŋo kudäni bureni u nämo iwarirä yabäŋpäŋ näkä Pitapäŋ noriye iŋamiken ŋode iwetkut; Wa! Gäk Juda äbotken nanik kubä upäŋkaŋ Juda täŋo baga mebäri mebäri nämo iwatpäŋ guŋ äbot täŋo täktäki iwatpäŋ bok täga itkuŋ. Eruk, ude täŋ itkunopäŋ imata apiŋo guŋ äbotken nanik notkaye unita Juda täŋo baga man u iwaräntäkta yäwoŋärewen?

15 Bureni, nin uwä Juda äbotken ahäwani, guŋ äbot momi täŋpani yäŋ yäwerani uken ahäwani nämo. 16 *Apos 15:10-11; Rom 3:20-28; Rom 4:5, 11:6; Gal 3:11 Upäŋkaŋ ŋode bureni nadäkamäŋ; Moses täŋo baga man iwarän täwani unita yäŋpäŋ Anututä äma kubäta siwoŋi äma yäŋ nämo yäŋtäreŋ imek. Nämoinik. Äma Jesu Kristota nadäkinik täŋpeko unita uyaku Anututä siwoŋi äma yäŋ yäŋtäreŋ imek. Unita äbot täŋpani nin imaka, Juda äbotken nanik upäŋkaŋ Anututä siwoŋi äma yäŋ yäŋtäreŋ nimikta Kristo Jesuta nadäkinik täŋkumäŋ. Baga man iwat-iwat kädet uterak nämo. U imata, baga man iwarän täwani yäŋpäŋ Anututä äma kubä siwoŋi äma yäŋ nämo iwerek.

17 Täŋpäkaŋ nin Juda äma upäŋkaŋ Anututä siwoŋi äma yäŋ yäŋtäreŋ nimikta Jesu Kristota nadäkinik täŋkumäŋo unitä kwawak ŋode niwoŋäretak; Nin imaka, momi äma, guŋ äbotken nanik udewanigän. Ude unita ŋode yäŋitna tägawek? Kristotä momi kädet taŋi ahäkta piäni täk täyak. Ude täga nämo yäne! Nämoinik! 18 Upäŋkaŋ ŋode täŋpero uyaku momi äma bureni-inik täŋpet; Baga man iwat-iwat kädet mäde ut imiŋkuro u äyäŋutpäŋ äneŋi iwarän täwero uyaku. 19 *Rom 7:6 Näk ŋode nadäŋ däkŋeŋkut; Baga mantä täŋkentäŋ namiŋirän uterak Anututä siwoŋi äma yäŋ täga nämo näwereko unita apiŋo näk baga man iwat-iwat kädet kädatawä äma kumbani ude itat. Uwä baga mantä ini nutkuk bumik. Bureni, näk Anututa biŋam itpeŋ kuŋatta baga man iwat-iwat kädet mäde ut imiŋkuro u. 20 *Jon 13:1; Gal 1:4 Näk Kristo-kät päya kwakäp terak bok kumbumäko unita irit mebäri kubä yäput. Unita apiŋo bian itkuro ude nämo itat. Näk näkŋaken kehäromi terakgän itat yäŋ nämo yäwet. Nämo, Kristotä bänepna-ken itak unitä näkŋo mähemna ude it namitak. Gupna nikek kuŋat täyat upäŋkaŋ Kristo, näka nadäŋ namikinik täŋpäŋ näk täŋkentäkta gupi iniŋ kireŋkuko unitagän nadäkinik täŋpäŋ kuŋat täyat. 21 Baga man terak itat yäŋ nämo yäk täyat. Nämo, ude yäwero uwä Anutu täŋo orakoraki u täŋpewa imaka jopi ude täŋpek. Mebäri ŋodeta yäyat; Baga man iwat-iwat kädettä täŋpewän Anutu iŋamiken siwoŋi äma irero u täŋpäwä Kristo u jop nadäŋ kumbuk yäŋ nadäne.