1 *Rom 7:21; 1Ko 9:24-25 Eruk, u kawut! Ämawebe nadäkinik ikek päke u nin it gwäjiŋ nimiŋpäŋ nadäkinik täktäk kädet bureni niwoŋärekaŋ. Unita imaka u ba unitä wädäŋ nipmäŋit täkaŋ ba momi ninken kwasikot täkaŋ u datäreŋ täŋpä kwäpäŋ kädet Anututä peŋ nimiŋkuko uken ehutpäŋ bäräŋek täkäna. 2 *Hib 1:3 Ude täŋkaŋ intäjukun ämanin, nadäkinik kädet bureni niwetpäŋ niwoŋärewani Jesu u kaŋiwatpäŋ kädet ugän iwat täkäna. Jesu uwä bänep oretoret pähap itsämäŋ imiŋkuko u juku piŋkaŋ päya kwakäp täŋo mäyäk unita nadäwän mewuni täŋirän ehutpäŋ kotaŋkuk. Ude täŋkaŋ äroŋkuko apiŋo Anutu intäjukun äma u keri bure käda wäpi biŋam ikek itak. 3 Unita Jesuta nadäwut. U ämatä waki täŋ imiŋkuŋo upäŋkaŋ kehärom taŋpäŋ kwikinik itkuk. Unita in udegän nadäkinik kädet täga u gwäk pimiŋpäŋ iwatta gapun täneŋtawä.

4 Bureni, in kubäkubätä momijin mäde ut yämikta piä täk täkaŋ. U täga täk täkaŋ upäŋkaŋ it yäpmäŋ abäkaŋken inken nanik kubätä äma keri terak nägäri nämo piwän kuŋkuŋ. Nämo, kämi käwep api ahäŋ tameko unita man kubä täwera nadäwut. 5 Jide, Anututä in nanaknaye yäŋpäŋ bänepjin täŋpidäm takta man ŋode kudän täwani unita täŋguŋ taŋkuŋ?

7 *Lo 8:5; 2Sml 7:14 Unita bäräpi kotaŋpäŋ kwikinik irut. U Anutu täŋo yäpä-siwoŋtak piä. Yäpä-siwoŋtak piä täk täyak uwä nanjiye bäyawanitä-yäŋ täŋ tamik täyak. Nadäkaŋ? Kome terak naniyetä iroŋiniye yäpä-siwoŋtak täkaŋ. Eruk, Anututä udegän täk täyak. 8 Täŋ, Anututä iroŋiniye bureni kudup yäpän-siwoŋtak täyak unita in yäpä-siwoŋ takta komi nämo tameko uwä ŋode nadäneŋ; Nin kubokäret nanak, nanakiye bureni nämo. 9 Täŋpäkaŋ ŋode nadäk täkot; Nin iroŋiken naniye bäyawanitä yäpä-siwoŋtak piä täŋ nimiŋirä oraŋ yämik täŋkumäŋonik. Eruk, ude täk täŋkumäŋo unita mäjonin täŋo Nanin pähaptä ninken yäpä-siwoŋtak piä täŋirän, imata nadäna bureni-inik nämo täŋpek? Nämo, komi bäräpi ahäŋ nimiŋirä u kotaŋpäŋ kwikinik itnayäŋ tämäŋo uwä irit burenita biŋam api täne.

10 Täŋpäkaŋ naniye bäyawanitä iniken nadäk terak apiŋotagän yäpä-siwoŋtaŋ nimik täŋkuŋonik. Täŋ, Anututäwä täŋkentäŋ nimikta ba nin ini kudupi-inik it täyak udegän itta yäpä-siwoŋtak piä täŋ nimik täyak. 11 *Jem 3:17-18 Bureni, yäpä-siwoŋtak täŋo komi unita pengän gäripi nämo nadäk täkamäŋ. Nämo, u komi! Upäŋkaŋ kämi, yäpän-siwoŋtaŋ nimiŋirän nadäna tärewäpäŋ kädet siwoŋi äneŋi iwatpäŋ bänepnin pidämtak täyak.

12 *Ais 35:3 Butewaki! In ätu gapun taŋpäŋ itkaŋ. Eruk bänepjin täŋkehärom taŋpäŋ äneŋi kehäromi nikek kaŋ irut! 13 *Snd 4:26 Gapun taŋpäŋ kuŋarirä nadäkinikjin paot-inik täneŋta! Unita kädet siwoŋi iwatpäŋ kehäromi nikek kuŋat täkot. 14 *Sam 34:14; Rom 12:18 Ude täŋkaŋ ämawebe-kät not täŋpäŋ bänep kubägän terak itta piäni täk täkot. Täŋkaŋ udegän, ehutpäŋ momi täktäk kädet mäde ut imiŋpäŋ kudupi kaŋ irut. Nadäkaŋ? Äma kubätä kudupi nämo irayäŋ täko uwä Ekäni nämoinik api kaŋ-ahäwek. 15 *Apos 8:23 Täŋpäkaŋ in kubätä Anutu täŋo orakorak pära yäpeko udeta nadäŋ täpäneŋpäŋ kaŋ kuŋarut. Ba inken nanik kubätä tokän jägämi ude äworeŋpäŋ in bämopjin-ken täŋpäwak pähap pewän ahäneŋo udeta watäni ket itpäŋ kaŋ kuŋarut. 16 *Stt 25:33-34 Ba in kubokäret täneŋo udeta irit kuŋat-kuŋatjinta nadäŋ täpäneŋpäŋ kaŋ kuŋarut. Täŋpäkaŋ in kubätä Iso ude äworeŋpäŋ Anututa nadäŋ äwaräkuk täŋpekta! Iso uwä nanak intäjukun nanik unita imaka tägagämän nani keri-ken nanik täga yäpnaŋipäŋ kepma kubä nakta iwäpäŋ monäni ŋode iwetkuk; Gäk ketem ijiŋ namikaŋ imaka päke nantä namayäŋ täyak u kudup gäka biŋam yäk. 17 *Stt 27:30-40 Eruk ude yäŋkukopäŋ kämiwä jide nadäŋkuk? U nani-ken nanik kon man ba tuŋumi äneŋi näkŋata biŋam kaŋ täŋpän yäŋ nadäŋkuko upäŋkaŋ nanitä Nämo yäŋ iwetkuk. Nämo yäŋ iwerirän konäm butewaki täŋkuko upäŋkaŋ goret pengän täŋkuko u yäpä-siwoŋtakta kädetta wäyäkŋewän waŋkuŋ.

18 *Kis 19:16-20; Lo 4:11-12 Eruk, in uken it täkamäŋ yäŋ nadäk täkaŋ? In imaka ketjintä täga iŋirani ba dapunjintä känaŋi, Isrel ämawebetä kaŋkuŋo udewani-ken nämo itkaŋ. Isrel ämawebe uwä Sainai pom mebäri-ken kuŋkaŋ kädäp mebet pähappäŋ kaŋkuŋ. Ba kome wärämäŋirän bipmäŋ utpäŋ mänit pähap piäŋirän kaŋkuŋ. 19 *Kis 20:18-21; Lo 5:22-27 Täŋkaŋ womat mämä pähap gänaŋ gera kotäk kubä nadäŋkuŋo uwä nadäŋkaŋ umuntaŋpäŋ Moses butewaki man terak ŋode iwetkuŋ; Man u äneŋi nämo ahäŋirän nadänayäŋ yäk. 20 *Kis 19:12-13 Täŋpäkaŋ Moses man ude iwetkuŋo uwä mebäri ŋodeta; U Anutu täŋo jukuman ŋodeta nadäŋirä umuri pähap täŋkuko unita; Äma ba tom kubätä päŋku pom u yeweko uwä mobätä kumäŋ-kumäŋ utneŋ. 21 *Lo 9:19 Bureni-inik, imaka kaŋpäŋ nadäŋkuŋo uwä umuri pähap täŋirän Mosestä yäŋkuk; Umuntaŋpäŋ dädätna kwaikaŋ! yäk.

22 *Gal 4:26; Rev 5:11 Täŋ, intä päŋku itkaŋ-ken uwä imaka umuri udewani nämo. Nämoinik, inä Saion pom, Anutu paot-paori nämo unitäŋo yotpärare wäpi Kunum Gänaŋ Jerusalem uken kuŋkuŋo itkaŋ. Uken aŋero jiraŋ, daninaŋi nämo oretoret pähap täŋ itkaŋ-ken u kuŋkuŋo itkaŋ. 23 *Luk 10:20 Ba in Anutu täŋo nanakiye intäjukun nanik unitäŋo käbeyä pähapken äbä yäpurärätkuŋo itkaŋ. Ämawebe äbot uwä wäpi kunum gänaŋ kudän täwani. Ba in Anutu, ämawebe kuduptagän yäpmäŋ daniwani äma, uken ahäŋkuŋo itkaŋ. Ba ämawebe siwoŋi, Anututä momini ärut-paktaŋ yämiŋkuko unitäŋo mäjotä irani-ken ahäŋkuŋo itkaŋ. 24 *Hib 8:6, 10:22; 1Pi 1:2; Stt 4:10 Ba in Jesu, Anutu ba ämawebeniye bämopi-ken topmäk-topmäk kodaki pewän ahäŋkuŋo uken ahäŋkuŋo itkaŋ. Ba nägät, Jesutä momi pekpek kädet täwitta piwän kuŋkuŋo uken ahäŋkuŋo itkaŋ. Nägäri uwä manbiŋam säkgämän kubä yäŋahäk täyak, manbiŋam Abel täŋo nägättä yäŋahäŋkuko ude nämo. Nägät Abeltä piwän kuŋkuŋo unitä kowat-urän pewän ahäŋkuk.

25 *Hib 2:1-3; Hib 10:26-29 Unita eruk, Anutu man niwet täyak u man yäŋirän mani buramikta bitnäneŋta nadäŋpäŋ bänep nadäk-nadäkjinta watä ket itkot. Nadäkaŋ? Anututä bian Moses meni jinom terak komen ämawebe jukuman yäwetkuko upäŋkaŋ mani nämo buramiŋkuŋ. Mani nämo buramiŋkuŋo unita kowata waki bureni yäpuŋ. Täŋ, apiŋo Anututä kunum gänaŋ nanik Jesu terak jukuman niwetak. Täŋirän nin man kunum gänaŋ nanik u buramikta bitnänero uwä jide täŋpäŋ kowata waki u irepmitne? Nämoinik, u wakiinik yäpne. 26 *Kis 19:18; Sam 68:8; Hag 2:6 Täŋpäkaŋ man bian yäwetkuko unitä kome iŋitpäŋ kwaiŋkuk. Ude täŋkuko upäŋkaŋ apiŋowä yäŋkehäromtak man ŋode yäyak; Näk bian komegän iŋitpäŋ kwaiŋkut yäk. Täŋ, kämiwä kunum ba kome bok äneŋi api yepmäŋitpäŋ kwaiwet yäk. 27 Täŋpäkaŋ man “äneŋi ude api täŋpet” yäŋ yäyak uwä ŋode yäŋkwawa täyak; Imaka täŋ-pewani u kuduptagän täŋpewän paot-inik api täneŋ. Upäŋkaŋ imaka kumän-tagän-inik nämo api paotneŋ. Nämo, imaka wakta yäwani ugänpäŋ api täŋpewän paotneŋ. U paorirä imaka kehäromi, nämo wakta yäwani unitägän api itneŋ.

28 Täŋpäkaŋ imatäken u api irek? U intäjukun ämanin täŋo kome ninta biŋam peŋ nimani unitägän api ireko unita oretoret täkäna! Kome u api korenero unita iniŋoret-oret kädet Anututä ini gäripi nadäk täyak udegän iwatpäŋ nadäwätäk terak oraŋ imiŋpäŋ iniŋoret täkäna. 29 *Lo 4:24, 9:3; Ais 33:14 U imata, Anutunin u kädäp mebet pähap, imaka kudup ijiŋ paot täkaŋ udewani.