1 *Luk 12:47 Unita notnaye, man kubä täwera nadäwut; In bämopjin-ken nanik mäyaptä Anutu täŋo man yäwetpäŋ yäwoŋärek piä nämo yäpneŋ. Imata, nin ŋode nadäkamäŋ; Man piä käbeyä pähapken Anututä ämawebe ätu täŋo täktäki yäpmäŋ daniŋpäŋ äma yäwetpäŋ yäwoŋärek piä täŋpani nintäŋo yäkyäk ba täktäknin u yäpmäŋ danikinik api täŋpek. 2 Täŋpäkaŋ nin kuduptagän imaka kubä täna yäkŋat tänawak täkaŋ. Äma kubätä man goret kubä nämoinik yäk täŋpän yäwänäku siwoŋigän, momini nämo itek. Äma udewanitä keri gupi kuduptagän watäni täga it täyek. 3 Unita man wärani kubä ŋode; Tom kubä wäpi hos u nintäŋo man buramiwän yäŋpäŋä jikon täpuri yen nikek u meni-ken peŋkaŋ, yen kukŋi wädäŋpena u käda kwek. Ba kukŋi wädäŋpena u käda kwek. Jikon u imaka täpuri-inik upäŋkaŋ wädäŋpena tom taŋi unitä gäripnin iwat täkaŋ. 4 Eruk, gäpe taŋi gwägu pähap terak kuŋat täkaŋ uwä udegän. Gäpe taŋi u imaka taŋi-inik, ba mänit pähaptä piäŋirän gäpe taŋi u kuk täkaŋ upäŋ jide täŋpäŋ gäpe u watä äma täŋo gärip iwarek? Täga tänaŋi nämo bumik upäŋkaŋ gäpe täŋo watä ämatä gäpe taŋi u käda kwän yäŋpäŋ jikon täpuri, iŋit iwarani upäŋ iŋit iwat täkaŋ. Ude täŋirä gäpe, imaka taŋi pähap unitä watä äma täŋo gärip ugän iwat täkaŋ. 5 Täŋpäkaŋ man wärani unitäŋo mebäri ŋode; Äma nin täŋo menin uwä jikon täpuri udewani. Menin uwä imaka täpuri kubä upäŋkaŋ piä pähap täk täkaŋ.

Nadäkaŋ? Kome kekek täŋirän kädäp pärini täpuri-inik kubä maŋpi kuneŋo upäŋkaŋ bipi pähap u kudup ijiŋ pärek. 6 *Mat 12:36-37; Mat 15:11,18-19 Täŋpäkaŋ menin uwä kädäp mebet udewani. Unitä ketnin gupnin irepmitpäŋ waki intäjukun täk täyak. Uwä Anutu iŋamiken gupnin kudup täŋpän wak täkaŋ. Ude täŋpäŋ irit kuŋat-kuŋatnin ijiŋ däkŋek täyak. Ba ini uwä geŋi täŋo kädäp. 7 Nadäkaŋ? Ämatä tom mebäri mebäri, bipiken nanik ba gwägu gänaŋ nanik ba gämok kenta barak imaka, täga täŋbätak täneŋ. 8 *Rom 3:13 Upäŋkaŋ äma kubätä iniken meni täŋbätak tänaŋi nämo. Uwä wareŋ-wareŋgän täŋpäŋ man wakigän pewä ahäk täkaŋ. Menin uwä ume komi nikek, äma kumäŋ-kumäŋ däpani bumik. 9 *1Ko 11:7 Täŋpäkaŋ menin unitä Ekäni Nanin iniŋoret täkamäŋ. Täŋkaŋ ini unitägän ämawebe Anututä iniken iŋam dapun täŋpani man jägämi yäwet täkamäŋ. 10 Menin kubägän unitägän man säkgämän bok man jägämi bok pewän ahäk täkaŋ. Täŋpäkaŋ notnaye, kädet ude siwoŋi nämo. 11 Ume dapuri kubä-tägän ume jägämi bok gäripi nikek bok äbäk täkaŋ ba? Nämoinik! 12 Ba gämam terak wäyän täga wädäwek? Ba kumip terak gämam täga wädäwek? Notnaye, nämoinik yäŋ täwetat. Gwägu kubä-kengän ume nämo näŋpani ba näŋpani bok täga nämo näŋpen.

13 Inken nanik äma nadäk-nadäki tägagämän ätu itkaŋ? Eruk, äma u kwini terak kuŋatpäŋ täktäki tägatä nadäk-nadäki täga unitäŋo mebäri kwawak kaŋ pewä ahäwut. Äma u inita nadäwä ärowani nämo täneŋ. Täŋpäŋ kädet täga täŋpeŋ kuŋatneŋ. 14 Upäŋkaŋ inä äma ätutä tärepmirirä kokwawak nadäŋ yämiŋpäŋ gupjin yäpmäŋ äroŋpäŋ man bureni nadäkamäŋ yäŋ yänayäŋ täŋo uwä mejintä jopman api yäneŋ. 15 *Jem 1:5,17 Nadäk-nadäk u kunum gänaŋ nanik nämo yäŋ nadäneŋ. Nadäk-nadäk u kome terak nanik, ämaken ba Satanken nanik. 16 Unita in ätutä injin-tagän nadäŋpäŋ gup yäpmäŋ ärokärok kädet tänayäŋ täŋo, ba in ätutä notjiye tärepmirirä tabäŋpäŋ jägämi nadänayäŋ täŋo uwä, eruk duŋwek ba kädet wakiinik ätu in bämopjin-ken bäräŋeŋ api ahäwek.

17 Täŋpäkaŋ äma kunum täŋo nadäk-nadäk yäpmäŋ kuŋat täkaŋ uwä ŋode kuŋat täkaŋ; Pengänä nadäk-nadäk siwoŋigän iŋitpäŋ bänep kwini terak kuŋat täkaŋ. Uwä noriye-kät ämik yäŋawät-awät nämo täk täkaŋ. Ba jop manman nämo yäŋkaŋ man buramik terak kuŋat täkaŋ. Uwä ämawebe ätuta säkgämän nadäŋ yämiŋpäŋ iron kädet iwatpäŋ täk täkaŋ. Täŋpäŋ äma uwä nadäk mäyap ikek nämo. Unitä siwoŋigän kuŋat täkaŋ, bänep nadäk-nadäki ba täktäki inigän nämo. 18 *Mat 5:9; Ais 32:17; Hib 12:11 Nadäkaŋ? Äma bänep kwini terak noriye bämopi-ken bänep kubägän pewä ahäk täkaŋ uwä kädet siwoŋi pewä ahäk täkaŋ.