1 *Mat 26:36 Jesutä yäŋapik man ude yäwän täreŋirän eruk iwaräntäkiye-kät kome awaŋ pähap wäpi Kidron udude käda Olip päya epän gänaŋ kuŋkuŋ.

2 *Luk 21:37 Jesu iwaräntäkiye-kät epän uken kadäni mäyap itpäŋ-nadäkta kuk täŋkuŋo unita Judas, Jesu iwan keri-ken pewani unitä ŋode nadäŋkuk; Jesu uken käwep itak yäŋ nadäŋkuk. 3 *Jon 7:45 Ude nadäŋpäŋ komi äma ätukät bämop äma ba Parisi täŋo watä äma ätu yämaguränkaŋ epän uken kuŋkuŋ. Topän ijiŋ-yäŋeŋpäŋ yäpmäŋkaŋ kadä boham ikek kuŋkuŋ.

4 Täŋpäkaŋ iwan tuän äbäŋirä Jesu jide ahäŋ imayäŋ täŋkuko uku nadäwän tärewäpäŋ äma äbot äbuŋo u dubini-ken kuŋpäŋ yäwet yabäŋkuk; Netä känayäŋ äbäkaŋ? 5 Yäwänä yäŋkuŋ; Jesu, Nasaret nanik känayäŋ äbäkamäŋ yäk. Yäwäwä yäŋkuk; Etäŋ uwäku näkŋa itat ŋobayäŋ yäk. (Komi äma u bämopi-ken Judas, Jesu iwan keri-ken pewayäŋ täŋkuko u penta itkuŋ.) 6 Jesutä uwäku näk ŋo yäŋ yäwänä komi äma u mäde käda päŋku kome terak bumta maŋdäpuŋ. 7 Täŋirä Jesu äneŋi yäwetgän täŋkuk; Netäta äbäkaŋ? Yäwänä äneŋi yäŋkuŋ; Jesu, Nasaret nanik känayäŋ äbäkamäŋ yäŋ yäŋkuŋ.

8 Yäwäwä Jesutä äneŋi yäwetgän täŋkuk; Etäŋ, u näkŋa ŋobayäŋ. Unita näk nepmäŋitnayäŋ yäŋpäŋ ätu ŋo yabä kätäwä ini kut yäk. 9 *Jon 6:39; Jon 17:12 Jesu man ude yäŋkuko uwä man bian ŋode yäŋkuko udegän bureni ahäŋkuk; Yabäŋ äwaräkuk täŋira äma namiŋkuno u kubätä nämoinik api paorek. 10 *Luk 22:38 Ude yäwerirän uterakgän Saimon-Pitatä päipi pioŋ gänaŋ nanik wädäwän kwäpäŋä bämop äma intäjukun täŋpani unitäŋo watä ämani kubä ura yäkŋat jukuni bure käda paiŋkuk. (Epän watä ämani u wäpi Malkus.) 11 *Mat 26:39 Täŋirän Jesutä Pita iwetkuk; Mujuk äneŋi dai! Ume komi nikek Nanatä namayäŋ täyak ini kaŋ näŋpa!

12 Ude yäwänä komi äma täŋo intäjukun ämakät komi ämaniye ba kudupi eŋi täŋo watä ämatä Jesu iŋitpäŋ keri pädät täŋkuŋ. 13 Keri pädät täŋpäŋ Anasken jukun yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ. Anas uwä Kaifas täŋo yepmani. Täŋkaŋ Kaifas uwä kadäni uken bämop äma intäjukun itkuko u. 14 *Jon 11:49-51 Ba unitägän Juda äma ekäni ekäni bian ŋode yäwetkuk; Ämawebe kumän-tagän paotneŋo udeta yäŋpäŋ äma kubä-tägän kaŋ kumbän yäŋ yäŋkuko u.

15 *Jon 20:3, 21:20; Apos 3:1; Mat 26:58 Täŋpäkaŋ Jesu yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋirä Saimon-Pitakät noripak kubä Jesu iwat yäpmäŋ kuŋkumän. Noripaki uwä bämop äma intäjukun täŋpani ukeŋonita nadäŋkuko unita nadäŋ imiŋirä bämop äma täŋo yewa gänaŋ Jesu-kät bok äroŋkuŋ. 16 Äroŋirän Pita yäma-kengän itkukonik. Ude irirän noripaki ukeŋonitä yäman äneŋi äpäŋpäŋ webe yäma watä itkuko u iwerän Pita yäŋikŋat yäpmäŋ äroŋkuk. 17 Täŋpäŋ webe unitä Pita kaŋpäŋ iwetkuk; Äma unitäŋo iwaräntäki kubä gäk ba? Ude iweränä Näk nämo! yäŋ iwetkuk. 18 Mänit kadäni unita eŋi unitäŋo watä ämakät komi äma ätutä kädäp ijiŋpäŋ äŋäriŋ itkuŋ. Äŋäriŋirä Pita imaka, penta äŋäriŋ itkuŋ.

19 Täŋirä bämop äma intäjukun täŋpani unitä Jesu ŋode iwet yabäŋkuk; Gäwaräntäkaye u netä-netä? Ba man jidepäŋ yäŋpäŋ-yäwoŋärek täk täŋkun? 20 *Mat 26:55; Jon 7:26 Ude yäwänä Jesutä iwetkuk; Näk komeni komeni kuŋatpäŋ ämawebe man kwawakgän yäŋahäŋpäŋ yäwet täŋkut. Näk kadäni kadäni kudupi yot gänaŋ ba käbeyä eŋi, Juda ämawebetä äbä kubä-kengän it täkaŋ-ken äroŋpäŋ yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkut. Ba man kubä käbop nämo yäŋahäk täŋkut. 21 Unita gäk imata näwet yabätan? Nadäwa yäŋpäŋä ämawebe näkä man yäŋpäŋ-yäwoŋärek täk täŋkuro u yäwet yabä. Unitä uyaku näkä man yäwet täŋkuro u nadäkaŋ yäk. 22 *Apos 23:2 Jesutä ude yäwänä komi äma kubä u itkukonitä utkuk. Täŋpäŋ yäŋkuk; Gäk bämop äma ŋonitäŋo man imata utan? Gäk goret täyan yäk. 23 Yäwänä Jesutä ŋode iwetkuk; Jide? Näkä man waki kubä yäwawä yäŋahä. Täŋ, man yäro u bureni yäŋ nadäŋpäŋ imata nutan? 24 Ude täŋpäŋ yen topuŋo u nämo pit imiŋkaŋ Anastä Jesu iniŋ kireŋpewän bämop äma intäjukun täŋpani wäpi Kaifas uken kuŋkuk.

25 Täŋpäkaŋ Saimon-Pita kädäp äŋäriŋ itkuk-ken pen irirän ŋode iwet yabäŋkuŋ; Iwaräntäki kubä gäk, bure? Yäwäwä yäŋkuk; Nämoinik! Näk unitäŋo iwaräntäki nämo yäk. 26 *Jon 18:10 Ude yäwänä bämop äma intäjukun täŋpani täŋo watä äma kubä, Pitatä jukuni madäŋ täkŋeŋkuko unitä äbotken naniktä yäŋkuk; Piäken bok irirän tabäro u gäkkät irirän tabät yäk. Bure? 27 *Jon 13:38 Yäwänä Pitatä yäŋkuk; Nämoinik! Ude yäwänä uterakgän purup gera yäŋkuk.

28 Täŋpäkaŋ tamimaŋ-inik Juda äma ekäni ekänitä Jesu imaguräkaŋ Kaifas täŋo eŋi yäma peŋpeŋ Rom Gapman täŋo yäma-ken kuŋkuŋ. Täŋkaŋ ŋode nadäŋkuŋ; Uken äroŋpäŋä Anutu iŋamiken bänepnin täna wawäpäŋ Pasova äŋnak-äŋnak täŋo ketem täga nämo näne unita äronero yäk. Ude yäŋpäŋ Rom gapmantä eŋi gänaŋ nämo äroŋkuŋ. 29 Yäman umu itsämäŋ irirä Pailattä äbäŋpäŋ ŋode yäwet yabäŋkuk; Äma ŋo mebäri imata manken tenayäŋ äbäkaŋ? 30 Yäwänä iwetkuŋ; Äma ŋonitä imaka waki kubä nämo täŋpeko uwä gäkken ŋode täga nämo yäŋikŋat yäpmäŋ ämne yäk. 31 *Jon 19:6-7; Apos 18:15 Yäwäwä Pailattä yäwetkuk; Yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋkaŋ injinken baga man uterak manken tewut yäk. Yäwänä iwetkuŋ; Ude nämo! Nintä äma kumäŋ-kumäŋ däpmäkta yäjiwärani yäk. 32 *Mat 20:19; Jon 3:14, 12:33 (Ude yäŋirä bian Jesutä ude api kumbet yäŋ yäŋkuko unitä bureni täŋkuk.) 33 Ude yäwäwä Pailat äneŋi eŋi gänaŋ unu kuŋkaŋ Jesuta yäŋpewän ärowänpäŋ ŋode iwet yabäŋkuk; Bureni? Gäk Juda äma täŋo intäjukun äma? 34 Yäwänä Jesutä kowata ŋode yäŋkuk; Gäkŋa nadäŋpäŋ man ŋo yäyan, ba äma ätutä näka man yäŋirä nadäŋkun? 35 *Jon 1:11 Yäwänä Pailattä iwetkuk; Jide? Näk Juda äma kubä nabätan? Nämoinik! Upäŋkaŋ gäk jide täŋkunta gäkŋaken äbotkät bämop äma intäjukun täŋpanitä gäk yäŋgäkŋat yäpmäŋ äbäkaŋ?

36 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Näk intäjukun äma kome terak ŋo ämawebe yabäŋ yäwat täkaŋ udewani nämo. Näk ude ira yäwänäku epän ämanaye ämik täŋpäŋ äma kubätä näk Juda äma ekäni ekäni keri terak täga nämo nepmaŋpän. Upäŋkaŋ näk kome ŋonitäŋo intäjukun äma nämo itat. Nämo, näk kome kubä täŋo yäk. 37 *1Ti 6:13; Jon 8:47 Ude yäwänä Pailattä iwetkuk; Aha, gäk intäjukun äma kubä? Yäwänä Jesutä iwetkuk; Intäjukun äma yäyan u bureni yäyan. Näk mebäri kubätagän kome ŋoken ahäŋkut; Ämawebe manbiŋam bureni yäŋahäŋpäŋ yäwetta äbut. Mebäri unita ämawebe man burenita gäripi nadäwanitä näka nadäŋ namik täkaŋ yäk.

38 Ude yäwänä Pailattä yäŋkuk; Wa! Manbiŋam bureni u imatäken?

Pailattä ude yäŋpäŋä yäman äpämaŋ kuŋpäŋ äma ekäni ekäni yäwetkuk; Näk äma ŋoken kudän waki kubä nämo täŋkuko käyat. 39 Upäŋkaŋ näkä kädet ŋode iwat täyat u in nadäkaŋ; Pasova orekirit kadäni kubäkubäken äma komi eŋiken irani kubä taniŋ kirek täyat yäk. Unita jide nadäkaŋ? Näkä Juda täŋo intäjukun äma ŋo tewa äpämaŋ kwek? 40 Ude yäwänkaŋ gera terak yäŋkuŋ; U nämo! yäk. Gäk Barabas tewi äpämaŋ kuŋ nimän! yäk. (Barabas uwä ämik kubota täŋpani kubä.)