1 *Lo 23:25 Eruk Sabat kadäni kubäken Jesu iwaräntäkiye-kät wit piä gänaŋ kuŋatkuŋ. Kuŋattäŋgän iwaräntäkiyetä nakta yewäwä wit mujip yäpmäŋpäŋ gupi paŋgupmäŋ täŋpä kwäpäŋ naŋkuŋ. 2 *Jon 5:10 Yäpmäŋpäŋ naŋirä Parisi äma ätutä u yabäŋpäŋ-nadäwä siwoŋi nämo täŋpäkaŋ yäwetkuŋ; Wa! Imata ude täkaŋ? Orekirit kadäni-ken piä ude täkaŋ uwä Moses täŋo baga man irepmitpäŋ täkaŋ yäk.

3 *1Sml 21:1-6 Ude yäwäwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Bian oranin Devit u noriye-kät nakta yewäpäŋ täŋkuŋo unitäŋo manbiŋam nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ? 4 *Wkp 24:5-9 Devit uwä ŋode täŋkuk; Noriye-kät Anutu täŋo eŋi gänaŋ äroŋpäŋ käräga kudupi yäŋ yäwani yäpmäŋpäŋ naŋkaŋ noriyeta imaka, yämän naŋkuŋ. Moses täŋo baga man terakä käräga uwä bämop äma-tägän nänaŋi upäŋkaŋ naŋkuŋ yäk. 5 Ude yäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Äma Bureni-inik uwä Sabat täŋo mähemi.

6 Eruk Sabat kadäni kubätawä käbeyä eŋi gänaŋ äroŋpäŋ Jesutä man yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋ itkuk. Uken äma kubä keri bure käda täŋguräŋ täwani unitä itkuk. 7 *Luk 14:1 Täŋpäkaŋ Baga man yäwoŋärewani ämakät Parisi äma ätukät Jesutä yäpätägak piä Sabat kadäni ŋoken täŋpek ba nämo käwep täŋpek yäŋkaŋ kaŋiwat itkuŋ. Jesutä goret täŋpänpäŋ manken tekta kädetta wäyäkŋeŋkuŋ. 8 *Luk 5:22, 9:47 Ude täŋ irirä Jesu Parisi äma ba Baga man yäwoŋärewani u nadäk-nadäki-ken yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ äma keri täŋguräŋ täwani u iwetkuk; Gäk akuŋkaŋ ämawebe iŋamiken ŋo it yäk. Yäwänä udegän täŋkuk. 9 Täŋpänkaŋ Jesutä ämawebe päke u ŋode yäwet yabäŋkuk; In jide nadäkaŋ? Sabat kadäni-ken kädet täga tänaŋi ba kädet waki tänaŋi? Äma täŋkentäŋ yäminaŋi ba äma yäpä wanaŋi? 10 Ude yäŋpäŋ ämawebe päke u yabäŋ äyäŋutpäŋ äma keri waki u iwetkuk; Ketka täŋ-siwoŋta! Ude iweränä udegän täŋirän keri täŋguräŋ täwani u tägaŋkuk.

11 Ude täŋirän kaŋpäŋ Parisi ämakät Baga man yäwoŋärewani äma unitä Jesuta kokwawak pähap kubä nadäŋpäŋ ini-tägän näwetgäwet täŋpäŋ jide ude täŋ imine? yäŋ yäŋkuŋ.

12 Kadäni kubäken Jesu Nani Anutu-ken yäŋapik man yäwayäŋ pom kubä terak äroŋkuk. Äroŋpäŋ bipani käroŋ päke u man yäŋpäŋ-nadäk täŋirän kome yäŋeŋkuk. 13 *Jon 6:70 Yäŋeŋirän äma iwaräntäk täŋkuŋo u yäŋpäbä yepmaŋkaŋ inikät kuŋatta 12 udegänpäŋ yäpmäŋ daniŋpäŋ yepmaŋkuk. Täŋkaŋ wäpi Aposoro yäŋ yäwetkuk. Aposoro u mebäri piä man yäwetpäŋ yepmaŋpä kwani. 14-16 Äma u yäpmäŋ daniŋkuko kubä wäpi Saimon yäŋ iwerani upäŋkaŋ Jesutä wäpi Pita yäŋ iwetkuk. Ätuwä wäpi ŋode;

17-18 Ude täŋpäŋ Jesu-kät iwaräntäkiye 12 yäpmäŋ daniŋkuko ukät pom terak nanik äpäŋpäŋ kome awaŋken ämawebe äbot Jesuta nadäŋ imanitä itkuŋ-ken uken ahäŋpäŋ penta itkuŋ. Äbot u Jesutä man yäŋirän nadänayäŋ, ba yäpätägak piä täŋ nimän yäŋpäŋ Judia komeken nanik, Jerusalem yotpärare-ken nanik, ba Tire kenta Sidon gwägu pomi terak naniktä ukengän äbuŋ. Äbäŋirä Jesutä äma mäjo wakitä magärani yäwat kireŋ yämiŋpäŋ yäpätägak piä täŋ yämiŋkuk. 19 Jesu täŋo kehäromitä ämawebe käyäm ikek ba mäjotä magärani u kumän yäpän tägaŋ yämiŋkuko unita ämawebe päke unitä Jesu täŋo kehäromi ninken äbän yäŋ nadäŋkaŋ Jesu gupi iŋitnayäŋ täŋkuŋ. 20 Ude täŋ irirä Jesutä iwaräntäkiye yabäŋpäŋ ŋode yäwetkuk;

23 Ude täŋ taminayäŋ täkaŋ-ken uken bänep täga nadäŋpäŋ oretoret pähap kaŋ täŋput. Imata, gwäki kunum gänaŋ it tamitak u taŋi pähap. In nadäkaŋ? Bian äbekjiye orajiyetä profet biani biani unita udegän täŋ yämik täŋkuŋonik yäk.

27 Jesutä man ude yäwetpäŋ äneŋi kubä ŋode yäŋkuk. Man täwera nadäŋ itkaŋ ŋo, in ŋode täwera nadäwut; Äma iwan täŋ tamik täkaŋ unita bänep iron täŋ yämineŋ. Täŋpäŋ äma inta kokwawak nadäŋ tamik täkaŋ unita not täŋ yämineŋ. 28 Ba äma man wakiwaki täwet täkaŋ unita kowata man säkgämän yäwetneŋ. Ba wäpjin yäpäwak täkaŋ unita nadäŋpäŋ täŋkentäŋ yämikta Anutu-ken yäŋapik täkot yäk. 29 Täŋ, äma kubätä bumumka kukŋi guränä kukŋi bok iniŋ kireŋiri gurek. Ba äma kubätä gäkŋo siot punin nanik gomägaränä gänaŋ nanik bok iniŋ kirewen. 30 Ba äma kubätä imaka kubäta yäŋapiwänä imaka u imen. Ba kubätä imaka kubä gomägareko uwä äneŋi gamikta gwäk pimiŋpäŋ nämo yäŋapiwen. 31 *Mat 7:12 Nämo, in ŋode nadäŋpeŋ kuŋatneŋ; Kudän ätutä täŋ nimut yäŋ nadäk täkaŋ in udegän täŋ yämineŋ.

32 In äma iron täŋ tamik täkaŋ unitagän iron täŋ yämineŋo unitäŋo kowata jide yäpneŋ? Nämo yäpneŋ! Äma wakitä noriye waki täŋpanita iron udegän täŋ yämik täkaŋ yäk. 33 Ba in äma täga täŋ tamik täkaŋ unitagän kowata täŋ yämineŋo unitäŋo kowata jide yäpneŋ? Nämo! Äma wakitä noriye waki täŋpanita kudän udegän täk täkaŋ. 34 Ba in äma ätuta kowata kaŋ namän yäŋ nadäŋkaŋ imaka yämineŋo unitäŋo gwäki kowata jide yäpneŋ? Nämoinik! Äma wakitä kowata uterakgän yäpmäkta noriye waki täŋpanita iron täŋ yämik täkaŋ!

35 *Wkp 25:35-36 Upäŋkaŋ inä iwanjiyeta iron täŋ yämineŋ. Kowata tamikta nämo nadäneŋopäŋ imaka kubäta yäŋapiwäwä jop yäniŋ kireneŋ yäk. In ude täneŋo uyaku kowata säkgämän api yäpneŋ ba Anutu Ärowani Pähap unitäŋo nanakiye ude api itneŋ. U Imata? Anutu u ämatä bänep täga nämo nadäŋ imik täkaŋ upäŋkaŋ unita iron täŋ yämik täyak. Ba äma waki täŋpanita iron udegän täŋ yämik täyak yäk. 36 Unita in äma ätuta butewaki nadäŋ yämineŋ, Nanjintä butewaki nadäŋ yämik täyak udegän.

37 *Mat 6:14 Näk äma siwoŋi yäŋ nadäŋpäŋ äma kubä nämo yäŋpäŋ-kaŋiwat täneŋ. Ba äma kubäta gäk kowata yäpmäkta biŋamgän yäŋ nämo iwetneŋ. Anututä inta udegän täŋ tamekta ket nadäneŋ yäk. Äma kubätä waki täŋ tamiŋirän kowata waki imikta nämo nadäneŋo uwä Anututä udegän intäŋo momijin peŋ tamek. 38 *Mak 4:24 Täŋpäkaŋ ämata bänep iron täŋ yämiŋirä Anututä inta udegän bänep iron täŋ tamek. Upäŋkaŋ intä täŋ yämineŋo u irepmitpäŋ bumta buŋät tamek. In nadäkaŋ? In ämawebeta jide nadäŋpäŋ kuŋatnayäŋ täkaŋ uterakgän Anututä inta api nadäŋ tamek.

39 *Mat 15:14 Unita yäŋpäŋ Jesutä iwaräntäkiye man wärani ŋode yäwetkuk; Äma dapuri tumbani kubätä noripak dapuri tumbani u kädet täga iwoŋärewek? Nämo, yarä u kuŋtäŋgän geŋi bok ärideŋ yäk. 40 *Mat 10:24-25 Unita in ŋode nadäkot; Iroŋi kubätä yäŋpäŋ-yäwoŋärek ämani irepmitnaŋi nämo. Iroŋi u nadäk-nadäk piä täŋ yäpmäŋ kuŋtäŋgän nadäwän tärewäkaŋ uyaku yäŋpäŋ-yäwoŋärek äma udegänä äworewek yäk.

41-42 Täŋpäkaŋ gäk imata päya awäram dapunka-ken itak u nämo kaŋpäŋ nadäŋkaŋ notkapak kubä dapuri-ken täpun-täpun täpuri itak u kaŋpäŋ yokut gama yäŋ iwet täyan? Päya awäram gäkŋa dapunka-ken itak u imata nämo kaŋpäŋ nadäk täyan? Gäk yäŋ-yäkŋarani äma! Intäjukunä, gäkŋa dapunka-ken päya äwaram itak u yokutkaŋ uyaku dapunka täga ijiŋpäŋ kaŋpäŋ notkapak dapuri-ken täpun-täpun u täga yokut imen! yäk.

43 Jesutä ude yäŋpäŋ man wärani äneŋi kubä ŋode yäkgän täŋkuk; Nin nadäkamäŋ; Päya mebäri täga terak, bureni waki täga nämo wädäneŋ. Ba päya mebäri waki terak bureni täga gäripi nikek, täga nämo wädäneŋ. 44 Bureni, päya terak mujipi parirä yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ päya unitäŋo mebäri nadäk täkamäŋ. Unita kohoräk yen terak wama mujipi nämo käwen. Ba däräk-däräk terak yen mujipi nämo wädäk täkaŋ. 45 Eruk äma täŋo irit kuŋat-kuŋattä udegän, äma u bänepi-ken jide pätak u kwawak pewä ahäk täkaŋ. Nadäk äma bänepi-ken pat täyak u meni-ken kwawak pewä ahäk täkaŋ yäk. Äma täga täŋpani u bänepi-ken nadäk tägatäga unitä irit kuŋat-kuŋariken kädet täga pewä ahäk täkaŋ. Täŋ, äma waki täŋpani u bänepi-ken nadäk wakiwaki unitä irit kuŋat-kuŋariken kädet waki pewä ahäk täkaŋ yäk.

46 *Mal 1:6; Mat 7:21 Jesutä man ude yäŋpäŋ äneŋi kubä ŋode yäkgän täŋkuk; In imata näkŋo man nämo buramiŋpäŋ iwatkaŋ wari wari wäpna Ekäni yäŋ yäk täkaŋ? 47 Eruk, äma näkken itpäŋ näkŋo man nadäŋpäŋ buramiŋpäŋ iwat täkaŋ unita man wärani ŋode täwera nadäwut; 48 Uwä äma kubä eŋi kehäromi kubä täŋpeko udewani. Äma u eŋi täŋpa yäŋpäŋ bek käroŋigän äneŋpäŋ yäpurä-sinsik täŋpek. Ude täŋpäŋ eŋi täŋ morewekopäŋ iwän kadäni täŋpek. Täŋpäŋ iwän mänit taŋi täŋirän eŋi u kehärom taŋpäŋ irek. Imata, eŋi säkgämän-inik täŋpeko unita. 49 Täŋpäkaŋ äma kubä näkŋo man nadäŋpäŋ nämo iwarayäŋ täko uwä äma eŋi kehäromi nämo täŋpeko udewani. Äma u eŋi täŋpa yäŋpäŋ bek kehäromipäŋ nämo täŋpek. Bek jopjop äneŋpäŋ täŋpek. Täŋpekopäŋ iwän mänittä äbäŋpäŋä eŋi u kwinit täŋpän kwäkaŋ paotpäŋ paot-inik täŋpek yäk.