1 Eruk, Jesutä iwaräntäkiye 12 u yäŋpäbä dubini-ken yepmaŋkuk. Yepmaŋpäŋ käyäm wakiwaki yäpä tägaŋit, mäjo äma magärani yäwat kirekta kehäromi ba wäpi biŋam yämiŋkuk. 2-3 Yämiŋkaŋ Anututä intäjukun it yämiŋirän gämori-ken irit täŋo man yäwetta ba äma käyäm ikek yäpä tägakta man ŋode yäwetpäŋ yäniŋ kireŋpewän kuŋkuŋ; In ähottaba, ketem, moneŋ ba yäk yäpmäŋkaŋ nämo kuneŋ. Ba tek yarä nikek nämo yäpneŋ yäk. 4 *Luk 10:4-11 Kuŋkaŋ yotpärare kubäken ahäŋirä eŋi tamäwä ugän kaŋ irut. Eruk, yotpärare uken piä täŋ paotpäŋ eŋi u peŋpeŋ kome kubäken kaŋ kut. 5 *Luk 10:11 Upäŋkaŋ yotpärare kubäken not nämo täŋ tamäwä ŋode kaŋ täŋput; Yotpärare u mäde ut imiŋpäŋ kugun kuroŋjin-ken nanik yeŋ ärähut täŋpä kaŋ kut. Ude täŋirä äma kome uken naniktä tabäŋpäŋ goret täŋ yämikamäŋ yäŋ api nadäneŋ yäk.

6 Jesutä jukuman ude yäweränkaŋ kädet yäput peŋpäŋ kuŋkuŋ. Kuŋkaŋ yotpärare it yäpmäŋ kuŋkuŋo uken Manbiŋam Täga u yäŋahäŋit, käyäm ikek yäpä tägaŋit täŋtäŋ kuŋatkuŋ.

7 *Mat 16:14; Mak 8:28; Luk 9:19 Täŋpäkaŋ Judia kome täŋo kaŋiwat äma wäpi Herottä imaka imaka ahäŋkuŋo unitäŋo manbiŋam nadäŋpäŋ nadäwän nämo täreŋkuk. U imata, äma ätutä ŋode yäŋirä nadäŋkuk; U Jon, ume ärut yämanitä kumbani-ken naniktä kodak taŋpeŋ akuŋkuko unitä piä u täk täyak. 8 Ba äma ätutä ŋode yäŋkuŋ; Ude nämo, uwä profet biani Elaijatä kumbani-ken nanik akuŋkuko unitä piä u täyak yäk. 9 *Luk 23:8 Täŋpäkaŋ Herottä man mäyap ikek u nadäŋpäŋ nadäwätäk täŋpäŋ yäŋkuk; Jon u näkä bian kotäki madäŋ täkŋeŋkuro unitä jide täŋpäŋ piä täyak? Netätä täŋirän mani biŋam nadätat? Ude yäŋpäŋ Jesu kaŋpäŋ nadäwa yäŋkaŋ kädetta wäyäkŋeŋkuk.

10 Eruk, iwaräntäkiye piä man yäwet-pewän kuŋkuŋo u täŋ paotpäŋä, äyäŋutpeŋ äbäŋpäŋ piä mebäri mebäri täŋkuŋo u biŋam iweräkaŋ Jesu iwaräntäkiye-kät inigän itnayäŋ yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ Betsaida komeken kuŋkuk. 11 Käbop kuŋkuŋopäŋ ämawebetä u käda kuyak yäŋ nadäŋpäŋ iwarän täŋkuŋ. Iwarän täŋirä yabäŋpäŋ Jesutä yäniŋ oretpäŋ Anututä intäjukun it yämiŋirän gämoriken irit täŋo manbiŋam yäwerit, äma käyäm ikek yäpä tägaŋit täŋkuk.

12 Eruk, kome bipayäŋ täŋirän iwaräntäkiye 12 u Jesu äbä iwetkuŋ; Kome ŋo ketemi nämoken itkamäŋ. Unita gäk yäwerikaŋ yotpärare ittäŋ kukaŋken u kuŋkaŋ ketem yabäŋ ahäŋpäŋ naŋkaŋ parut yäk. 13 Ude yäŋirä Jesutä yäwetkuk; Ude nämo! Injin yepmäŋ towiwurä! Yäwänä iwetkuŋ; Yäke! Nintäŋo käräga 5kät gwägu tom yarä-tägän itkaŋ ŋo yäk. Jide? Nin yotpärare-ken kuŋpäŋ äma äbot päke ŋonita ketem suwakta nadäŋpäŋ yäyan? 14 (Äma äbot päke u 5,000 ude bumik unita nadäwätäk täŋpäŋ yäŋkuŋ.)

15 Yäwänä yäŋkuko udegän yäweräkaŋ maŋit yäpmäŋ kuŋkuŋ. 16 Maŋiräntäŋ yäpmäŋ kwäkaŋ Jesutä käräga 5 ukät gwägu tom yarä u yäpmäŋpäŋ kunum terak doraŋpäŋ ketemta Anutu bänep täga man iwetkuk. Täŋpäŋ ketem u tokät jukutpäŋ iwaräntäkiyeta yämänkaŋ äbot itkuŋo udegän yämiŋtäŋ kuŋkuŋ. 17 Yämiŋirä kuduptagän ketem u naŋpä koki täŋpäpäŋ ätu jop peŋkuŋ. Täŋpäkaŋ jop patkuŋo u yäpmäŋpäŋ yäk 12 ude daiwä tokŋeŋkuŋ.

18 Täŋpäŋ kadäni kubäta Jesu inigän itpäŋ nani man iwet irirän iwaräntäkiye päbä dubini-ken kubä-kengän itkuŋ. Irirä Jesutä ŋode yäwet yabäŋkuk; Ämatä näka netä yäŋ yäk täkaŋ? 19 *Luk 9:7-8 Yäwänä iwetkuŋ; Ätutäwä Jon, ume ärut yämani yäŋ gäwet täkaŋ yäk. Ba ätutäwä Elaija yäŋ gäwet täkaŋ. Ba ätutäwä profet biani uken nanik kubätä kodak taŋkuk yäŋ gäwet täkaŋ. 20 *Jon 6:68-69 Ude yäwäwä ŋode yäwetkuk; Täŋpäkaŋ injinä näkawä netä yäŋ yäk täkaŋ? Yäwänä Pitatä iwetkuk; Gäk Anutu-ken nanik Kristo, Isrel ämawebe täŋo täŋkentäk bureni u yäk.

21 Ude yäwänä Jesutä äma ätu nämoinik yäwetneŋ yäŋpäŋ yäniŋ bitnäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; 22 *Luk 9:44; Luk 18:32-33 Äma Bureni-inik uwä ittäŋ kuŋtäŋgän yäŋ imani ude, komi pähap api nadäwek yäk. Täŋpäkaŋ Juda täŋo äma ekäni ba bämop äma intäjukun täŋpani-kät Baga man yäwoŋärewani ämatä mäde api ut imineŋ. Täŋpäŋ Äma Bureni-inik uwä urä kumbänpäŋ änenayäŋ täŋopäŋ kepma yaräkubä täreŋirän kodak taŋpäŋ api akwek.

23 *Mat 10:38; Luk 14:27 Jesutä ude yäŋpäŋ man kubä ŋode yäwetgän täŋkuk; Äma kubätä näwarayäŋ nadäŋpäŋä iniken bänep nadäk-nadäki mäde ut imiŋpäŋ bäräpi näkä kotawayäŋ täyat udegän kepma kepma gwäk pimiŋpäŋ kaŋ näwarän yäk. 24 *Mat 10:39; Luk 17:33; Jon 12:25 Täŋpäkaŋ, äma kubätä säkgämän itta nadäŋpäŋ iniken irit kuŋat-kuŋarita iyap taŋpäŋä u api paorek. Upäŋkaŋ äma kubätä näka yäŋpäŋ irit kuŋat-kuŋari iniŋ kirewayäŋ täko uwä irit täga api kaŋ-ahäwek. 25 Täŋ, äma kubätä kome täŋo imaka kudup peŋ bäyaŋpäŋ yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä kumäŋirän imaka imaka yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko unitä täga nämo api täŋkentäŋ imineŋ. 26 *Mat 10:33; Luk 12:9; 2Ti 2:12 In nadäkaŋ? Äma kubätä näka ba man näkä yäŋahäk täyat unita yäŋpäŋ mäyäk taŋpäŋ näka bitnäwayäŋ täko uwä äma udewanita Äma Bureni-inik näkä udegän api bitnäwet. Kadäni näkŋaken epmäget kudän ikek ba Nana täŋo ba kudupi aŋero täŋo peŋyäŋek kudän ikek äneŋi ahäwayäŋ täro kadäni uken äma udewani täŋo wäpi yäŋahäkta api mäyäk täwet. 27 Näk bureni täwera nadäwut; Itkaŋ ŋo inken nanik ätu nämo kumäŋkaŋ Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat piäni kwawak ahäŋirän api käneŋ yäk.

28 Jesutä man ude yäweränkaŋ kepma 8 ude täreŋirän nani-kät man yädayäŋ Pita Jems Jon yämagurän yäpmäŋ pom kubä terak äroŋkuŋ. 29 Päro u itkaŋ nani-kät man yäŋ irirän Jesu iŋami dapun inide kubä ahäŋkuk. Ahäŋirän teki imaka, paki-inikinik, yäpä kwinit täyak ude peŋyäŋeŋkuk. 30-31 *Luk 9:22, 13:33 Ude täŋirän Profet bian irani yarä ahäŋkumän. Kubä Moses, kubäwä Elaija, Anutu täŋo peŋyäŋek ikek ini ugän ahäŋpäŋ itkaŋ Jesu-kät man yäŋpäŋ-nadäk täŋkuŋ. Jesu Jerusalem yotpärare-ken api urä kumbek yäŋ man ude yäŋpäŋ-nadäk täŋ itkuŋonik. 32 *Jon 1:14; 2Pi 1:16-18 Ude täŋ irirä Pita noriye-kät däpmonta gurän täŋ ittäŋgän kikŋutpäŋ Jesu iŋami dapun peŋyäŋek ikek irirän kaŋkuŋ. Profet yarä Jesu-kät itkuŋo u imaka, yabäŋkuŋ. 33 Täŋpäŋ äma yarä u kudayäŋ täŋirän Pitatä mebäri nämo nadäwän tärewäkaŋ jop ŋode yäŋkuk; Ekänina, itkamäŋ ŋonita oretoret täkamäŋ yäk. Unita yottaba yaräkubä täŋ tamina. Gäka kubä, Mosesta kubä, Elaijata kubä yäk.

34 Pitatä man ude yäŋirän gubamtä äpä uwäk täŋpäŋ yepmaŋirän Pita Jems Jontä bumta umuntaŋkuŋ. 35 *Luk 3:22 Umuntaŋ irirä gubam gänaŋ man kubä ŋode ahäŋkuk; Ŋowä nanakna, näkŋa iwoyäŋkuro unita mani buramik täkot! 36 Man kotäk ude ahäwän täreŋirän Jesu inigän irirän kaŋkuŋ. Täŋpäkaŋ Pita Jems Jon imaka ahäŋirän kaŋkuŋo unitäŋo manbiŋam yäŋahäŋtäŋ kukta nämo nadäŋkuŋ.

37 Eruk patkuŋo yäŋewänä, Jesu iwaräntäkiye Pita Jems Jon-kät pom terak naniktä äpuŋ. Äpäŋtäŋgän ämawebe äbot pähap u yabäŋ ahäŋkuŋ. 38 Täŋpäkaŋ ämawebe äbot u gänaŋ nanik kubätä Jesuken gera ŋode yäŋkuk; Yäwoŋärewani äma! Gäk manna buramiŋpäŋ nanakna tepi kubägän ŋo täga täŋkentäŋ imayäŋ? 39 Mäjo kubätä magärirän uterakgän kähän yäk täyak. Ba pudät maŋpän kome terak patäbottäŋ kuŋatkaŋ meni-ken jep yäŋut täyak yäk. Täŋkaŋ mäjo uwä kadäni kadäni komi imiŋpäŋ bäräŋeŋ nämo kakätäŋpeŋ kuk täyak. 40 Unita näk gäwaräntäkaye mäjo u iwat kirewut yäŋ yäwera piä täŋkuŋo upäŋkaŋ iwat kirena yäkŋat täŋpä waŋkuŋ yäk.

41 Ude iwerirän Jesutä ŋode yäŋkuk; Wa! In bänepjin gwäjiŋ ärowani. Nadäkinikjin nämo! Jidegän api nadäwä tumneŋ? Äma in udewani-kät wari kuŋatta nämo nekaŋ! Ude yäŋpäŋ äma u iwetkuk; Eruk, nanaka yäpmäŋ äbi! 42 Ude iweränä nanitä nanaki yäpmäŋ äbäŋirän mäjo unitä nanak u pudät maŋpän kome terak patäbottäŋ kuŋatkuk. Ude täŋirän Jesutä mäjo u kaŋ-yäŋirän mäjotä nanak u kakätäŋpeŋ kuŋkuk. Kuŋirän säkgämän iränä äneŋi nani-ken teŋkuk. 43 Ude täŋirän ämawebe itkuŋo unitä Anutu täŋo kehäromi u kaŋpäŋ kikŋutpäŋ-nadäwätäk pähap täŋkuŋ.

Täŋpäkaŋ ämawebetä imaka imaka tägagämän Jesutä täk täŋkuko unita pen nadäwätäk täŋ irirä Jesutä iwaräntäkiye ŋode yäwetkuk; 44 *Luk 9:22 Man täwerayäŋ täyat ŋo juku peŋpäŋ nadäkot; Inkät nanik kubätä Äma Bureni-inik iwan keri terak tewayäŋ kadäni keräpi täyak. 45 *Luk 18:34 Ude yäwerirän mebäri nämo nadäwä täreŋkuŋ. Nadäk-nadäki uwäk ikek pen itkuko unita mebärita iwet yabänayäŋ täŋkuŋo upäŋkaŋ umuntaŋpäŋ nämo iwet yabäŋkuŋ.

46 *Luk 22:24 Eruk kepma kubä, iwaräntäkiyetä nin-ken nanik netätä intäjukun-inik api irek yäŋ yäŋpäŋ yäŋärahutkuŋ. 47-48 *Mat 10:40 Täŋirä Jesutä nadäk-nadäki yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ nanak täpuri kubä yäŋ-päbä dubini-ken teŋpäŋ yäwetkuk; Äma kubätä näka yäŋpäŋ nanak täpuri ŋodewani kubä oraŋ imayäŋ täko uwä näka udegän api oraŋ namek. Täŋpäŋ äma näk oraŋ namayäŋ täko uwä äma näk naniŋ kireŋkuko u udegän api oraŋ imek. Imata, in bämopjin-ken nanik kubätä äpani-inik ude kuŋatpäŋä äma uwä intäjukun ude itak yäk.

49 Jesutä ude yäweränä Jontä ŋode iwetkuk; Ekäni! Äma kubätä wäpka terak mäjo äma magärani yäwat kireŋirän kaŋkumäŋ yäk. Kaŋkumäŋopäŋ nintäŋo äbotken nanik nämo unita iniŋ bitnäŋkumäŋ yäk. 50 *Mat 12:30; Luk 11:23 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Imata iniŋ bitnäŋkuŋ? Äma iwan nämo täŋ tamani uwä notjinpak täŋkentäŋ tamani ubayäŋ yäk.

51 *Mak 10:32 Jesu kunum gänaŋ äneŋi ärokta kadäni keräp taŋirän Jerusalem kukta nadäk kehäromi peŋpäŋ kuŋkuk. 52 Täŋkaŋ äma ätu yäwerän intäjukun kuŋkuŋ. Jesu ŋo api äbek yäŋ man ude yäwetta kuŋkuŋ. Eruk, äma unitä Samaria yotpärare-ken ahäŋpäŋ Jesuta tuŋum täkot yäŋ yäwetkuŋ. 53 *Jon 4:9 Yäweräkaŋ Jesu uwä Jerusalem api kwek yäŋ nadäŋkuŋo unita äbäŋirän nämo nadäŋ imiŋkuŋ. 54 *2Kin 1:9-16 Samaria naniktä ude täŋirä Jems kenta Jon, kädet waki u kaŋpäŋ Jesu iwetkumän; Ekäni, gäkä nadäŋiri yädakaŋ kunum gänaŋ nanik kädäptä päpä äma äbot ŋo kaŋ ijiŋ paorut yäk. 55-56 Ude iweränkaŋ Jesutä iwaräntäkiye yebewänkaŋ kome u peŋpeŋ kubäken kuŋkuŋ.

57 Eruk kuŋtäŋgän kädet miŋin, äma kubätä Jesu ŋode iwetkuk; Gäk deken kwayäŋ yäŋiri näk imaka, api gäwarän täwet yäk. 58 Ude iweränä Jesutä iwetkuk; Ket nadäwi pewäkaŋ näwaren. Imata, tom ägwäri u patpat bägup ikek. Barak udegän, bukäni nikek. Upäŋkaŋ Äma Bureni-inik iwarayäŋ yäyan uwä patpat bägupi nämo yäk. 59 Ude yäŋpäŋ äma kubä kaŋ-ahäŋpäŋ iwetkuk; Gäk abä näk näwat yäk. Yäwänä äma unitä ŋode iwetkuk; Ekäni, nadäŋ namiŋiri nana kumbänpäŋ äneŋkaŋ mäden kaŋ gäwara yäk. 60 Yäwänä iwetkuk; Ude nämo! Näk näwarän täŋiri kumbanitä kumbani noriye kaŋ äneŋput yäk. Gähä kuŋkaŋ Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat piä täk täyak unitäŋo manbiŋam yäŋahäŋpäŋ yäwettäŋ kaŋ kuŋat. 61 *1Kin 19:20 Ude iweränä äneŋi äma kubätä Jesu ŋode iwetkuk; Ekäni, näk gäk gäwatta gäripi nadätat yäk. Upäŋ, nadäŋ namiŋiri pengän päŋku webena nanaknaye yäwet yabäwa täga yäŋ yäwäwä api äbet yäk. 62 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Ude nämo, äma kubätä imaka kubä täŋpayäŋ nadäŋpäŋ nadäk-nadäki piä unitagän pewek. Äma ätu nadäk-nadäk jopjop pek täkaŋ uwä intäjukun äma Anutu unita watä piä täga tänaŋi nämo yäk.