1 *Luk 11:37 Sabat kubäken Jesu Parisi äma ätukät ketem bok nakta Parisi äma wäpi nikek kubätä eŋiken äroŋkuk. Äro irirän äma itkuŋo u ket kaŋiwatkuŋ. 2 Ket kaŋiwat irirä, äma gupi tokŋeŋ ärowani kubä yäŋikŋat yäpmäŋ Jesu dubini-ken äbä teŋkuŋ. 3 *Luk 6:9 Teŋirä Jesutä kaŋpäŋ Parisi ämakät Baga manta mebäri nadäwani äma ŋode yäwet yabäŋkuk; Baga mantä jide niwetak? Sabat kadäni-ken äma käyäm ikek täga yäpa täganeŋ ba nämo? 4 Ude yäweränä kowata man kubä nämo yäŋkuŋ. Man kum irirä Jesutä äma u iŋitpäŋ yäpän tägawäpäŋ tewän kuŋkuk. 5 *Mat 12:11; Luk 13:15 Tewän kuŋirän äma itkuŋo u yäwetkuk; Näka goret täyak yäŋ nadäkaŋ? In kubä täŋo nanak ba yawakjin kubätä Sabat kadäni-ken awaŋ gänaŋ äpmoŋpeko uwä butewaki nämo nadäneŋ? Nämo, butewaki nadäŋpäŋ bäräŋeŋ päŋku wädäŋpäŋ teneŋ. 6 *Mat 22:46 Yäweränä kowata iwetta manta wäyäkŋewä wawäpäŋ man nämo iniŋ yäŋkuŋ.

7 *Mat 23:6 Eruk ätu itpäŋ yabäŋkuk; Äma ätu, ketem bok nakta äbä inita nin äma ekäni yäŋ nadäŋpäŋ, bägup äma wäpi biŋam ikektä maŋirani-ken äro maŋitkuŋ. Maŋirirä yabäŋpäŋ Jesutä manbiŋam ŋode yäwetkuk; 8 *Snd 25:6-7 Äma kubätä äŋnak-äŋnak pähap täŋpäŋ gämaguränä äma ekänitä maŋirani-ken päro nämo maŋiren. Äŋnak-äŋnak mähemitä äma wäpi biŋam ärowani nikek imaguränä gäk jide täŋpen? 9 Gäk äma ekänitä maŋirani-ken maŋiriri äŋnak-äŋnak mähemitä päbä gäwerek; Ai, akwikaŋ, ekäni ŋonitä bägup täga ŋo maŋirän yäŋ gäwerek. Ude gäweränä päŋku bägup jopi-ken maŋitkaŋ mäyäk pähap nadäwen. 10 Unita äma kubätä ketem bok nädayäŋ nadäŋpäŋ gämaguränä bägup jopi-ken maŋiren. Ude täŋiri äma unitä gäwerek; Notnapak, abä bägup säkgämän peŋ gamitat-ken ŋo maŋit yäŋ gäwerek. Ude täŋiri ämawebe ätutä gabäŋpäŋ wäpka biŋam punin yäpmäŋ akuneŋ. 11 *Mat 23:12; Luk 18:14 Näk ŋode täwera nadäwut; Äma kubätä ini wäpi biŋam yäpmäŋ ärowayäŋ täko uwä Anututä wäpi biŋam api yäpmäŋ äpek. Täŋ, äma kubätä inita nadäwän äpani täŋpänpäŋ kuŋarayäŋ täko uwä Anututä api oraŋ imek.

12 Jesutä ude yäŋpäŋ äma yäŋikŋat yäpmäŋ äroŋkuko u ŋode iwetkuk; Gäk äŋnak-äŋnak kubä täŋkaŋ gäkŋaken wanotkaye notkaye nimiŋkaye ba komeka-ken nanik äma wäpi biŋam ikek nämo yäŋpewi ämneŋ. Ude täŋpeno uwä kowata gäka udegän täneŋ. Kowata udegän täŋ gamiŋirä tärewek. 13 *Lo 14:29 Unita äŋnak-äŋnak täŋpäŋä äma äpani, keri kuroŋi gwäjiwani, dapuri tumbani, äma jäwäri ugänpäŋ yäŋ-yäkŋat päbä yepmäŋ towiwen. 14 *Jon 5:29 Äma jopi jäwäri udewanitä kowata täga nämo täŋ gamineŋ, upäŋkaŋ Anututä ini api ganiŋ orerek. Kowata uwä äma siwoŋitä akukakuk kadäni-ken api yäpen.

15 *Luk 13:29 Jesutä man ude yäŋirän äma ketem bok naŋ itkuŋo u kubätä Jesu iwetkuk; Bureni yäk. Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ketem nänayäŋ täkaŋ udewanitä säkgämän api itneŋ yäk. 16 Yäwänä Jesutä manbiŋam kubä ŋode iwetkuk; Äma kubätä äŋnak-äŋnak taŋi kubä täŋpayäŋ täŋtuŋum taŋpäŋ äma bumta äbäkta man pewän kuŋarek. 17 Täŋpäŋ imaka imaka täŋket taŋ moreŋpäŋ watä ämani kubä ŋode iwerek; Päŋku äma näkŋo gera nadäŋkuŋo u ŋode yäweri äbut; Ketem kudup ijiŋpäŋ täŋtuŋum täwani unita kuna yäŋ yäwet.

18 Eruk päŋku yäweränä bitnäŋpäŋ wohut-wohut man iwetneŋ. Äma kubätäwä ŋode iwerek; Näk kome kubä näkŋata yäpetta gwäki peŋkut yäk. U kakta kuyat yäk. Unita ekänikatä näka nadäwän waki nämo täŋpek yäk. 19 Täŋ kubätäwä iwerek; Näk bulimakau 10 suwaŋkuro u päŋku yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ päbä kehäromini yabäŋpäŋ-nadäkta piäken yepmaŋpayäŋ yäk. Unita ekänikatä näka nämo nadäwän waneŋ yäk. 20 *1Ko 7:33 Ba kubätäwä iwerek; Näk webe kubä api yäput. Unita nämo ärewayäŋ yäk. 21 Ude yäŋirä watä ämani uwä äneŋi äyäŋutpeŋ päŋku ekänini manbiŋam iwerek. Iwerän nadäŋkaŋ bänepi wawäpäŋ watä ämani äneŋi ŋode iwet-pewän kwek; Gäk bäräŋeŋ kuŋkaŋ yotpärare täŋo kädet täpuri täpuri-ken ämawebe jäwäri, keri kuroŋi gwäjiwani, dapuri tumbani kuduptagän yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ äbi yäk. 22 Ude iweränä watä ämanitä udegän täŋkaŋ äma ekänini u iwerek; Ekäni yäk. Näwerano udegän tät. Täro upäŋkaŋ eŋi ketem nänayäŋ täkaŋ-ken bägup ätu jop itkaŋ yäk. 23 Yäweränä iwerek; Eruk, äneŋi kuŋkaŋ kädet täpuri täpuri it yäpmäŋ kukaŋken udegän kuŋatkaŋ ämawebe kudup yäŋporiŋ yäpmäŋ äbi. Näkŋo eŋi ämawebetä tokŋewän yäŋ nadätat yäk. 24 Näk bureni gäwera; Ämawebe pengän man pewa kuŋarirän nadäŋkuŋo unitä näkkät ketem nämoinik api näne yäk.

25 Täŋpäŋ äma äbot pähaptä Jesu iwarän täŋirä äyäŋutpäŋ ŋode yäwetkuk; 26 *Luk 18:29 Äma kubätä näkkät kuŋatta nadäŋkaŋ upäŋkaŋ miŋi nani ba webe nanak ba noriye wanoriye unita mäde nämo ut yämayäŋ täko uwä näkŋo notnapak bureni täga nämo irek. Ba iniken irit kuŋat-kuŋarita mäde nämo ut imayäŋ täko uwä näkkät bok täga nämo kuŋatde. 27 *Luk 9:23 Ba kubätä näkä päya kwakäp terak komi nadäwayäŋ täro udegän nadäkta umuntaŋkaŋ näwarayäŋ täko uwä näwaräntäkna bureni täga nämo api irek.

28 Bureni! Äma kubätä eŋi kehäromi kubä täŋpa yäŋkaŋ pengänä moneŋi daniŋpäŋ moneŋ upäŋ eŋi täga tänaŋi ba nämo tänaŋi yäŋ nadäwek. 29 Ude nämo täŋkaŋä eŋi yäput peŋirän moneŋi paoränpäŋ pewän jop pärek. Täŋirän ämawebetä eŋi päraki u kaŋpäŋ yäŋpäŋ kaŋ-mägayäk täŋpäŋ yäneŋ; 30 U kawut! Eŋi ŋo täŋpayäŋ yäŋpäŋ ba täŋkukopäŋ pewän päraki-tägän ŋo pätak! yäk.

31 Ba kome kubä täŋo intäjukun ämakät kubä täŋo intäjukun ämakät ämik täda yäŋkaŋ intäjukun äma u pengän kaŋpäŋ nadäk piä ŋode täŋpek; Kome kubä unitäŋo äboriye taŋi, 20 tausen ude yäk. Näkŋo 10 tausen-gän. Jide täŋpäŋ näkŋo äbottä iwan äbot taŋi u däpneŋ yäŋ kaŋpäŋ nadäk piä ude täŋpek. 32 Ude täŋpäŋ iwan täga nämo däpmäŋpäŋ yäwat kirewet yäŋ nadäwek. Ude nadäŋpäŋ noriye ätu kome unitäŋo intäjukun äma täŋo bänepi yäpmäŋ äpäkta yäwet-pewän kuneŋ yäk. 33 Jesutä man wärani u yäŋ paotpäŋ ŋode yäwetkuk; Udegän, äma kubätä näk näwara yäŋpäŋä bäräŋeŋ-inik nämo näwarek. Nämo äma u imaka imakani kudup nämo peŋ moreŋkaŋ näk näwarayäŋ täko uwä näkŋo näwaräntäkna bureni nämoinik api täŋpek.

34 Jesutä ude yäŋpäŋ man wärani kubä ŋode yäwetkuk; Paŋ u gäripi kehäromi nikek. Upäŋkaŋ gäripi paoreko uwä jide täŋpena äneŋi gäripi ahäwek? Täga nämo! U imaka jopi kubä ude irek. 35 Piäni nämo ude irek. U jop ureŋ täna kuneŋ.