1 Jesutä Kapeneam kome peŋpeŋ kuŋtäŋgän Judia komeken Jodan ume udude käda ahäŋkuk. Päŋku u irirän äma bumta ukädatä-ukädatä äbuŋ. Äbäwä täk täŋkuko udegän man yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk. 2 Yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋ irirän Parisi äma ätutä äbäŋpäŋ Jesu yäŋikŋatta ŋode iwet yabäŋkuŋ; Nintäŋo baga man kudän täwanitä jide yäyak? Äma kubätä webeni yäŋiwareko uwä tägawek ba nämo? 3 Yäwäwä yäwetkuk; Orajin pähap Moses uwä unita yäŋpäŋ baga man jide täwetkuk? 4 *Lo 24:1-4; Mat 5:31 Yäweränä iwetkuŋ; Mosestä ŋode niwetkuk; Äma kubätä webeni yäŋiwarayäŋ nadäŋpäŋä webena yäŋiwatat ubayäŋ yäŋ kudän täŋpäŋ imiŋkaŋ uyaku täga yäŋ-iwarek yäŋ niwetkuk.

5 *Stt 1:27, 5:2 Yäwäwä yäwetkuk; Moses uwä gwäkjin täpäni pähap unita baga man u kudän täŋ tamiŋkuk yäk. 6 Upäŋkaŋ bian-inik yäput peŋpäŋ Anututä ämawebe pewän ahäŋkuŋ-ken äma bok, webe bok täŋ yepmaŋkuk. 7-8 *Stt 2:24; Efe 5:31 Mebäri uterak ämatä miŋi nani yabä kätäŋpäŋ webeni-kät epmäŋpäŋ irirän tohari gupi kubägän api täŋpek yäk. Man ude pätak unita yanäpi u yarä nikek nämo. U kubägän täŋpäŋ itkamän yäk. 9 Anututä kubägän topmäŋpäŋ yepmaŋkuko uwä ämatä täga nämo yäpmäŋ danineŋ yäk.

10 Ude yäwet paotpäŋ iwaräntäkiye-kät yotken kuŋkuŋ. Kuŋpäŋ iwaräntäkiye Jesutä man yäŋkuko unitäŋo mebäri nadäkta iwet yabäŋkuŋ. 11 *Mat 5:32 Iwet yabäŋirä Jesutä mebäri ŋode yäwetkuk; Äma kubätä webeni yäŋiwatpäŋ kubä yäpeko uwä kubokäret kädet täyak ubayäŋ. 12 Ba webenitä äpi kakätäŋpäŋ kubä yäpeko uwä udegän kubokäret kädet täyak ubayäŋ.

13 Täŋpäŋ ämawebetä nanakiye Jesuken yämagut yäpmäŋ äbuŋ, Jesutä keri gupi terak pewän yäŋpäŋ. Yäpmäŋ äbäŋirä iwaräntäkiyetä yabäŋ yäŋkuŋ. 14 Ude täŋirä Jesu koki wawäpäŋ yäwetkuk; In yabä kätäwä iroŋiroŋi näkken äbut. Nämo yäjiwätneŋ. Ämawebe iroŋiroŋi ŋodewani äworeŋpäŋ kuŋat täkaŋ uwä Anututä bureni yabäŋ yäwat täyak. 15 *Mat 18:3 Unita näk bureni-inik täwetat; Anututä intäjukun it tamiŋpäŋ tabäŋ täwatta iroŋiroŋitä nadäk täkaŋ ude nämo nadänayäŋ täŋo uwä nämoinik api tabäŋ täwarek yäk. 16 Ude yäwetpäŋ iroŋiroŋi yäpmäŋ äbuŋo u bäyaŋ yämiŋpäŋ keri kubäkubä terak peŋkaŋ Anututä watäni it yämikta yäŋapik man yäŋ yämiŋkuk.

17 Jesu akumaŋ kwayäŋ täŋirän äma kubätä bäräŋeŋ päŋku ahäŋ imiŋkuk. Ahäŋ imiŋpäŋ gukut imäpmok täŋpäŋ iwetkuk; Yäwoŋärewani äma siwoŋi, näk kädet jide u iwatpäŋ irit kehäromi kaŋ yäpet? 18 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Imata äma siwoŋi yäŋ näwetan? Anutu kubä ugän siwoŋi yäk. 19 *Kis 20:12-17; Lo 5:16-20; Lo 24:14; Jem 5:4 Gäk Anutu täŋo baga man ŋode nadätan; Gäk äma kumäŋ-kumäŋ nämo uren, kubokäret nämo täŋpen, kubota nämo täŋpen, jopman nämo yäwen, äma täŋyäkŋatpäŋ imaka kubä jop nämo yäpen, meŋka nanka oraŋ yämen yäk. 20 Ude iweränä äma unitä kowata iwetkuk; Yäwoŋärewani äma, näk kädet näwetan u kudup iroŋiken umunitä pen iwat yäpmäŋ äbätat yäk.

21 *Mat 10:38; Mak 8:34 Ude iwerirän Jesutä kaŋpäŋ butewaki nadäŋ imiŋpäŋ iwetkuk; Imaka kubägän nämo täŋkun. Gäk kuŋkaŋ tuŋumka kudup yäniŋ kireŋpäŋ moneŋ yäpmäŋkaŋä äma jäwärita kaŋ yämi. Ude täŋpayäŋ täno uwä kunum gänaŋ tuŋum tägagämän api korewen yäk. Eruk ude täŋ moreŋkaŋ äbä näk kaŋ näwat! 22 Jesutä ude iweränkaŋ moneŋ tuŋum päke unita bänepitä nadäŋ bäräp taŋi täŋtäŋ kuŋkuk.

23 *Mak 4:19; 1Ti 6:17 Kuŋirän Jesutä iwaräntäkiye yabäŋpäŋ yäwetkuk; Tuŋum ämatä Anutu gämori-ken itkaŋ unitäŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärokta täŋburut täk täkaŋ yäk. 24 Yäweränä iwaräntäkiyetä man u nadäŋpäŋä kikŋutpäŋ nadäwätäk täŋ irirä Jesutä äneŋi yäwetkuk; Nanaknaye, äma udewani Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ ärokta pipiri-inik täk täkaŋ yäk. 25 In jide nadäkaŋ? Tom pähap kubä wäpi kameri u gänaŋ täpuri-ken täga ärowek? Nämo, u käjiŋ täwek yäk. Tuŋum äma udegän, Anututä intäjukun it yämiŋpäŋ yabäŋ yäwatta api täŋburut täneŋ yäk. 26 Ude yäŋirän iwaräntäkiyetä bumta kikŋutpäŋ ini-tägän yäŋkuŋ; Wära! Anututä äma moneŋ ikek bäräŋeŋ nämo api yämagurek yäŋ yäyan upäŋ äma jopi nin ŋodewani jide täŋpäŋ irit kehäromi api kaŋ-ahäne? 27 Ude yäwäwä Jesutä yabäŋpäŋ yäwetkuk; Ämatä ini-tägän täga nämo äroneŋ. Upäŋkaŋ ämatä ini täga nämo tänaŋi u kudup Anututä täga täŋpek yäk.

28 Man ude nadäŋpäŋ Pitatä Jesu iwetkuk; Nibä yäk. Nin imaka imakanin kudup mäde ut yämiŋpäŋ gäk gäwatkumäŋo ŋo yäk. 29-30 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Näk bureni täwetat. Äma kubätä näka ba näkŋo Manbiŋam Tägata nadäŋpäŋ yotpärare peŋpäŋ ba wanoriye noriye, miŋiye naniye, nanakiye ba epäni kudup peŋpäŋ näkŋo epän täŋ yäpmäŋ kuŋarayäŋ täko uwä kowata Anututä imaka imaka tägagämän api imek yäk. Ude täŋpayäŋ täko uwä kome terak irirän Anututä yotpärare, noriye wanoriye, miŋiye nanakiye ba epäni täŋ bumbum pewän ahäŋ imineŋ. Täŋkaŋ kadäni pähapken irit kehäromi api kaŋ-ahäwek yäk. Upäŋkaŋ äma näwarayäŋ täko uwä kome terak ŋo äma ätutä komi mebäri mebäri api imineŋ. 31 *Mat 20:16; Luk 13:30 Ude yäŋpäŋ yäwetkuk; Äma apiŋo wäpi biŋam ikek intäjukun itkaŋ u mäyaptä mäde käda kwäkaŋ ämawebe apiŋo äpani itkaŋ unitä wäpi biŋam ikek intäjukun api itneŋ yäŋ yäwetkuk.

32 *Mak 8:31, 9:31 Eruk Jesu Jerusalem yotpärare-ken ärowayäŋ nadäŋpäŋ iwaräntäkiye yäwänkaŋ penta äroŋkuŋ. Äroŋpäŋ Jesu intäjukun kuŋirän iwaräntäkiye mäden iwatkaŋ nadäwätäk pähap täŋkuŋ. Täŋirä ämawebe ätu yäwatkuŋo u bumta umuntaŋkuŋ. Eruk, bian täk täŋkuko udegän Jesutä iwaräntäkiye 12 inigän yäŋ-yäkŋat päŋku ini terak imaka kämi api ahäŋ imeko unita man ŋode yäwetkuk; 33-34 Ket nadäwut! Nin kuŋtäŋgän Jerusalem yotpärare api ahäne. Ahäŋpäŋä Äma Bureni-inik uwä Baga man yäwoŋärewani ba bämop äma intäjukun täŋpani täŋo keri terak äroŋirän kumäkta man api topneŋ yäk. Täŋpäŋ äma guŋ äbotken nanik unita iniŋ kireŋirä yäŋärok man iwerit, kaŋ-mägayäŋit täŋpäŋ pärip-päriptä utpäŋ kumäŋ-kumäŋ api utneŋ. Utpewä kumbänpäŋ äneŋpäkaŋ edap yaräkubä täreŋirän api akwek yäk.

35 Täŋpäŋ Sebedi täŋo nanakiyat Jems kenta Jontä Jesu päŋku iwetkumän; Ärowani, nek imaka kubäta yäŋapidayäŋ nadäŋpeŋ äbäkamäk yäk. 36 Yäwänä yäwetkuk; Jide täŋ nimän yäŋ nadäkamän? 37 Yäwänä äma yarä unitä iwetkumän; Gäk kämi ekäni ärowani epmäget ikek täŋpäŋ iriri nek kubätä järapka bure käda kubätä järapka käpmäk käda wäpnek biŋam nikek kaŋ itda yäk. 38 *Mak 14:36; Luk 12:50 Ude yäwänä Jesutä yäwetkuk; Ek mebäri ket nämo nadäŋkaŋ yäkamän yäk. Ume jägämi näkä näŋpayäŋ täyat u ek udegän täga api nädeŋ? Ba ume kädäp ikek ärurayäŋ täyat uwä ek udegän täga api ärutdeŋ? 39 *Apos 12:2; Rev 1:9 Ude yäwet yabäwänä yäŋkumän; E, nek ude täga api tädek yäk. Yäwänä Jesutä ŋode yäwetkuk; Bureni, ume jägämi näŋpayäŋ täro uwä api nädeŋ. Ba ume kädäp ikek ärurayäŋ täro uwä api ärutdeŋ yäk. 40 Upäŋkaŋ näk järapna kukŋi kukŋi itdayäŋ näwetkamän unita näkä täwetnaŋi nämo. U äma Anututä bägup u itta iwoyäwani unitägän api itneŋ yäk.

41 Jems kenta Jontä ude yäŋirän iwaräntäkiye ätutä nadäwä waŋkuŋ. 42 *Luk 22:25-26 Täŋpäkaŋ Jesutä iwaräntäkiye yäŋpewän äbäpäŋ ŋode yäwetkuk; In nadäkaŋ? Guŋ äbot täŋo intäjukun ämatä ämawebeniye ärowani täŋ yämikta gäripi nadäk täkaŋ. Ba unitäŋo äma ekäni ekänitä ämawebe epän ämaniye ude yäpmäŋ kuŋat täkaŋ. 43-44 *Mat 23:11; Mak 9:35 Upäŋkaŋ inä ude nämo täneŋ yäk. Inken nanik kubätä intäjukun irayäŋ nadäŋpäŋä eruk, kowata yäpmäkta nämo nadäŋpäŋ intäŋo watä epän ude täŋpeŋ kuŋarek. Intäjukun irayäŋ nadäŋpäŋä inita nadäwän äpani täŋpänkaŋ noriye täŋo gämori-ken kuŋatpäŋ unitäŋo watä epän äma ude irek yäk. 45 *1Ti 2:5-6 Imata, Äma Bureni-inik uwä udegän, ämawebe täŋo watä epän äma ude irekta äpuk. Uwä ämawebetä watä epän täŋ imikta nämo äpuk. Nämo! U gupi iniŋ kireŋpäŋ kumäŋirän ämawebe mäyap wakiken nanik ketäreŋpäŋ inita biŋam yäpayäŋ äpuk.

46 Kuŋtäŋgän Jesu iwaräntäkiye-kät Jeriko yotpärare-ken ahäŋkuŋ. Ahäŋpäŋ u irepmitpeŋ kuŋirä mädeni-ken ämawebe mäyaptä yäwatkuŋ. Kuŋtäŋgän kädet moräki-ken äma jäwäri dapuri tumbani kubä itkuko u wäpi Batimeus, Timeus täŋo nanaki. Äma uwä kädet gägäni-ken itkaŋ moneŋta yäŋapiŋ ittäŋgän nadäŋkuk; 47 *Mat 9:27, 15:22 Jesu Nasaret nanik äbätak yäŋ yäŋirä. Ude nadäŋpäŋä gera taŋi ŋode yäŋkuk; Jesu, Devit täŋo orani, butewaki nadäŋ nam! yäk. 48 Ude iwerirän ämawebe mäyaptä iniŋ bitnäŋpäŋ iwetkuŋ; Kum isi. Man yäweno! Yäŋirä gwäk pimiŋpäŋ ehuranigän yäŋkuk; Jesu, Devit täŋo orani, butewaki nadäŋ nam! yäk. 49 Yäŋirän Jesutä nadäŋpäŋ uterakgän täpäneŋ itpäŋ yäŋkuk; Iwet-pewä äbän! yäk. Ude yäwänä dapuri tumbani unita gera yäŋpäŋ iwetkuŋ; Bänep täga nadäŋpäŋ aku! yäk. Jesu gäka yäyak! 50 Eruk, ude yäwäwä tek punin nanik yäŋopmäŋ maŋpän kwäpeŋ bäräŋeŋ akumaŋ Jesuken äbuk. 51 Ude täŋpänä Jesutä iwetkuk; Ima täŋ namän yäŋpäŋ näka gera yäyan? Ude iweränä dapuri tumbani unitä yäŋkuk; O Yäwoŋärewani äma, näk dapun äneŋi ijikta nadätat yäk. 52 *Mak 5:34 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Täga, kuyi! Bänepkatä nadäŋ namikinik täyan unita tägatan yäk. Iwerirän uterakgän dapun äneŋi ijiwän kwäpäŋ Jesu iwarän täŋkuk.