1 Eruk ämawebenaye, in näkŋo jukuman ŋo nadäwut. Juku säkgämän peŋpäŋ man täwerayäŋ täyat ŋo nadäwut!

2 *Mat 13:35 Jukuman ŋo man wärani terak täwerayäŋ. Imaka bian ahäwani mebäri nikek unita täwerayäŋ.

3 Bian oraniyetä yäŋpäŋ niwerirä nadäŋkumäŋo nadäk-nadäknin-ken pätak u tärewayäŋ.

4 Man ŋo nanakniye ahänayäŋ täkaŋ unita käbop nämo peŋ yämine. Nämoinik! Ekäni u imaka säkgämän säkgämän täŋkuk. Unita yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋitna epän kehäromi kehäromi täk täŋkuko u ba kudän kudupi täŋkuko unita kaŋ nadäwä tärewut.

5 Ekäni u Jekop täŋo oraniye, Isrel ämawebe it yäpmäŋ äbäkamäŋ nintä iwatta baga mani bian peŋkuk. Täŋpäŋ oraniye man kehäromigän ŋode yäwetkuk; In näkŋo baga man ŋo nanakjiye yäwetpäŋ yäwoŋärek kaŋ täk täŋput yäŋ yäŋkuk.

6 Ude tänayäŋ täŋo uyaku yerijiye mäden ahänayäŋ täkaŋ unitä yäŋpäŋ-nadäk pen api täk täneŋ. Ude täŋkaŋ unitäŋo yeri ahänayäŋ täkaŋ unitä udegän api yäwetpäŋ yäwoŋäreneŋ.

7 Ude tänayäŋ täŋo uwä äbot u imaka, Anututa nadäkinik täŋ imiŋ yäpmäŋ kuŋpäŋ kudän kudupi täŋkuko unita nämo api guŋ täneŋ. Ba baga mani u api buramik täneŋ.

8 Baga mani buramiŋpäŋä oraniyetä täŋkuŋo ude nämo api täneŋ. Oraniye uwä Anutu täŋo manta nadäkinik nämo täŋpäŋ bänepitä Anutu iŋit-inik nämo täŋkuŋ. Täŋpäŋ Anutu mäde ut imiŋkuŋ.

9 Bian uken Efraim äbot unitäŋo komi äma uwä äpa kuwek yäpmäŋ kuŋat täŋkuŋo upäŋkaŋ ämik ahäŋirän umuntaŋpäŋ ämetkuŋ.

10 U Anutukät topmäk-topmäk täŋpani unita nadäŋ äwaräkuk täŋpäŋ baga mani iwatta bitnäŋkuŋ.

11 Ba imaka kudän kudupi iŋamiken täŋkuko unita guŋ tak-inik täŋkuŋ.

12 *Kis 7:8–12:32 Ekänitä Isip täŋo kome kubä wäpi Soan uken kudän kudupi oraniye naniye ŋode täŋpäŋ yäwoŋäreŋkuk;

13 *Kis 14:21-22 U gwägu taŋi däpmäŋ täkŋewänkaŋ kukŋi kukŋi kuŋirän Isrel ämawebe bämopgän yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kuŋkuk.

14 *Kis 13:21-22 Yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kuŋpäŋä kepmawä gubam kubä iwerän kädet yäwoŋärekta intäjukun kuŋirän iwatkuŋ. Täŋ bipaniwä kädäp täŋo peŋyäŋeki ägonitä udegän intäjukun kuŋirän iwatkuŋ.

15 *Kis 17:1-7; Nam 20:2-13 Täŋpäkaŋ kome kawukiinikken mobä yäpurän tumäŋirän ume gänaŋ umu nanik bumta abäŋirä naŋkuŋ.

16 Bureni, mobä jopi täŋpewän ume dapuri abani ude täŋkuk. Ude täŋirän ume taŋi ahäŋkuk.

17 Ekäni ärowani pähaptä iron ude täŋ yämiŋkukopäŋ kome kawuki uken ehutpäŋ ärowani kudän pen ŋode täŋ imiŋkuŋ;

18 *Kis 16:2-15; Nam 11:4-23, 11:31-35 Anutu iyapi yäŋ nadäŋpäŋ yäŋikŋatpäŋ kakta ketem gäripi nikek ätukät nimi yäŋ peŋ iwetkuŋ.

19 Ude täŋpäŋ Anutu yäŋärok ŋode iwetkuŋ; Anutu kome kawuki ŋodeken ketem täga käwep pewän ahäwäpäŋ nimek? Ba täga nämo käwep! yäk.

20 Bureni, pengänä mobä yäpurän tumäŋirän ume uken nanik abuk yäk. Upäŋkaŋ jide? Tom ketem udegän niminaŋi nämo käwep? yäk.

21 Yäŋärok ude yäŋirä Ekänitä mani u nadäŋpäŋ kokwawak taŋi täŋpäŋ Jekop täŋo äbot uken kädäp mebet iniŋ kireŋpewän äpuk.

22 U imata, ämawebe uwä Anututa nadäkinik nämo täŋkuŋ. Ude täŋkaŋ Anutu ninta nadäkinik täŋpäŋ täŋkentäŋ nimik täyak yäŋ nadäwä bureni nämo täŋkuk.

23 Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ Anututä kunum iwerän aŋeŋkuk.

24 *Jon 6:31 Aŋeŋirän kunum gänaŋ nanik ketem inide kubä pewän maŋirä yäpmäŋpäŋ naŋkuŋ.

25 Ketem naŋkuŋo u ketem tägagämän, aŋero täŋo ketem bumikpäŋ naŋkuŋ. Anututä iron täŋ yämiŋkuko u naŋpäŋ koki täŋkuŋ.

26-27 Ude täŋpäŋ mänit pähap kubä iwerän piäŋkuk. Piäŋirän ämawebetä itkuŋken u barak punin nanik päke uwä iwän ude bumik pewän maŋkuŋ. Barak uwä bumta, mobä jiraŋ ude.

28 Täŋpäkaŋ u kome jopiken nämo pewän maŋkuŋ. Nämo! Ämawebetä yottaba täŋpäŋ itkuŋken ugän pewän maŋkuŋ.

29 Eruk, ude täŋpäkaŋ ämawebetä barak päke u naŋ tokŋeŋkuŋ. Bureni, imaka Anutuken yäpmäkta yäŋapiŋkuŋo u yäniŋ kireŋ yämiŋkuk.

30-31 Ude täŋkentäŋ yämiŋkukopäŋ momi kädet nämo peŋkuŋ. Unita ketem u pen naŋ irirä Anututä kokwawak nadäŋ yämiŋpäŋ Isrel äma gubaŋi gubaŋi kehäromi nikek u pit kubägän däpmäŋ moreŋkuk.

32 Upäŋkaŋ momi pen täŋ yäpmäŋ kuŋkuŋ. Anutu kudän kudupi päke täŋ yäpmäŋ äbuko unita nadäkinik nämo täŋkuŋ.

33 Nadäkinik nämo täŋkuŋo unita ehät woŋ pit kubägän abäŋpäŋ paot täkaŋ ude Ekänitä imaka umuri kubä pewän ahäŋirän uterak pit kubägän kumäŋ moreŋkuŋ.

34 Eruk Anututä ätuniye ude däpmäŋ paorirän yabäŋpäŋä ätu bänepi äyäŋutpäŋ Ekäni äneŋi iwatta bänep pek täŋkuŋ.

35 *Kis 15:13; Lo 7:8; Ais 41:14, 63:9 Täŋpäŋ nadäŋkuŋ; Ekäni uwä nintäŋo mobä kujat kehäromi ude it nimitak. Unitägän wakiken nanik nimagut täyak.

36 Ude nadäŋkuŋo upäŋkaŋ bänep äyäŋut-äyäŋut man yäŋkuŋo u jop yäŋikŋatkuŋ. Man yäkyäki täktäki u jopigän, bureni nämo.

37 *Apos 8:21 Ekänikät topmäk-topmäk täŋpani u nadäŋ äwaräkuk täŋpäŋ mani nämo buramiŋkuŋ.

38 Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ Anututä kudup nämo däpmäŋ moreŋkuk. Nämo, oraŋ yämiŋpäŋ momini peŋ yämiŋkuk. Kokwawak taŋi täga täŋ yäminaŋipäŋ kadäni kadäni kokwawaki pewän maŋpäpäŋ ähan täŋ yämik täŋkuk.

39 *Sam 103:14-16; Jon 3:6-8; Jem 4:14 U imata, ämawebe unitäŋo mebärini ŋode nadäŋkuk; Uwä ämawebe jopigän, kadäni käroŋi itta yäwani nämo. Mänittä abämaŋ paotpeŋ kuk täyak udewani.

40 Wära, kome kawukiken peŋawäk wari wari täŋ imiŋirä nadäwän jägämi täk täŋkuk!

41 Isrel täŋo Kudupi Anutu u kadäni kadäni täŋikŋat-ikŋat kädet mäyap täŋ imiŋirä komi nadäk täŋkuk.

42 Uwä iniken kehäromini terak iwan keriken nanik bian yämagutkuko unita juku kubä nämo peŋkuŋ.

43 Nämo, Isip kome Soan käda uken kudän kudupi ŋode täŋkuko unita nadäwä ärowani nämo täŋkuk.

44 *Kis 7:17-21 Kome uken Anututä ume yäŋpewän nägät äworeŋirän Isip nanik täga nämo naŋkuŋ.

45 *Kis 8:1-6, 8:20-24 Ba gäbäräm bipi ätu yäniŋ kirewänkaŋ abä äma gupi tätuŋ naŋkuŋ. Ude täŋpäŋä wirit udegän yäniŋ kirewänkaŋ äbä imaka imakani kudup täŋpä waŋ yämiŋkuŋ.

46 *Kis 10:12-15 Täŋpäkaŋ kapukbam mebäri mebäri ketemi epäni täŋpäwakta yäniŋ kireŋkuk.

47 *Kis 9:22-25 Ude täŋpäŋä mimtä maŋpäŋ wain päya ba ketemi epän kudup täŋpän waŋkuŋ.

48 Ba ugän nämo, mim kenta yäpätä yawakiye kudup udegän däpmäŋ moreŋkuk.

49 Yäke! Anututä kokwawak wakiinik täŋpäŋ aŋero täŋpäwak pewä ahäwani u yäniŋ kireŋkuk.

50 Kokwawaki kwawak yäwoŋärekta kädet täwitpäŋ ämawebe yabäŋ äwaräkuk kubä nämo täŋkuk. Nämo, käyäm wakitä mäyap däpmäŋ moreŋkuk.

51 *Kis 12:29 Ekänitä ude täŋpäŋä Isip nanik täŋo nanak ämani intäjukun ahäwani kudup däpmäŋ paotkuk.

52 *Kis 13:17-22 Täŋ iniken ämawebeniye yawak ude kome kawukiken kädet yäwoŋäreŋpäŋ yämagutkuk.

53 *Kis 14:26-28 Yämagut päŋku yepmaŋpän umunkät nämo, säkgämän itkuŋ. Täŋpäkaŋ iwaniye uwä gwägutä uwäk täŋpäŋ däpmäŋ moreŋkuk.

54 *Kis 15:17; Jos 3:14-17 Eruk, yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kuŋtäŋgän iniken kudupi kome dubinken ahäŋkuŋ. Täŋkaŋ kome uwä iniken kehäromi terak ämawebeniyeta yämikta ŋode täŋkuk;

55 *Jos 11:16-23 Kome u mähemiye yäwat kireŋpäŋ iniken ämawebeniyeta yäpmäŋ daniŋpäŋ yämiŋtäŋ kuŋkuk. Ude täŋpänkaŋ Isrel äbori äbori eŋi täŋpäŋ ittäŋ kuŋkuŋ.

56 *Het 2:11-15 Anututä ude täŋ yämiŋkuko upäŋkaŋ Isrel ämawebetä Anutu ärowani unita täŋikŋarani täŋpäŋ peŋawäk täŋ imiŋkuŋ. U jukumani kubä nämoinik iwatkuŋ.

57 Kudän waki oraniyetä bian täŋkuŋo udegän iwatpäŋ nadäŋ imikinik nämo täŋ imiŋkuŋ. Uwä äŋin gwäjiwani gwäjiwäkaŋ siwoŋi nämo kweko ude bumik.

58-59 Uwä anutu jopi yäniŋ oretta kome iwoyäŋpäŋ peŋkaŋ u kuk täŋkuŋonik. Ude täŋirä Anututä yabäŋpäŋ näk nadäŋ naminaŋi jidepäŋ täkaŋ yäŋ nadäŋpäŋ kokwawak täŋ yämik täŋkuk.

60 *Jos 18:1; Jer 7:12-14, 26:6 Täŋpäŋ Silo komeken yottaba Anutu burenitä bämopiken itta yäwerän täŋ imiŋkuŋo u Anutu uken äneŋi itta nadäk kubä nämo peŋkuk.

61 *1Sml 4:4-22 Ude täŋkaŋ iwan yäniŋ kireŋirän topmäk-topmäk täŋo kudupi gäpe yottaba u gänaŋ itkuko u yäyomägatkuŋ. Gäpe u terak Anutu täŋo kehäromi ba peŋyäŋeki kwawak kak täŋkuŋonik.

62 Ude täŋkaŋ ämawebeniyeta kokwawak nadäŋpäŋ iwaniye yäniŋ kireŋirän däpuŋ.

63 Kadäni uken Isrel täŋo äma gubaŋi ämik pähap gänaŋ kumbuŋ. Kumäŋirä webetä äma deken yäpne yäŋ yäŋpäŋ jop itkuŋ.

64 Kadäni ugän bämop ämaniye udegän däpäkaŋ webeniye konäm kotkät nämo, jop kawuk taŋpäŋ itkuŋ.

65 Eruk ude täŋtäŋ äbäŋkä Ekäni däpmon terak naniktä-yäŋ akuŋkuk. U äma wain ume naŋkaŋ täŋguŋguŋ täŋpäŋ pärekopäŋ kikŋutpäŋ akuŋpäŋ kärak yäweko ude bumik täŋkuk.

66 Ude akuŋpäŋ iwaniye däpmäŋpäŋ pimiŋ yäwat kireŋirän mäyäk tärek-täreki nämo nadäŋpäŋ ämik äneŋi täkta nämo nadäŋkuŋ.

67 Ude täŋkaŋ Josep täŋo oraniye äbot unita mäde ut yämiŋpäŋ, Efraim täŋo äboriye imaka, nämo iwoyäŋkuk.

68 Täŋ Juda täŋo oraniye äbot u iwoyäŋkuk. Täŋkaŋ Saion pom, Juda täŋo komeken itkuko unita imaka, gäripi nadäk täŋkuko unita iwoyäŋkuk.

69 Täŋkaŋ pom uken kudupi yori, pom käroŋi ude punin unu täŋkuk. Täŋpäŋ kehäromi-inik täŋkuk, kome pähap täŋpäŋ peŋkuko inide it täyak ude bumik täŋkuk.

70-71 *1Sml 16:11-12; 2Sml 7:8; 1Sto 17:7 Täŋpäkaŋ Juda äbot uken nanik epän watä ämani Devit epäni täkta iwoyäŋkuk.

72 *1Kin 9:4 Ude iwoyäŋpäŋ teŋirän Devit iniken epän unitagän nadäŋpäŋ ämawebeniyeta watä säkgämän it yämik täŋkuk. Eruk unita Devit uwä Isrel äbot täŋo watä äma tägagämän-inik ude itkuk.